Pitääpä jakaa teillekin ensikokemuksia lisälasista. Ebaystä etsiessäni noin muuten vain rumpuskannereiden hintoja törmäsin antinewton-lasiin V700 -skannerille. Lasia käytetään Epsonin peruspitimien kanssa -- ja sen verran halvahko ($41 USD posteineen plus ~10 euroa tullit ja ALV) tuote oli ja sivuilla oleva esimerkkikuva tasokas että pakkohan se oli vähintään kokeilumielessä ostaa. En pettynyt. Tässä Provia 400X filmiä 6x4.5 koossa skannattuna Epsonilla ja Vuescanilla. Kuvalinkin takaa 3200 DPI skanni.
Vs: V700 ja AN-lasi Minä en kyllä tuosta kuvasta näe ANR-lasin hyötyjä. Joko negapidin on aivan eri korkeudella, kuin pitäisi, tai sitten itse dia on pehmeä. Joka tapauksessa vaikea nähdä tästä kuvasta hyötyjä. Kun filmi on saatu litteäksi ja oikealle korkeudelle, niin jäljen pitäisi olla paljon terävämpää. Uudemman V800-mallin filminpitimet mahdollistavat paljon tarkemman korkeuden säädön ja paremman litteyden. Alla yksi esimerkki (6x7 negasta). V700- ja V800-mallien filminpitimet toimivat muuten ristiin toistensa kanssa, eli voi käyttää halutessaan uudemman tai vanhemman mallin pitimiä kummassa tahansa skannerissa. Mamiya RZ67 Pro + Tri-X 400 + 510-Pyro 1:100 + Mamiya-Sekor Z 110mm f/2.8. Skannattu ilman terävöitystä. Isomman kuvan saa napsauttamalla kuvaa. <IMG src="https://farm1.staticflickr.com/360/19087501833_29a443d80d_n.jpg"]</IMG>
Vs: V700 ja AN-lasi 1600x1289px vs 6992x5093px, ei ehkä fiksu vertaus. Varsinkin kun suurempi skanni on 1.5x pienemmästä negasta. Dia on aina vähän pehmeämpää, johtuu materiaaliasta... mutta toi suurin ero taitaa tulla nyt skaalauksesta. Useissa skaalaus algoritmeissä on myös terävöitys itsessään. Se on aina vähän harhaanjohtavaa sanoa että ei terävöitystä, jos kuva on merkittävästi skaalattu. Jotta toi kuva vertais mitenkään tohon kupariketun kuvaan, sun pitäis joko skaalata toi kupariketun kuva. Tai postata 3200dpi skaalaamaton skanni tosta sun kuvasta. Joka ois ~8600px pitemmältä sivulta.
Vs: V700 ja AN-lasi c: Tarkoitukseni ei ollut tehdä minkäänlaista 1:1 vertailua kuvien välillä, vaan tarkoitus oli vain osoittaa, että terävämmän jäljen pitäisi olla mahdollista. Mielestäni tuo skannattu kuva on pehmeämpi, kuin mitä skannerilla voi saada, oli filmin tyyppi mikä tahansa. Tietenkin voi olla, että tuo fyysinen diaruutu on jo valmiiksi tavallista pehmeämpi, mutta oletan sen nyt olevan kylliksi terävä, koska muuten sen käyttäminen vertailussa ei olisi kovin mielekästä. Sen tunnustan, että tässä esittämäni vertailu on objektiivisessa mielessä huono, mutta tekemäni tarkemman silmämääräisen arvioni perusteella se ei korosta eroja, vaikka siitä olisin paremman tehnyt. On minullakin koneellani skannattuna 70-luvun kinodioja, ja jo niistä voisi nähdä eron. Skannausasetukset eivät olleet kummoiset, koska tutun vaatimuksetkaan eivät kovin korkeat olleet (niiden skannattujen kuvien koossa skaalaus ei ole merkittävä tekijä). En vain niitä ikävä kyllä pysty näyttämään, koska ne on luonteeltaan yksityisiä. Luinpa uudestaan, etkä tätä varmaankaan tarkoittanut: