Toisaalla Samuli sanoi, että 6 pyyhkäisyn skannauksella voisi saada kelvollista jälkeä aikaan (OK, minun tulkintani, mutta jotenkin noin se meni) ja sitähän oli kokeiltava. Tässä 2 kuvaa, molemmat samasta rullasta eli samoin kehitetty, skannattu Plustek 7400 ja Vuescan, toinen värinegana (24 -bit., en oikein tiedä miksi) kahdella pyyhkäisyllä 4800 dpi ja toinen mustavalkoisena (16 bit) kuudella pyyhkäisyllä 3600 dpi. Tiedostokoot vastaavasti 86.4 Mb ja 32.3 Mb. Kummallekin tehty samanlainen muunnos webbikokoon Lightroomilla, eikä sitten muuta. Tiedän, että näistä postimerkkikuvista ei paljon voi päätellä, mutta...
Vs: Skännäilyä Hauska että joku muukin testaa tätä! Väitteeni saa tyrmätä ihan vapaasti Sellainen vielä, että inputiksi 48 bit rgb ja outputiksi 16 bit grayscale...
Vs: Skännäilyä Ensimmäisessä ei näy rae niin tarkasti ja sillan kaiteen päälle on ilmestynyt haamulinja.
Vs: Skännäilyä Kohdistushan tuossa on nyt eri tavalla eri "pyyhkäisyillä", sehän blurraa kuvan, rae toki vähenee siinä mutta harvoin tämä on kovin tavoiteltu efekti. Kohdistuksen olisi syytä pysyä täysin samana. Moneen kertaan skannaus ja keskiarvoistus on aivan toimiva tapa vähentää skannerin kohinaa, jos sitä on. Olen itse käyttänyt sitä todella tiheiden diojen kanssa. Tavallisen mv-negan kanssa lienee aika hyödytöntä. Mutta, jos kohdistuksen saisi vaihtelemaan vaikka 1/2 pikselin verran eri suuntiin joka kierroksella (mikä ikävä kyllä on todella vaikeaa), tällä voisi olla raetta "sulattava" vaikutus kuten rumpuskannerissa säteen kasvatuksessa ikään. Kenties tämä on ollut se efekti mikä on huomattu, jos kohdistus on vaihdellut vähäsen?
Vs: Skännäilyä Skannerilla on varmasti paljon merkitystä. Mutta jos puhutaan halvoista tasoskannereista kuten epson v500 tai hp g4050, niin useasta pyyhkäisystä on selvää etua vaaleiden sävyjen osalta. Perustan väitteeni tosin uskomukseen, mutta uskallan rohkaista muita ainakin kokeilemaan.
Vs: Skännäilyä Vaaleiden, negalla vai dialla? Ei varmasti meinaan pysy vaikutus samana. Kuuden pyyhkäisyn aikana lämpö saattaa negaa käpristää myös ja se saattaa tehdä aikas isoakin liikettä pikselitasolla siihen filmiin. Jos haluaa kaikki yksityiskohdat tarkasti skannata, on yksi pyyhkäisy varmasti paras. Tiheillä negoilla käyttäisin silti (varsinkin tasoskannereilla) useampaa pyyhkäisyä... ja dioilla vaikka. Vaan enpä ole kaivannu filmiskannerilla tuota toimintoa juurikaan (tosin oon tottunu ja tyytyny siihen että diat on tukkosia ja jyrkkiä joka tapauksessa).
Vs: Skännäilyä Mulla ainakin ensimmäinen kuva on 2-pass, jossa rae ei näy samoin taivaalla. Siinä on kuin kohdistus olisi erilainen pyyhkäisyillä. Lisäksi tuo sillankaiteen 'heijastuma' on siinä, vai onko se reaalinen lanka (jota ei näy 6-pass versiossa) (Taitaa olla selaimia, mitkä näyttää kuvat eri järjestyksessä. Tai ainakin kerran tällaista kohtasin, vaikka voi olla että mua vedettiin höplästä.)
Vs: Skännäilyä Juu, niissä skannerien kohina saattaa oikeastikin tulla ongelmaksi. Turhan tiheän mv-negan Dmax voi olla hyvinkin kolmosen tienoilla joka on halpisskannerille aivan liikaa.
Vs: Skännäilyä Heh, tarkoitus ei ole tyrmätä mitään ,vaan saada kaikki mahdollinen irti tuosta halpisskannerista - muuhun ei ole varaa, toisaalta kyvytkään ei edellytä kyvykkäämpää skanneria. Pitääpä tarkistaa noi inputit ja outputit. Mielenkiintoista keskustelua, vaikka en taida ymmärtää kuin puolet jos sitäkään.
