Valolaatikko negatiivikuvaukseen

Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen

Joo, hyvä metodi saada erot esiin, mutta niiden tulkinta onkin sitten toinen juttu

Ehkä yhdistämällä tämän ja AnselA:n menetelmän mitata pipetillä paikallisia arvoja saa jotain arviota määrästäkin: missä mennään punasilla alueilla verrattuna valkoisiin alueisiin.

Kun valitsee vielä mittausalueet sillä tavoin säädetyistä kuvista, että valkoisen alueen valitsee kuvasta, jossa hyvin vähän valkoista ja punaset päinvastoin. Mittaus pipetillä sitten yhdestä ja samasta kuvasta, jossa ei puhkipalamista, valituista alueista. Tuloksena saadaan kaksi lukemaa: 1. Valkosen alueen lukema edustaa valokentän pienintä intensiteettiä ja punasen alueen suurinta. Näiden eron tulisi olla pienempi kuin suurin sallittu valokentän intensiteetin poikkeama.

Kuinka tasanen ton valokentän sitten tulisi olla? Ja millaisiin yksiköihin noi numerot pitäs saada, että olisivat yhteismitallisia?

 

Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen

Paspaleikkuri
Oli ihmettelemistä tässäkin, kun ei oikein tiennyt mitä tarvitsee. Arvosteluissa puhuttiin kiemurtelevista teristä, sekä vaarallisista ja hajoavista rakenteista. Pyöriväteräiset ei käy ollenkaan tähän hommaan, tarviiko leikkurin pystyä sitten leikkaamaan kahteen suuntaan, ja onko leikkurissa oltava kunnon johteet, kestääkö muoviset jne.
Päädyin tällaiseen perusmalliin, mutta ihan hyvänlaatuiseen:
<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Logan+Push+2000.jpg/_full.jpg"]</IMG>
Kuva: Paspaleikkuri Logan Push 2000 Hinta n. 45€
http://www.mattonnettikauppa.fi/index/p ... _2000.html"]http://www.mattonnettikauppa.fi/index/product/id/LOG2000/HAND_CUTTER_LEIKKURI_LOGAN_PUSH_2000.html
Lisäksi otin varateriä, ettei tule leikattua pihistelytarkoituksissa tylsällä terällä.
Käyttöesittely:
https://www.youtube.com/watch?v=QKybP9hDn3o

Eiköhän tuolla saa satunnaisessa käytössä aukkoja 45-asteen viisteellä.
Joku suositteli liimaamaan hienoa santapaperia teräsviivaimen alle. Kait se pitää viivaimen paremmin paikoillaan. Minä ajattelin pistää viivaimen (tai alumiini L-profiilin) kiinni pikkupuristimilla.

Lisäksi hommaan leikkuumaton tavallista mattoveistä varten, niin saa pahvin haluttuun kokoon 90-asteen leikkupinnoilla. Metalliviivain on jo omasta takaa.

PS. Tämä työkalu ei ole mitenkään välttämätön valolaatikon rakennuksessa. Mutta kun tarviin muutenkin ja haluan kokeilla tässä projektissa sitä, kuinka valo taittuu terävästä pahvin reunasta verrattuna 90-asteen kulmassa tehtyyn, niin hommaukseen meni.

 

Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen

Kokeillaas yo. menetelmää

1) Ensin valitaan kuvat, joista määritellään edustavimmat alueet mitata valkoinen ja punainen (kuvassa vasemmanpuoleinen ja keskimmäinen).
2) Sitten mitataan noiden alueiden edustavimmat arvot Lightroom:ssa pipetillä (oikeanpuoleinen kuva, jossa kaikki perussäädöt on nollissa ja valkotasapaino salamalla):
<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Mittaukset.jpg/_full.jpg"]</IMG>
Kuva: Vasemmalla valkoisen alueen määritys, keskellä punaisen alueen määritys ja oikealla kuva josta mitataan

Sain Lightroom:sta seuraavat tulokset (sanottakoon ettei noi arvot ole ihan kauhean edustavia: Siirtelin vaan kursoria mittausalueiden päällä ja yritin löytää lukemien puolivälin värikanava kerrallaan):



R (%)
G (%)
B (%)