Enkä minä noita pikkukuvia vertailekaan, jos sitä tarkoitit. Sitä kuvaa saa siellä Flickrissä zoomailla myös ihan vapaasti. Voisin minä tähän suoraan skannata kupariketun kuvan kokoa vastaavan version, mutta veikkaan, että ero näkyisi siinäkin. Kinokin onnistuu, jos 6x7 on liian isoa verrattuna 6x4,5:een. Taisin tosin pudota osittain omaan sudenkuoppaani, kun katsoin työpaikan näytöllä tuota kuvaa, ja siellähän se näytti luonnollisesti tyystin sumealta, koska työpaikan näytöt eivät ole niitä tarkimpia. Täällä kotona kuva näyttää vähän paremmalta, mutta ei siltikään vastaa sitä, mitä odottaisin saavani ANR-lasilla (filmin litteys) ja oikein säädetyllä negapidikkeellä. kupariketulle, jos vielä päädyt lukemaan tätä: Tarkoitukseni ei ole mitenkään päteä tai arvostella kuvaa ilman sen kummempaa syytä, vaikka sen vaikutelman joku voisi saadakin. Oikeastaan aikomukseni oli vain osoittaa, että et välttämättä ole vielä kääntänyt kaikkia kiviä saadaksesi parempaa jälkeä skannerillasi. Jos sua kiinnostaa, niin voin lainata mun oman V800:n filminpitimiä, jos haluat testata niitä. Vaihtoehtoisesti, jos sulla on uhrattavia kuvia, niin voin skannata esimerkiksi omalla skannerillani. EDIT: Lisätään nyt, että vertailin molempia kuvia myös ihan avaamalla kummankin täysikokoisen kuvan selaimeen suoraan, jolloin skaalausalgoritmi on molemmissa sama.
Vs: V700 ja AN-lasi Eihän se negan koosta ole kiinni, vaan siitä pixeli tarkkuudesta. Joka tossa kupariketun kuvassa on 3200dpi. En saanut itse flickrista ulos kuin 1600px leveän kuvan tosta sun kuvasta. Nyt löysin itseni ulos tosta fullscreen moodista, ja löysin 2048 x 1650px tiedoston. Eli about 720dpi. Ihan hyvää jälkeähän se on epsonista, mutta toisaalta toi on vielä todella pieni suurennos 6x7 negasta.. yleensä hyvä laittaa joku 100% kuva messiin kanssa, ainakin joku pieni osa.. niin näkee miltä se skanni oikeasti näyttää ilman skaalauksia ja terävöityksiä. Siksi kuperikettukin on ton 3200dpi skannin laittanut esille. En mä kyl ite pitäis AN laseja kovin mekittävänä, eihän ne tosiaan vaikuta kuin filkan suoruuteen. Samalla ne tuo mukaan 4 heijastavaa pintaa lisää. Jos pienennät ton kupariketun kuvan samaan kokoon kuin sun kuvan, niin ei niissä erityistä terävyys eroa mun mielestä ole. Kuperiketun kuvassa ei vaan ole samanlaista vertailukohtaa terävän ja epäterävän kanssa. Asiaa vois siis tarkastella näin : http://aleksikoski.com/temp/raw_21082015_0001_720dpi.jpg https://farm1.staticflickr.com/360/19087501833_b0d77d01eb_k.jpg Kumpikin kuva 720dpi, kumpikin skaalattu. Kumpikin MV ja kummassakin pieni alue terävänä. Joten aivoilla on vertauskohtaa terävän ja epäterävän välillä. Ja tällöin asiat näyttääkin eriltä. Se ero mitä tossa ei voi simuloida, on että sun kuva on lähikuva, jolloin detaili on suurempaa.. joka on myös yksi asia joka jättää aivoille varaa tulkintaan. Ton takia, ainoa mikä mua kiinnostaa skannereita ihmetellessä.. on se, kuinka terävää rae on 100% skannissa suoraan koneesta raakana. Kaikki muu on aika turhaa ja hyvin subjektiivista.