Vs: Skännäilyä Ja vielä se, että valmistajat varmaan ilmoittavat nuo dmaxit kukin omalla tavallaan. Vai onko jossain oikeasti määritelty missä menee se kohinan ja signaalin suhteen raja-arvo, jolla dmax määritellään... p.s. Taannoin käytiin täällä kameralaukussa keskustelua negan tiheyden ja rgb arvojen välisestä käyrästä. Sama ilmiö toistuu tietysti skannereissa kuin kameran kennoissakin, eli että eka aukko nappaa puolet biteistä, seuraava jäljelle jäävistä puolet jne... Tiheyden 1 kohdalla ollaan syöty jo aika paljon bittejä (ja tässä menee minun ymmärrykseni raja tämän asian suhteen).
Vs: Skännäilyä mmmm... siis skannerivalmistajan D-arvoilla ei ole välttämättä mitään tekemistä käytännön kanssa, niissä yleensä ilmoitetaan se johon laitteen rauta teoriassa pystyy. Käytännössä tätä vähentää kaikki optinen ja sähköinen häiriö yms.. Käytännön D-maxeja ei taida kukaan ilmotella, mutta filmscanner.info on niitä jotenkin testaillu ja se on niitten vertailussa varmaan paras vaihtoehto, pitäis vain luottaa saksalaisten testeihin tietämättä niistä hirveesti. Käytännössä kuitenkin ne kovin tiheet mv-negat ovat monille halvemmille skannereille ongelmallisia ja sitä ongelmaa varmasti lisää se, että ne sävyerot tasaantuu myös ja filmi on muutenkin "melkein pelkkää valkosta" vain pienin eroin. Sieltä kun koittaa sitten kontrastia kaivella, nousee se kohina helposti esiin. Värinegalla varmaan selkeämmin. Normaalisti semmonen hyvin valotettu mv-nega jossa ei hirveesti ole "puhkivalkoista", on selvästi alle 2 siltä D-maksimiarvoltaan. Diat on ihan normaalistikin reilua kolmosta, mutta niissä on kontrastia jonkun verran vielä tummissakin varjoissa. Mutta ei tämä multipass-tyyli varmasti sitä käytännön Dmaxia hirveesti nosta, enempi vain poistaa kohinaa siitä mikä muutenkin näkyy. Yksityiskohtia ei kuitenkaan enempää ilmesty sinne tummimpiin kohtiin.
Vs: Skännäilyä Valmistajien Dmax on markkinapuhetta siinä missa kaiutinten wattiluvut Näkisimpä joskus harrastajabudjetin skannerin jolla pääsisi edes sinne tiheysarvon 3 tasolle käyttökelpoisesti. Vaan sellaista tuskin koskaan tulee. Ongelma ei koske pelkästään tasoskannereita, vaan myös halvemmat filmiskannerit (Nikonista en osaa sanoa) uupuvat viimeistään siellä 2,8 tienoilla. Sanoisin että huimin parannus näissä saavutettiin noin 10 vuotta sitten, kun epson toi markkinoille mm. 3200-tasoskannerin joka tällä noin 2,7d käyttökelpoisella maksimitiheydellä pesi helposti hieman vanhemmat filmiskannerit. Sen jälkeen erot ovat uusien skannereiden myötä jääneet yllättävän pieniksi. _jotain_ kuvainformaatiota sinne kohinan sekaan tietenkin saa kun oikein yrittää nostaa tummaa päätä ylös, mutta onko se sitten enää kovin nättiä kuvallisesti? Epsonin V700:lla en ole huomannut multipassista mitään etua, sama koski filmiskannerina toiminutta Minolta Scan-Dual IV:tä.
Vs: Skännäilyä Eli, jos oikein ymmärrän, jos saa kohtalaisen loivan negan aikaiseksi multipassista ei ole käytännön hyötyä? Ja toinen kysymys: netti on pullollaan juttuja, joissa hehkutetaan autuutta joka seuraa kun mvnegat skannaa värillisinä. Olen joskus noin tehnyt, suurta käytännön eroa huomaamatta, lähinnä sen takia että kun PSE tai Lightroom kuvittelevat skannatun tiffin värilliseksi, softalla voi säädellä vähän noita värikanavia (elementsissä R, B ja G, Lightroomissa on vähän enemmän optioita). Tiedostokoot vaan kasvavat melkoisesti, enkä ole ihan varma onko lopputuloksessa suurtakaan eroa. Mutta, kun en omiin kokemattomiin silmiini uskalla täysin luottaa, miten asiantuntijat tuon asian näkevät?