Valkoisesta
80
78
70


Punaisesta
82
80
74


Taulukko: Pipettimittaustulokset Lightroom:sta

3) Jos ei haluta laskea värikanaville erikseen vertailuarvoja, voi laskea myös kirkkaudet RGB-arvoista.
Löysin netistä kaavan, jolla RGB-arvot voi muuttaa kirkkauksiksi (kun värikanavien arvot välillä 0-255):
Brightness = (red / 255.0) * 0.3 + (green / 255.0) * 0.59 + (blue / 255.0) * 0.11

Koska LR:stä saa arvot prosentteina, muunnetaan kaavaa niille sopiviksi:
Kirkkaus = R / 100 * 0.3 + G / 100 * 0.59 + B / 100 * 0.11

Jolla saadaan tuloksista seuraavat kirkkaudet:
Valkosen alueen kirkkaus = 0,24 + 0,4602 + 0,077 = 0,77702
Punasen alueen kirkkaus = 0,246 + 0.472 + 0,0814 = 0,7994

Näistä saadaan kirkkauden vaihteluväliksi: 0,7994 - 0,77702 = 0,02238 (kun koko väli on 0.0 - 1.0)

4) Jos halutaan vielä vaihteluvälille jonkinlainen prosentuaalinen arvo, niin:
Jos oletetaan keskikirkkauden olevan vaihteluvälin puolivälissä niin: 0,77702 + 0,02238/2 = 0,78821
jolloin vaihteluväli prosentteina keskikirkkaudesta:
x * 0,78821 / 100 = 0,01119 -> x  = +/- 1,41967%

Tuloksen ihmetteyä:
Onko kirkkauden vaihtelu +/- 1,4% hyvä vai paha?

PS. Nyt kun noita ylivalotuskuvia on tutkaillut jo jonkin verran, niin valokentässä on jonkin verran tummempaa vesemmalla ja ylhäällä (ne pysyvät valkoisina pisimpään kun kirkkautta nostaa) ja kirkkaampaa aluetta taas löytyy oikean ja alalaidan tuntumasta (muuttuu punaseksi ensimmäisenä). Tämä vois viitata salamoiden hieman erilaiseen asemointiin. Jos tuolla 1,4%:lla on käytännön merkitystä, niin sitä vois yrittää korjata ensimmäisenä häikäisysuojalla (joka mulla on jo valmiina, mutta asentamatta).

PS2. Löysin keskustelun suurennuskoneista (kondenseri-tyyppiä, Durst L138S enlarger with a condenser head), joissa kaveri valittaa uuden koneensa valon tippuvan 1/3 sttoppia negan laidoille mennessä ("the best I can do is to get the corners 1/3 to 1/2 stop dimmer than the center"). Joku toteaa: "You usually cannot prevent a little fall-off, but 1/3 stop seems too much.". Ollaanko nyt jo hollilla - alle 1/3 EV?

PS3. Huom. Tulos 1,4% on saatu käyttämällä gammakorjattuja värikanava-arvoja (Lightroom näyttää kursorille aina gammakorjauksen jälkeiset värikanavien arvot)

 

Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen

DxOMark laskee vinjetointia EV-yksiköissä. Jospa minäkin yrittäisin:
[QUOTE>

[/QUOTE]

EV-arvon laskentakaava:
B1 = B2 * 2^EV => EV = log[sub]2[/sub](B1/B2) => EV = ln(B1/B2) / ln(2)
B1 = Pixel brightness 1: R1 / 100 * 0.3 + G1 / 100 * 0.59 + B1 / 100 * 0.11
B2 = Pixel brightness 2: R2 / 100 * 0.3 + G2 / 100 * 0.59 + B2 / 100 * 0.11
EV = Exposure value

Otetaan yo. viestistä saadut kirkkausarvot ja katsotaan paljonko niistä tulee EV:nä:
B1 = 0,7994 (Punasen alueen kirkkaus)
B2 = 0,77702 (Valkosen alueen kirkkaus)

EV = ln(0,7994/0,77702) / ln(2) = 0,04
Minusta 0,04 stoppia näyttää aika vähältä! Onkohan mulla jossain virhe ... hmmm