Vs: V700 ja AN-lasi Tietenkin sillä on merkitystä, ellei vertailla kohdetta tismalleen samalla etäisyydellä, jonka lisäksi vertailtavien kohtien pitäisi viedä filmillä saman verran tilaa, koska muuten on ihan turha tehdä objektiivista vertailua. Mulla ei sattunut olemaan antaa täysikokoista näkyville, enkä sitä olisi muutenkaan välttämättä viitsinyt tehdä, koska mulla ei ole sellaista kuvaa, jota voisi verrata kupariketun kuvaan objektiivisesti. Kuten siis sanottu, arvioni oli subjektiivinen ja tilanteen vuoksi myös puutteellinen, mutta tarkoitukseni ei ollutkaan tehdä mitään objektiivista vertailua. Kunhan ilmaisin mielipiteeni ja annoin paremman puutteessa edes jonkinlaisen esimerkin. Ja minä kyllä vertailin heti skaalattuja versioita, ja niistä heti aluksi huomasin tämän eron. Tosiaan en löytänyt yhtään parempaakaan verrokkia tähän, siksi valitsin nyt tuon lähikuvan. Kuten sanottu, terävyyden arviointi on subjektiivista - aina. Objektiivinen vertailu on mahdollista vain mittailemalla resoluutiota, MTF:ää ja kontrastia, mutta niidenkin tulkinta tehdään usein subjektiivisin perustein. Myös sinun tapasi pitää silmällä terävää raetta on jokseenkin subjektiivinen, koska rakeen ulkomuotoon vaikuttaa niin moni asia, eikä vähiten katseluun käytetyn valon ominaisuudet, kuten kovuus ja väri. Tietenkin voit varmistua itse siitä, että onko se rae sama kuin filmillä, jos tarkastelet filmiä mikroskoopilla. Kuitenkin sen rakeen tarkkailu on hieman objektiivisempi vaihtoehto, kuin muut subjektiiviset tavat.
Vs: V700 ja AN-lasi Ootko muuten kokeillut vihreän kanavan kikkaa? Sillä saat vielä vähän lisää epsonista puristettua irti, eli skannaa mv negat RGB:nä ja käyttää ainoastaan vihreän kanavan. Vuescannissa löytyy tohon suoraankin asetus. Sillä on ihan näkyvä vaikutus.
Vs: V700 ja AN-lasi Olen kokeillut käyttää vain yhtä kanavaa, mutta luulen sen tehon riippuvan myös skanneriyksilöstä, eikä pelkästään mallista/merkistä. Omissa kuvissani en ole huomannut sellaista eroa, että voisin oikeuttaa siihen tarvittavan ylimääräisen ajan. Voisin kuitenkin kokeilla joskus uusiksi. Aina on hyvä tarkistaa jumiutuneet tavat, jos löytäisikin jotain korjattavaa. Toisaalta mulla on tapana fantasioida, että käyttämällä koko valon spektrin saan jotain ylimääräistä irti negan tiheyksistä, joita en muuten olisi saanut. Ei siitä ainakaan haittaa ole, paitsi ehkä tietty vie enemmän tilaa. Todellisuuden kanssa voi olla enemmän tekemistä sillä, että voisin ainakin kuvitella yhden kanavan käyttämisen vaikuttavan kontrastiin vahvasti tahraavilla kehitteillä. Käytän 510-Pyroa.
Vs: V700 ja AN-lasi " Objektiivinen vertailu on mahdollista vain mittailemalla resoluutiota, MTF:ää ja kontrastia" Toi on itseasassa syy, miksi oon päätynyt rakeen toljotteluun. Mun mielestä noi resoluutio taulukkojen skannailut on harhaanjohtavia. Epsonit ja plustekit on hyvä esimerkki siitä. Kun kompensoidaan heikkoa optiikkaa (tai ohiskarppeja skanneja) suurilla skanneilla joita sitten skaalataan pienemmäksi. Siinä on kait filosoossinen ero, että reproaako filmiä vai kuvaa. Ite reproan filmiä.