Vs: Skännäilyä Nää värikuvana skannaukset on suurimmaks osaks sellasia juttuja, joilla säkällä saadaan parempaa jälkeä kun ei osata valita asetuksia muuten oikein ja ne nyt jotenkin sattuu olemaan vähän eri tavalla kuin mustavalkoasetuksella. Mv-negan tiheydet on reilusti yli kakkosen vain kun jotain on "pielessä". Yleensä sen normaalialueen tiheydet varmaankin pysyy alle kahden helposti, jos valon mittaa edes jotenkin eikä kehitystä aivan överiksi vedä. Tietysti jos valottaa varjojen mukaan ja kirkkaita on kuvassa, niin ne voi olla aika tiheitä mutta niin on tarkotuskin, kun ei esim. hehkulampun langan varmaan ole tarkotus sieltä erottua, vaan se valo voi olla aivan valkoinen =).
Vs: Skännäilyä Bittien määrä harvoin on enää ongelma. Halvoissakin skannereissa voi olla 14-bittiset tai jopa 16-bittiset AD-muuntimet. Itse asiassa ne valmistajien ilmoittamat huuhaa-DMAX-arvot on laskettu juuri noiden bittien perusteella. Eli sellaiseen pääsisi bittisyvyyden puolesta, jos CCD ei kohisisi itsessään lainkaan. Anyway joo, jos kohinaa tuntuu olevan negan huippuvaloissa turhan paljon, se voi skannerin huonouden lisäksi olla merkki myös siitä, että ylikehittää negojaan. Oikein kehitetyn mv-negan Dmax jää yleensä kakkosen tienoille, jonka ei pitäisi olla kovin kohiseva huonommillakaan skannereilla. Mutta kaikki on suhteellista... Jos filmejään ei vedosta lainkaan, vertailukohtaa on vaikea saada, mutta silloin voi kokeilla lyhentää kehitysaikaa 20%.
Vs: Skännäilyä Joskus värillisestä skannauksesta on hyötyä, mutta tämä riippuu täysin skannerista tai jopa skannaussoftasta. Esimerkiksi Minolta Scan-Dual IV:n oma softa tekee todella huonoa jälkeä MV-skannina, tulos on monin verroin parempi jos skannaa värinä ja dumppaa sitten väri-informaation pois jälkikäsittelyssä. Joskus laitoin tänne esimerkkejä, ero oli todella dramaattinen! Myös olen lukenut monen Nikon-skannerin käyttäjältä, että joku värikanava kohisisi vähiten, oliko nyt vihreä vai sininen, en muista. Silloinkin värinä skannaaminen voi auttaa - tai esimerkiksi vuescanin laittaa tekemään suoraan sen mv:n haluamaltaan kanavalta. Periaatteessa vain sinistä kanavaa käyttäen pitäisi värjäävillä kehitteillä (pyro,pyrocat-HD jne) kehitetyistä negoista tulla paremmin oikeaa vedosta vastaavia, värjäyksen hyötyhän on siinä että se vähentää sinisen valon läpäisyä toimien kiinteäjyrkkyiselle paperille hyvänä rakeisuutta maskaavana tekijänä. Moniasteelle kai voisi myös yrittää emuloida tulosta skannien, mutta moniasteen kanssa käytetään aina pyrocat-tyylisiä katekoli-kehitteitä jotka tuottavat ruskean maskin - eli värillä skannatusta negasta pitäisi korostaa ruskean vastaväriä, varmaan jotain cyaanin tapaista. Käytännössä jos haluaa hifistellä niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kokeilla ja sen jälkeen sokkotestata skanneja - näyttääkö värillisenä skannattu paremmalta vai jollain tietyllä kanavalla? Tässä esimerkkiskanni Fujin Acros -filkasta, R, G, B ja "auto" -asennoilla (auto-asento on skannerin suoraan tuottama mv). Mielestäni punainen (R) on tarkin, mutta käytännössä tuo ei juuri merkitse: http://jukkavuokko.com/kuvat/tech/2010-18-10%20acros%20r-g-b-auto.jpg Lisäksi tämä vaikuttaa vielä hieman filmikohtaiselta, jos filmille X skanniin tulee aavistus lisätarkkuutta punaista kanavaa käyttäessä niin filmille Y tämä voikin tapahtua sinisen kanavan kanssa. Tämä havainto sai mut lopettamaan säätelyn väriskannien kautta...