Lasketaan toisinpäin tuosta 1/3 stopista, joka on jonkinlainen maamerkki: Kuinka paljon kirkkauden sietää heittää, jos sallitaan 1/3 stoppia vaihteluväliä:
B1 = B2 * 2[sup]EV[/sup]
B2 = 0,77702 (Valkosen alueen kirkkaus)
EV = 1/3

B1 = 0,77702 * 2^(1/3) = 0,979

jolloin kirkkauden vaihteluväli: 0,979 - 0,77702 = 0,20198 (kun koko väli on 0,0 - 1,0)
Ihmetyttää näinkin päin: 0,2 on paljon (20%) kun koko väli on 0 ...1. Jos ihmisellä olisi näin huono näkö, niin sitähän olisi puolisokea.

Ajatuksia: Mulla ei ole oikein kunnollista kantapäänkauttatuntumaa näihin lukuarvoihin. Missä se virhe on? Algoritmi poskellaan

[hr][/hr]
PS.
LR:stä saatavissa luvuissa on mukana gammakorjaus, mutta se ei selitä kaikkea. Kaava on sen sijaan johdettu väärin. Pitäis olla:

EV = (ln(B1) - ln(B2)) / ln(2)

ja kun otetaan gamma (2,2) huomioon, niin saadaan:

EV = 2,2 * (ln(B1) - ln(B2)) / ln(2)

Kun tuolla jälkimmäisellä kaavalla laskee, niin saa:
EV = 2,2 * 0,0409658 = 0,090124

Ei tuo 0,1 stoppiakaan vaikuta ainakaan suurelta.

 

Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen

Millä valon intensiteetin tasasuuden yli valoaukon näkee digitoidusta negasta paremmin, kun sitä ei näe kunnolla (muuta kuin veivaamalla ruuvit kaakkoon) tuosta negaa imitoivasta harmaasta muovistakaan?

Mielellään saisin algoritminkin kuntoon ja luotettavaksi. Ihmisen silmä ei ole erityisen hyvä kun pitäs saada laadukasta mittaustulosta.

 

Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen

Kuvia on vaikea arvioida, kun niistä tulee negatiiveja. Mun ohjelma (VMP), jolla poistan niistä oranssin tintin ja käännän positiiveiksi on vielä hieman vaiheessa.
Niin, eikä valolaatikkokaan ole vielä aivan valmis. Mustat aukkopahvit on aukottamatta - odottelen paspatuurileikkuria saapuvaksi. Alumiinilistat on reijittämättä ja salamoiden kiinnitys (etteivät tipu paikaltaan) on tekemättä.

Mutta tää valoaukkohomma pitäs saada putkeen, jotta voin arvioida tarvitaanko itse laatikon sisään vielä muutoksia. Valon tasasuuden lisäksi toi heijastuvan valon punasuus hieman arveluttaa. Täytyskö vetää sisäseinät sinertäviksi

Kuva ja sen histogrammi, jossa ei ole tehty säätöjä ja joka punertaa pahasti:
<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Mittauskuva+ja+histogrammi.jpg/_full.jpg"]</IMG>
Kuva: Pipettimittauskuva - sininen kanava on alimittainen, punasta liiankin paljon.

Kuvattu EOS 7D:llä, jonka värikanvien herkkyydet on esitetty täällä (klikkaa "Color Response", ja aukeavalta sivulta palkkiesitys "Relative Sensitivities"). Nähdään että R=0.4, G=1 ja B=0.7. Käytetyt salamat (Yongnuo YN 600EX-RT, Color temperature: 5600k) tuottaa sinisempää valoa kuin Canonin vastaava (5500k). Joten valolaatikon seinät on aika isossa osassa kuvan punasuudessa: Histogrammissa B < G < R.

Jos laatikon valkoiset sisäseinät maalais aavistuksen sinertävimmiksi ja laskis punasen määrää (jotta oranssille maskille olis tilaa R-kanavassa), niin saattais väribalanssi parantua.