Vs: V700 ja AN-lasi Voihan ne olla aika harhaanjohtavia, se on totta. Epsonien tapauksessa on selvää, että ne eivät kykenisi resoluutioltaan erottelemaan raetta, vaikka niissä olisikin täysin nappiin tehty tarkennus. Kuitenkin mitä suuremmasta kuvan tarkkuudesta puhutaan, sitä tarkemmin optiikka pitää olla tarkennettu, eli 5000 dpi skannerin optiikan tarkennukselle on oltava paljon tiukemmat toleranssit, kuin esim. 2000 tai 3000 dpi skannereille. Ajatellaan vaikka skanneria, joka yltää 5000 dpi tarkkuuteen: yltääkseen edes 4000 tarkkuuteen on sen oltava paljon paremmin tarkennettu, kuin 3000 dpi-skannerin, joka yltää vaikkapa 2800 dpi tarkkuuteen. Kyseinen 5000 dpi skanneri tuottaa aina kuitenkin parempaa jälkeä, kuin 3000 dpi skanneri. Tämä johtuu siitä, että 5000 dpi skannerin tarkennus on riittävän hyvä tuottaakseen vähintään yhtä terävän rakeen, jos vertaillaan kummankin skannerin skannauksia 3000 dpi resoluutiolla. Ja toistetaan vielä täälläkin, että jos yksittäisten raeklönttien reunat ovat selkeästi erotettavissa kuvasta, mutta niiden reunakontrasti ei ole niin terävä, kuin haluaisi, on sitä helppo korjata pienellä terävöityksellä. Tämä ei tietenkän päde, jos klöntit ovat liian sumeita (Esim. Epson). Kaikkeen tähän vaikuttaa tietenkin suuresti myös filmin rakeisuus, koska superhienorakeisten filmien, kuten mikrofilmien rae on niin hienoa, ettei sitä voi nähdä kuin mikroskoopilla tai poikkeuksellisen tarkalla skannerilla (6000-9000 dpi todellinen tarkkuus). Tällaisilla suurennoksilla täydellinen tarkennus onkin hyvin hankalaa saavuttaa. Tietty jokaisen soossi on aina erilainen. Toisille riittää se, että kuva näyttää hyvältä, sekä että laatu on riittävä aiottuja käyttötarkoituksia varten.
Vs: V700 ja AN-lasi Mun mielestä toi ei pidä paikkaansa, jos vertaa Minoltan 3200dpi skanneria esim Plustekkiin, joka testien mukaan tarjoaa 3600dpi. On minoltan jälki aina parempaa, koska se on optisesti tuotettua... siinä on hyvä optiikka joka tarkennetaan filmiin tarkasti. Plustekin lähestymistapa on se 7600dpi skanni joka skaalataan 3600dpi. Jälki on täysin erilainen. Joissain paremmissa skannereissa on tarkennussäätö ihan sen takia, että sillä voi softata raetta tarkentamalla hieman ohi. Siinä on siis merkittävä ero lopullisessa jäljessä.. onko alkuperäinen tiedosto skarppi vai ei. Se on selkeä valinta, jota jopa kerran käytin flexissä kun halusin printin jossa rae ei ollut täysin terävä. Saman voi tehdä vedostaessa, voi päättää tarkentavasna hieman ohi tuottaekseen hieman erityyppisen vedoksen. Suhteessa siihen että tarkentaa täysin tarkasti. Voi myös valita käyttävänsä esim. pehmytpiirto optiikkaa tai hyvin laadukasta apoapoapo linssiä. Terävöitys itseään on myös selkeä efekti, se ei ole mitään millä voidaan korjata optisesti epätarkkaa skannia/kuvaa. Vaan se on efekti joka lyödään kuvan päälle. Valinta sekin itsessään.
