Niinpä, nyt pitäis ottaa pallopanoraamaa ja ihan tavan panoraamamatskua. Pääksi 1. vaihtoehto molempiin ois Manfrotto MA 303SPH. Siihen alle vaikkapa Velbon Sherpa pro, vai liekkö joku tukevampi köykäinen kapistus ? Mikä olisi optimi optiikka, vai hoitelenko tuon homman 24-105:lla tai 16-35:lla, kenties Sigma 12-24 menis kanssa ?? .. kiinteä ois tietenkin, no kiinteä, mutta onko siihen oikeastaan pakko/järkevä sijoittaa ? Käsittelyn nopeus ja helppous tietenkin merkitsee, eli ei viitsisi istua 2h/kuva koneella, vaan tehdä se sujuvasti ja nopeasti ja tän takia vilkkuu mielessä kiinteä optiikka. Tosin onhan se 16mm päässä tuo 16-35 myös kiinteä, kun sen vaan sinne ruuvaa. Softaksi on jo tilattu PTGui, koska Pro-versiolla voi tehdä myös HDR-panoraamoja ja se taas soveltuu koviin valoisuuseroihin mainiosti. Sanotaanko, että koko setin (optiikkaa lukuunottamatta) hintarajan sietokynnys liikkuu 1k€ (sis.ALV) tietämissä ohjelmistoineen. Softa siis maksoi jo 149€ alv.0% Mitä muita vaihtoehtoja panoraamapääksi nodaalipisteen säädöllä löytyy , kuin tuo Manfrotto ? Tietenkin jos tuollainen 303 SPH pää löytyy sopuhintaan, niin voi tarjota ja eiköhän sillä hoitele sen mitä tarvii ?
Vs: Pallo- ja panoraamakuvaamisen välineet. Mutuna sanoisin, että kokeile sillä optiikalla, mikä sulla on. Jos ilmenee tarvetta hanki prime. PTGui osaa aika paljon oikoa optiikan virheitä, mutta liikahan sillekin on liikaa. Kokeilun jälkeen tiedät. Manfroton pää on turhake, jos kuvaat yhdellä optiikalla. Kuka hyvänsä näppärä metallimies tekee raudan- tai alumiininpalan, jolla kameran kiinnityspiste siirtyy sen verran taakse. Manfrotto on kallis ja painava. Siinä on siirtoa sivullekin, mutta yleensä kameroissa kiinnitys on sivusuunnassa objektiivin kohdalla.
Vs: Pallo- ja panoraamakuvaamisen välineet. Komppaan kanssa Sakkea. Toi nodalipisteen siirtohan on vaan kameran tuomista taaksepäin, joten tuohon riittää ihan yksinkertainen alumiininpala, jossa on reiät oikeissa paikoissa tai sitten näppärä metallimies jyrsii tuohon säätöuran muutamassa minuutissa. Noita pallopanoraamoja otettaessa mä ainakin suosisin mahdollisimman laajaa lasia, kun siinä kameran käännössä yleensä sitten menee pieleen. Tosta PTguista en tiedä paljonko se osaa oikaista. Niissä vanhoissa oli jotain rajoituksia tekijänoikeuksista johtuen, mutta ne taitaa olla historiaa.
Vs: Pallo- ja panoraamakuvaamisen välineet. Ehkä jotain infoakin löytyy Hans Lehtisen sivuilta http://www.360x180.net/panorama/
Vs: Pallo- ja panoraamakuvaamisen välineet. Pallopanoraamahan tehdään niin, että hankitaan halpa jalka tms. -pallo ja halkaistaan se. Levitetään pallon sisäpintaan valokuvausemulsio, ja tehdään neulanreikäkansi, eli semmoinen valotiivis kansi peittämään puolipallo, jossa on keskellä neulanreikä. Valotetaan reikä suoraan ylöspäin. Kääntökehitys, eli suoraan positiiviksi kehittäminen ja sitten pullautetaan pallo nurin, eli kuvallinen sisäpinta ulos ja voilá, meillä on aivan oikea puolipallopanoraamaneulanreikäkuva.
Vs: Pallo- ja panoraamakuvaamisen välineet. Ajatuskokeena kiva, mutta ei toimi käytännössä. Neulanreikä vinjetoi 'jonkin verran'.
Vs: Pallo- ja panoraamakuvaamisen välineet. Ilmatieteen laitoksella oli ainakin joskus, tiedä vaikka olisi vieläkin, tutkimuskäytössä pilvkameroita. Niissä oli kiiltävä puolipallo, jota kuvattiin ylhäältä tavallisella ajastetulla kameralla. Keskellä oli tietysti aina kyseisen kameran kuva, mutta nykytekniikallahan se olisi helppo retusoida pois. Niinkuin ohutjalökaisen jalustankin jalat. Periaate lienee kaikille tuttu, joulukuusenpallojahan ovat kaikki kuvanneet. Ammattilaitteissa tuo pallo oli hiukan isompi, mikäli oikein muistan niin noin 30 cm halkaisijaltaan.
Vs: Pallo- ja panoraamakuvaamisen välineet. Kyllä neulanreikä tekee kohuullista jälkeä sivuillekin. Usein neulanreiän vinjetoinnissa on kyse siitä, kun reuna alueilta on niin julmasti pitempi matka vilmille kuin keskeltä. Meillä kun on oteltu reilustikkin leveetä panoraamaa, jossa filmi on liki täydessä ympyrässä purkin reunoilla, niin ei ole ollut juurikaan sanomista. Ja toisekseen: Mitä sitten?