Nää mun harrastelut tahtoo mennä aina tähän: Harhaudun pääasiasta. Kun on kiinnostavaa

 

Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen

Valokentän tasasuus valoaukossa - Täydentelin aikaisempia epäilyttäviä laskuja:

Otetaan aikaisemmasta viestistä saadut (hieman epäluotettavat) kirkkausarvot ja katsotaan paljonko niistä tulee EV:nä:
B1 = 0,7994 (Punasen alueen kirkkaus) Lightroom:n kursorilla arvioitu
B2 = 0,77702 (Valkosen alueen kirkkaus) Lightroom:n kursorilla arvioitu

Ja lasketaan gammakorjauksen huomioivalla kaavalla:
EV = 2,2 * ln(B1/B2) / ln(2)
EV = 2,2 * 0,0409658 = 0,090124

Onko 0,1 stoppia järkevän kuuloinen?

Projekti etenee pikkuhiljaa ja osittain jännittävissä merkeissä
Paspatuurileikkuri on ollut matkalla muutaman päivän. Jännityksellä on seurattu:
16.12.2015, 15:41 Sähköinen ennakkotieto vastaanotettu
16.12.2015, 19:19 Vastaanotettu kuljetettavaksi, HÄMEENLINNA
17.12.2015, 07:57 Lähtenyt, HÄMEENLINNA
17.12.2015, 11:21 Odottaa lastausta noutopisteeseen, HELSINKI
18.12.2015, 19:43 Matkalla noutopisteeseen, HELSINKI
Odotan jännityksellä koska puhelimessa kilahtaa tekstiviesti.

Juuri kävin hakemassa 45cm x 60cm leikkuualustan, niin ei tarvi tuhota Lundiahyllyjen pintoja. Niiden kanssa on kaiken lisäksi hankala leikata, kun terä uppoaa puuhun epätasasesti.

Ja sitten tuli tilattua Teknofokuksesta mattalasi. Jos sillä sais kuvattua valokentän tasasuuden valoaukon kohdalla.
Ruutupaperi ja ylipäätään kaikki kokeilemani paperit on optisesti epätasalaatuisia valon läpäisevyydeltään. Muovia mulla on ollut kahdenlaista: Kansion puoliläpäisevä harmaa kansilehti, jossa on pinnassa aika isoa röpellystä. Se tekee valokenttään aika isoa vaihtelua (kokoluokassa kymmeniä, jossei satoja pikseleitä). Sitten sain optisesti tasalaatuista ohuehkoa muovia, joka on tasaista optisesti, mutta tää mun kappale on ollut käytössä, eikä ole enää muodoltaan tasopinta.
Katselin sillä silmällä myös ruokakaupan hedelmähyllyn muovipusseja. Ovat vaan pahuksen ohuita tarkoitukseen.
Yllättävän vaikea löytää hyvää harmaata muovia

Valon värilämpötila
Tätä pitää tutkia lisää. Kuvaan pari harmaakorttia, valkoisen paperin ja valkoisen styrox-palan käyttämälläni salamalla (kameralla ja objektiivilla) ja katsotaan millaista värilämpötilaa niillä saa. Täytyy vaan katsoa ettei lähellä ole kovin paljon muuta väriä heijastavia kohteita ja rajottaa salaman valokenttää (jotta väri muodotuisi mahdollisimman tarkasti pelkästään salaman valosta, joka heijastuu kohteesta. Ja tarkastaa, ettei puoliskon punanen hame satu riippumaan juuri salaman valokentässä).

 

Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen

Täytyykin mennä käymään Fredalla, vaikkei se enää tähän ongelmaan auta, mutta noiden negapitimien kanssa on vielä tekemistä.

 

Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen

Heijastuneen valon värilämpötila
Nyt hieman kummastuttaa. En ymmärrä mistä kiikastaa.
Käytössä on kaikissa kuvissa sama salama, optiikka ja kamera.
Kuvat otin kuvankaappauksella Lightroomin näytöstä, siten että kuvissa näkyy alue josta LR on laskenut histogrammin.

1) Lähtökohta:
Valolaatikon kuvausaukossa puoliläpinäkyvällä harmaalla muovilla RGB-värit on selkeästi epätasapainossa, kun katsoo histogrammia. Kuva on otettu puolihämärässä huoneessa, jotta ympäristön valo ei vaikuttaisi objektiivin ja valoaukon välillä tilanteeseen.
<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/KansiomuoviValoaukossa.JPG/_full.jpg"]</IMG>
Kuvassa näkyy rajattu alue ja sen histogrammi, jossa pylväät on järjestäytyneet eroon toisistaan. Sinistä valoa näyttää olevan heikoimmalla intensiteetillä ja punasta suurimmalla.