Vs: V700 ja AN-lasi Olet oikeassa, subjektiivisesti arvioiden voi hyvinkin olla parempi, jos ero on noin pieni, kuin 400 dpi! Interpoloimalla ei voi luoda lisää informaatiota, joten se ei sinänsä luo mitään. Halvoissa Plustekeissa on selkeästi huono optiikka, koska joutuu näytteistämään 7600 dpi tarkkuudella saavuttaakseen tuon 3600 dpi. Tämä on aivan eri tilanne, kuin jos vaikka 5000 dpi skanneri saavuttaa 4000 dpi. Esimerkiksi Reflecta 10T:n tapauksessa saavutetaan 4300 dpi 5000 dpi tarkkuudella tarkennuksen ollessa tehtaalta kohdillaan – jos kalibrointi on jotain muuta, niin takuun nimissä uutta kehiin. Itse vertasinkin 3200 dpi ja 4000 dpi tarkkuutta, jossa on jo 800 dpi ero (lähes 8 megapikseliä). Tämä on hyvä pointti, ja pimiössä olenkin sitä käyttänyt hyväkseni. Vielä en ole katsonut, miten skannatessa sama eroaa esim. puhtaasti digitaalisesta efektistä. Ei tietenkään korjaa, mutta puhuinkin vain hyvin pienestä epäterävyydestä. Kaikki riippuu siitä, miten sumeaa jälkeä on. Jos terävöitys on hienovaraista ja epäterävyys pientä, niin terävöityksen efektiä ei voi huomata etenkään, jos sitä maalaillaan vain paikallisesti. Terävöitys onkin aika tarkkaa puuhaa ja se saakin aikaan tahmaisen efektin, jos skanni on jo alkujaan hyvin sumea, kuten sinne skanneriketjuun postaamassani nuotiokuvassa. Oma silmäni on erittäin tarkka yksityiskohdille ja äärimmäisen pienillekin sävyvaihteluille, joten näkisin kyllä, jos terävöitykseni saisi aikaan muutakin, kuin ääriviivojen selkeytymistä. Tämä ei tietty tarkoita, ettenkö haikailisi paremmasta jäljestä ihan vaan, koska sellaistakin voi saada. Tässä tulikin jo mainittua tuo Reflecta, joten voinkin näin sivumennen mainita, että ilmeisesti Reflectalla on myös automaattitarkenteinen kinoskanneri, joka kaiken kukkuraksi näkee hieman tiheämmänkin filmin läpi. Siis tuo Reflecta RPS 10M -malli, joka julkaistiin samoihin aikoihin, kuin ProScan 10T. Manuaalinenkin tarkennus onnistuu VueScanilla ja SilverFastilla. Jos joskus sen paremman kinoskannerin hommaan, niin se on kyllä tämä. Tulipa muuten samalla opittua, ettei pidä ihan huoletta luottaa edes noihin filmscanner.info (scandig) testeihin. Parhaimmillaan se tuottaa ilmeisesti aivan huippuluokan jälkeä: https://www.flickr.com/groups/isf_scanner/discuss/72157653891467076/
Vs: V700 ja AN-lasi En mä usko että toi ero on subjektiivinen, enemmän epäilen että noi resoluutiokartan viivat eivät oikeen kerro koko totuutta. Tollaset selkeä pysty- & vaakasuorat viivat ovat varmaan se optimaalisin sisältö skaalaamiseen, jos vertaa täysin sattumanvaraiseen filmin rakenteeseen. Veikkaan että sen takia noi testit väittäisi, että plustekin ohiskarpattu ja skaalattu kuva on parempaa kuin minolta 3200, jossa optiikka ylittää tai mätsää sensorin tarkkuuteen. Reflekta on siis uusi versio tosta 10T mallista, tarkennuksella? Vaikuttaa aika lupaavalta, jos sellainen on. Vaikka helvetin ruma värkki onkin! Tosin, ton datasheetissä jo lukee että optinen resoluutio 5000dpi. Eli taas mennään skaalaten.... Ihmetyttää miten noi ei kykene tekemään skanneria, joka vastaisi Minolta 5400 sarjan värkkejä. Siinä optinen tarkkuus on se 5400. Sitä parempi kinariskanneri on ollut ainoastaan Flextight ja sekin hyvin marginaalisesti. Vaikea ymmärtää mikä siinä maksaa, tuskin ne optiikatkaan nyt niin kalliita ovat, ettei 600€ skanneriin voisi kunnollista laittaa. No, ite otin viimeisen askelee skannereissa. Ja nyt on Scanmate 11000 matkalla. Hohoh