Vs: Skännäilyä Sisäinen measurbaattori pääsi lapasesta... ja tuli vähän testailtua nyt sitten tätä dmax - multisample yms. juttua. Otin tämmöisen kuvan testimateriaaliksi. Kuvattu Fuji RVP:lle 6 vuotta takaperin. Valopöydällä tämä on hieno, tuon vasemmalla laivan keulan rantapengerrykseen heittämän varjon alueella diassa erottuu pintarakenne 'heikosti', zonetustermein käyttäisin Zone II:sta. Siitä huolimatta pengermän ja meriveden raja erottuu viiltävän tarkkana, siis kontrasti syvissäkin sävyissä on silmälle todella hyvä. Tämän alla olevan skannin pyrin tekemään visuuaalisesti mahdollisimman dian näköiseksi, mutta mm. laivan muut varjot jäivät liian pliisuiksi. Varjosta saa detaljia kyllä kaivettua, muttei sitä vesirajaa. <IMG src="http://jukkavuokko.com/linkatut/kl/2004-07-24-0-06%20web.jpg"]</IMG> Densitometri kertoo että tuolla zone II -alueella (siis jotain erottuu varjosta) tiheys on 3,25.Siihen näköjään pääsi tällä V700:lla joten kuten, jopa 6 vuotta vanha skanni Epson 3200:lla on tuon saanut esille "riittävästi". Kumpikin kuitenkin kopsahtaa pahasti vesiosuuteen, siitä ei saa irti mitään. Yllättävän korkealle nuo lukivat, muistelisin että jotakin kodachromea en sitten millään saanut hyvin edes 2,8 -tiheyden alueelta. Mitenkä useampikertaiset samplaykset sitten? No 4x parantaa tilannetta näkyvästi kohinan osalta, sen jälkeen parannusta ei enää näy vaikka painaltaa 16x:ään saakka. Sensijaan yllätyin kun kokeilin Vuescanissa olevaa multi-exposurea joka skannaa koko kuvan kahteen kertaan siten että toisella kerralla valotetaan varjojen mukaan ja toisella huippuvalojen - siis vähän kuin HDR. Olen pitänyt tätä aika hyödyttömänä koska en ole omistanut koskaan skanneria jossa olisi oikea valotustoiminto tyyliin Coolscanit. Vaan tämähän onkin se graalin malja, nimittäin tässä kun kuva todella skannataan kahdesti ja yhdistetään, päästään siihen multisämpläyksen ideaan huomattavasti paremmin kuin lukemalla ccd:tä useaan kertaan. Kohina katoaa ja oikeat detaljit jäävät jäljelle ainakin riittävän tarkkoina ko. skannerin optiikan huomioiden! Samaan voisi päästä vuescanilla skannaamalla esimerkiksi 4800dpi-asetuksella ja valitsemalla tallennus-asetuksista "Tiff size reduction" arvoksi 2. Liitteenä kuvat joista kaivoin varjoa niin paljon kuin sieltä järkevästi jotain löytyi. Järjestyksessä epson 3200, v700, v700 4x ja v700 multi-exposure.
Vs: Skännäilyä Kun herra measurbaattoria kuitenkin kiinnostaa, niin tässä minun measurbointini Epson V700:sta. 41-portainen stouffer-kiila (0.1D välein) skannattuna ja 16-bittisistä RGB-arvoista lasketut D-arvot, kaavoiksi loppujen lopuksi tuli D_r = -log10(r^1.67) + 7.5 D_g = -log10(g^1.67 - 6000) + 7.5 D_b = -log10(b^1.67) + 7.5, jossa potenssiinkorotus on käänteinen gammakorjaus (ja täten Epson Scanin tekemäksi gammakorjaukseksi on pystytty osoittamaan 1.67, eikä suinkaan 2.2) ja vihreällä oleva vakio johtuu jostakin skannerin ihmeominaisuudesta vihreässä kanavassa. Nämä pätevät ainakin tällä skanneriyksilöllä, flaretus tosin sotkee kaiken tiheässä päässä ja sitä voi vähentää rajailemalla kaiken filmin ulkopuolisen valon pois mustilla kartonginkappaleilla jne. (Kuten tietysti tein harmaakiilan skannauksessa.) Ohessa käppyrä, josta myös näkee miten skannerin antamat arvot lurpsahtavat suhteessa malliin 2.8 tienoilla, eli juuri siellä missä skannerin rajat alkavat tulla vastaan ja kohinakin häiritä. Yllättävän hyvin kuitenkin 3.3 asti tulee sentään jotain. Oikea densitometri Olis Kiva ettei tarvisi skannerin ja Excelin kanssa pelleillä, mutta minkäs teet, näin vähäisellä tarpeella ja käytöllä (kokeellisten prosessien ja omien emulsioiden testailu) ei viitsi hankkia.
Vs: Skännäilyä Kiitos, tuo kuvaaja on hyvä niin ei tarvitse itse duunata Aika hyvin kuvaaja tukee tuntumaa tuosta että 2,8:n jälkeen on vähän vaikeaa mutta sinne 3,3 saakka jotakin saa. Edellinen epson alkoi lurpahtaa jo 2,4:n tienoilla selvästi pois oikealta uralta - siihen nähden nämä nykyiset, ehkä viimeiseksi jäävät kuluttajamallit(?), ovat sentään parempia.