2) Otin valolaatikosta kannen irti, tein mustista A4-arkeista seinät ja kuvasin laatikon pohjan:
<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Pohjamaali.JPG/_full.jpg"]</IMG>
Kaikki värit näyttää olevan yhdessä kasassa histogrammissa. Siis valkoinen sisäseinien pohjamaali ei ainakaan saa aikaan kohdan 1 tilannetta, jossa sinistä on liian vähäisellä intensiteetillä ja punasta liian suurella.

3) Hiemoinen epäilys tuli mattamustasta maalista, jota on valolaatikon kannen kuvausaukon sivuseinissä ja ympärillä kapeahko krantu:
Tämä on kuvattu väärinpäin olevasta valolaatikon kannesta:
<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Mattamustamaali.JPG/_full.jpg"]</IMG>
Mutta näyttää mattamustankin RGB-pylväät olevan histogrammissa aivan yhdessä.

4) No onko mun harmaana pitämäni muovi sitten syynä huonoon valkotasapainoon.
Pistin kansiomuovin valolaatikon pohjalle, sekä tekemäni mustat seinämät reunoille:
<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/KansiomuoviPohjamaali.JPG/_full.jpg"]</IMG>
Hyvältä näyttää valkotasapaino, RGB-palkit on yhdessä kasassa histogrammissa.

Kysymys kuuluu:
Miten pinnoista heijastuvan valon valkotasapainoilla saa aikaiseksi ykköskohdan kuvan, kun vaikuttamaan ei pääse mikään muu pinta tai lisävalo kuin eo. kohdissa 2-4 kuvatut (ykköskohdassa valolaatikko on melkoisen suljettu)?

Eikö toi (ykköskohdan kuva) edellytä laatikkoon joko pääsevän punasta valoa, tai sitten itse laatikko imee vihreää ja sinistä, muttei juurikaan punaista. Lisäksi laatikko imee sinistä erityisen paljon.

Vai voiko toi tilanne syntyä heijastuskulmista: Valon heijastunut spektri on erilainen eri kulmissa.

 

Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen

Joo, tohon rustaamaani VMP-ohjelmaani tulee kyllä valkotasapinon säätö tai sen voi tietysti tehdä myöhemminkin kuvankäsittylohjelmassa.
Mutta haluaisin saada ton kohdalleen jo ennen kameran kuvakennoa. Ja vieläpä niin, että sekä punasta, että sinistä on hieman liikaa bayer-maskille tullessa.

No jos valolaatikkoon liittyvät ongelmat kiinnostaa enemmän, kuin negatiivien kopiointi, niin kannattaa

Mä en taida olla kameralaukun pragmaattisin ja tulosvastuuorientoitunein kirjoittelija

 

Vs: Valolaatikko negatiivikuvaukseen

Kun kuvausasetelma oli valmiina, niin kuvasin muutamasta muustakin pinnasta histogrammit. Kaikissa kuvissa taustana on musta pahvi ja ympärillä mustien pahvien seinämä.
Kuvat on hieman tummia, kun Lightroon tummentaa muuta kuvaa korostaessaan rajausaluetta.

<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Kopiopaperi.JPG/_full.jpg"]</IMG>
Kuva1: Mun kopiopaperi. Heijastaa melkosen vahvasti sinisistä valoa. Vasemmalla puolella on pala paksua ja laadukasta valkosta paperia ja oikella puolen on ruutupaperia.

<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Styroksi.JPG/_full.jpg"]</IMG>
Kuva2: Valkoinen styroksi. Tästä tulee hieman leveä histogrammipylväs. Sininen näyttäis hieman korostuvan. Oikealla puolella on pala kopiopaperia.

<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Harmaakortti.JPG/_full.jpg"]</IMG>
Kuva3: Harmaakortti. Pikkuisen on sininen voimakkaalla tässäkin. Kortin vasemmalla puolella on valkoinen ja oikealla musta kortti.