Vs: V700 ja AN-lasi Uudemman V800-mallin filminpitimet mahdollistavat paljon tarkemman korkeuden säädön ja paremman litteyden. Alla yksi esimerkki (6x7 negasta). V700- ja V800-mallien filminpitimet toimivat muuten ristiin toistensa kanssa, eli voi käyttää halutessaan uudemman tai vanhemman mallin pitimiä kummassa tahansa skannerissa. Mistä noita V800 mallin pitimiä ilman skanneria voisi hankkia? Macro
Vs: V700 ja AN-lasi Se on sinun uskomuksesi, ja kukin saa uskoa tietenkin mitä tahansa. Tietenkin jos sinulla on jokin perusteltu epäilys, niin voit sen tietenkin ilmaistakin. Skaalaaminen ei ikinä tuo mukanaan uutta kuvainformaatiota minkäänlaisessa tilanteessa, eli ei ne resoluutiotestin viivat sinne itsestään ilmaannu. Jos epäilyksesi on perusteltu, niin se voi tietenkin perustua seuraavaan: resoluutio (lp/mm) ei aina ole paras keino mitata terävyyttä tai optista suorituskykyä. Siihen MTF on parempi työkalu, ja sitähän nämä skanneritestit eivät mittaa. Tämä on muuten myös se syy, miksei nykyään juurikaan puhuta resoluutioarvoista objektiivitesteissa, vaan lähinnä tuosta MTF:stä. Mielenkiintoista tietenkin olisi saada MTF-lukemia skannereista, mutta taitaa olla turha toivo. Minolta voi jo senkin takia olla parempi skanneri, koska siinä on todennäköisesti paremmat filminpitimet, kuin Plustekissa. Resoluutiossa se kuitenkin jää Plustekin jälkeen, vaikka Plustekilla joutuukin kuvantamaan negan 7600 spi tarkkuudella, että voisi tuon 3600 lukeman saavuttaa. Eikä tuo 400 dpi ole kovin suuri ero, etenkin kun huomioidaan, että Minoltan optiikka on todennäköisesti muilta ominaisuuksiltaan parempi, kuin Plustekkien. Ei se varsinaisesti ole uusi malli. Julkaistu samoihin aikoihin, mutta monia on ehkä hämännyt se, että automaattitarkenteinen malli on RPS 10M, eikä ProScan 10M. Minoltan skannerit olivat aikanaan aivan omaa luokkaansa, se kyllä pitää myöntää. RPS 10M on ilmeisesti kykenevä tuohon täyteen 5000 ja jopa 5400 dpi tarkkuuteen, mutta yltää sinne vain, jos käytetään kaikkein hienointa askelmoottorin asetusta. Mitään skaalausta ei tarvitse tehdä, ja tuon linkkaamani testin tulokset viittaamavat siihen, ettei interpolaatiota (skaalausta) tapahdu. Testin tekijä tulee samaan loppupäätelmään. Tarkemmin tarkkailtaessa pullonkaulaksi ei siis tulekaan skannerin optinen suorituskyky, vaan moottorin liikahtelut. Ilmeisesti tuo ei ole lainkaan yksinkertainen ongelma ratkaistavaksi perinteisillä filmiskannereilla, jos halutaan pysyä tietyn budjettirajan sisällä. Kun vielä otetaan huomioon se, että nykymarkkinat ovat paljon rajatummat kuin aikoinaan, ei ole ihme ettei ole helppoa tehdä kannattavasti skanneria menneiden vuosikymmenien laatuvaatimuksilla. Toivottavasti jälki paranee! Paljon maksoit? Kokeile kysyä maahantuojalta, Epsonilta tai etsi eBaysta. Ainakin ensivilkaisulla eBayssa näytti olevan useita V700-mallin pitimiä, jotka oli väärin otsikoitu V800:n pidikkeiksi, eli pidä silmäsi auki. Epson V800:n ja V850:n pitimissä on kaikissa se "lasi", eli eivät ole avonaisia, kuten vanhempien mallien pidikkeet. Lisäksi niihin mahtuu eri määrä filmiä: kinopitimeen mahtuu kolme liuskaa filmiä, keskikoon pitimeen yksi liuska ja 4x5-pitimeen yksi lappu.
Vs: V700 ja AN-lasi Kokeile kysyä maahantuojalta, Epsonilta tai etsi eBaysta. Ainakin ensivilkaisulla eBayssa näytti olevan useita V700-mallin pitimiä, jotka oli väärin otsikoitu V800:n pidikkeiksi, eli pidä silmäsi auki. Epson V800:n ja V850:n pitimissä on kaikissa se "lasi", eli eivät ole avonaisia, kuten vanhempien mallien pidikkeet. Lisäksi niihin mahtuu eri määrä filmiä: kinopitimeen mahtuu kolme liuskaa filmiä, keskikoon pitimeen yksi liuska ja 4x5-pitimeen yksi lappu. Kiitos tiedosta ja varoituksesta. Macro
Vs: V700 ja AN-lasi "Minolta voi jo senkin takia olla parempi skanneri, koska siinä on todennäköisesti paremmat filminpitimet, kuin Plustekissa. Resoluutiossa se kuitenkin jää Plustekin jälkeen, vaikka Plustekilla joutuukin kuvantamaan negan 7600 spi tarkkuudella, että voisi tuon 3600 lukeman saavuttaa. Eikä tuo 400 dpi ole kovin suuri ero, etenkin kun huomioidaan, että Minoltan optiikka on todennäköisesti muilta ominaisuuksiltaan parempi, kuin Plustekkien." Sulta kyl menee jatkuvasti kaikki pointit ohi. Esim. kun puhuin resoluution mittamisesta viivoja skannaamalla, yritin sanoa.. .että se ei ehkä vastaa sen skannerin todellista käyttöä, ja siksi antaa tuloksia jotka ei realimaailman käytössä päde. Kun skaalaat kuvaa jossa on suoria viivoja, se on aivan eri asia kun skaalata kuvaa jossa on täysin sattumanvaraista informaatiota. Hiffaatko. Se realimaailman sattumanvarainen raekuvio ei siis välttämättä toistukkaan yhtä näppärästi skaalauksen jäljiltä, kuin ne viivat. Ne viivat ovat luultavasti optimaalisin mahdollinen sisältö skaalaus algoritmeille, siinä missä sattumanvarainen rae on varmaankin hankalin mahdollinen. Siksi on paljon kiinnostavampaa nähdä filmin rae skannattuna, kuin viivoja. Viivoilla ei ole mitään tekemistä sen skannerin käyttötarkoituksen kanssa. Niitä skannataan siksi, että siten saada numeerista informaatiota, joihin ihmiset uskovat kuin raamattuun aikoinaan. Kyseenalaistamatta. Kuten tossa sun linkkaamassa testissä, jannua haluaa tietää paljonko se voi saada irti filmistä. Mutta sille ei tule edes mieleen laittaa sinne skanneriin... FILMIÄ! Ei, se skannaa viivoja ja iskee niihin terävöitystä. Koko toi mentaliteetti on käsittämätön. Yksi 100% skanni rakeesta ois näyttänyt mihin se skanneri oikeesti pystyy, nopeaa, helppoa ja vastaa sitä skannerin oikeaa realimaailman käyttöä.
Vs: V700 ja AN-lasi Anteeksi, en vain saanut tarpeeksi selvää siitä, mitä yrität sanoa. Mielestäni ei ole oikein lähteä hirveästi arvailemaan kirjoituksien pointteja, jos vaihtoehtoisia tulkintoja on useampia. Puhuit kuitenkin skaalaamisesta, ja et mielestäni ilmaissut pointtiasi selvästi, joten käytin vastaukseni selventääkseni ainakin yhden pointin, mikäli joku tekisi saman tulkinnan, kuin minä. On tietenkin sun tehtävä kirjoittaa pointtisi selkeästi. Viivakuviot, kuten kaikki muukin grafiikka skaalautuu luonnollisesti parhaiten, mutta skaalaus on luonnollisesti aina juurikin vain kuvapisteiden suurentamista tai pienentämistä. Siihen ei voi interpoloimalla lisätä tietoa, mitä siellä ei ole. Sellainen tapahtuu ekstrapoloimalla. Tuo USAF-1951 targetissa käytetty viivakuvio on kuvattu erittäin hienorakeiselle mikrofilmille, eli siinäkin on tämä sinun paljon puhumasi rae olemassa. Tämän kyseisen filmin (ainakin LaserSoft:n toimittamana, jota mm. filmscanner.info käyttää) rae tulee vastaan noin 5000 dpi tienoilla. Sen on todettu olevan epäluotettava, jos halutaan saada selville tätä rajaa korkeampia resoluutioita, koska itse filmin toistokyky lakkaa näillä tienoin. Ihan tavallista filmiä on siis tässäkin kyseessä, tosin tavanomaista hienorakeisempaa. Kuten tuossa ylempänä kirjoitin, niin käytännössä kaikkien laajalti käytössä olevien filmien raerakenne tulee vastaan jo paljon ennen 5000 dpi rajaa, joten rae kyllä tulee kuvaan mukaan. Koko kuva koostuu rakeesta, kuten sinäkin sanot, joten ei ole mahdollista toistaa kuvan tarkkoja yksityiskohtia toistamatta myöskin samalla raetta. Kuten jo sanoinkin aiemmin, resoluutio on erittäin huono terävyyden ja kuvanlaadun mittari. Siksi MTF-kuviot paljastaisivat meille paljon paremmin, kuinka skanneri pystyy toistamaan yksityiskohtia eri kontrastisissa kohteissa. Todennäköisesti skannerit yritetään optimoida toistamaan suuret ja keskisuuret kontrastit hyvin, matalakontrastisten yksityiskohtien kustannuksella. Filmin ominaispiirteitä on se, että resoluutiota riittää erittäin pitkälle, mutta mitä korkeammalle resoluutioon päästään, sitä matalampi kontrasti. Tätä on erittäin vaikea kaivaa kuvasta esille edes pimiössä, saatikka sitten skannerilla. Jos skannerin optiikka toistaa nuo matalan kontrastin yksityiskohdat huonosti, syntyy mössöä ja rakeesta tulee epäselvää. MTF-kuviot siis auttaisivat aika hemmetisti, jos halutaan oikeasti arvioida skannerin suorituskyky. Tietenkin lopullisen arvion voi tehdä vain katsomalla skannattuja kuvia. Itsekin haluaisin nähdä tällä huolellisesti skannattuja oikeita valokuvia. Nyt tuntuvat olevan vähän kiven alla. EDIT: Lisättäköön tähän kuitenkin vielä, että kyllä se resoluutio vahvasti viittaa hyvään kuvanlaatuun, mutta se ei tietenkään itsessään ole tae siitä, kuten yltä voidaan huomata. Kuitenkin korkea resoluutio korreloi jokseenkin hyvän kuvanlaadun kanssa.
Vs: V700 ja AN-lasi Löysinpä tällaisen ketjun: https://www.flickr.com/groups/2096226@N24/discuss/72157637715206006/ En lukenut läpi, koska etsin vain skaalaamattomia kuvia ketjusta. Vielä on jäänyt näkemättä täysikokoinen ja terävöittämätön 5000 dpi skanni mv-negasta.
Vs: V700 ja AN-lasi Taitavat esimerkiksi nämä olla sellaisia ellei muistini aivan petä, tuolla skannerilla ne skannasin enkä mielestäni ole terävöittänyt enkä rajannut (tai jos rajasin niin vain aivan marginaalisesti) https://www.flickr.com/photos/54100950@N02/20406753906/ https://www.flickr.com/photos/54100950@N02/21116925355/ https://www.flickr.com/photos/54100950@N02/21120087356/