ennen manulta meni mustavalkoset toiseen paikkaan kehitettäväksi jossa filkka maksoi 6.50. nyt manu kehittänee itse, käsin. valotetaan varjojen mukaan ja kehitetään valojen mukaan kuulu sanonta ja tarkoittaa seuraavaa. valotuksella on suuri merkitys tummiin sävyihin tai niiden puutteisiin, mutta ei niin dramaattista vaikutusta valokohtiin (kun ei aleta saivartelemaan) juuri tuon valotusvaran takia. filmin kehityksellä on suuri merkitys valokohtiin muttei enää niin suurta merkitystä varjoihin. ylivalotus ja alikehitys on venytystä ja antaa loivemman negan eli "enemmän aukoojen skaalan". Lisä oppia hakusanoilla Ansel Adams ja Zone System. skannatuissa negoissa on suurempi dynamiikka digikennoon verrattuna. näin se vaan pojat vielä menee. eli jos yllä kyseltiin photari juttuja niin ihan tavallisesti mutta enemmän ja valinnan varaa ja vaikutusmahdolisuuksia vaan on enempi. jos taas oli kyse vedostuksesta niin matti siihen jo vastasi. hyviä kysymyksiä ja kannattaa ottaa huomioon tuo länsirannikon poikien keskustelu C-41 filkoista. Esim. Ilfordin XP2 on "labbisfilmi" josta saa todellahyvin vedostettua myös pimiössä. Minulle kerran sanottiin että XP2 antaa pimiössä parempaa jälkeä kuin ryssitty kehitys perinteisellä antaisi ,)
jeps, sulkeet selventää asiaa ja jos tykkää niin -(n-1)=+1-n 11/3 voi muuten käsittää myös lukuna yksitoista kolmas osaa 3,66. 1 1/3 tai 4/3 ois vielä selvempi
Olen ehdottomasti samaa mieltä lämpötilan tarkkuudesta. Parin asteen heitto samalla kehitysajalla vaikuttaa niin paljon, ettet voi tietää, onko mahdollinen puute lopputuloksessa valotuksesta, filmin säilyksestä vai kehityksestä johtuvaa. Asia on tärkeä myös sen takia, että oikealla kehityksellä optimoit tuloksen riippuen esim. siitä oletko kuvannut filmin vaikkapa myöhäissyksyn kylmässä sumussa tai kevättalven kirkkassa auringonpaisteessa. Koko prosessi aina huuhtelua myöten on tehtävä samalla tavalla jolloin opit kuinka se vaikuttaa lopputulokseen käyttämälläsi valotustavalla.
En nyt sanoisi että lopputulokseen huuhtelulla olisi juuri minkäänlaista merkitystä, kunhan se on vaan riittävä ettei negat sitten tuhoudu ajan saatossa. Vesihauteella itse kehittelen ja esim n 10min kehitysajan lämpötila pysyy tasan 21c jota käytän, ei siis 0,1c tai 0,2c yli tai ali vaan ihan tasan. Käyttelen mieluiten laihaa xtolia ja se on melko hitaasti kehittävä joten ajat ovat vähän pidemmät kuin jollakin ärjymmällä kuten hc110. Katukuvia kun ottaa niin niissä sattuu aina semmosia ruutuja mitkä on ihan jotain muuta kuin "optimaallisesti" valoitettu tai kehitetty. Semmoista se elämä vaan on. Jos haluisin optimaallista niin kuvaisin sinarilla studiossa Trixää tulee yleensä valotettua 400na varsinkin kun on täysin platku ilma, aurinkoisella kelillä joskus jopa 200na. Mutta varjoissa otetut ruudut ovat sitten helposti melko loivia. Mutta kovassa kontrastissa vedostuvat ja skannautuvat ilman suurempia ongelmia. Tosin jos vain skannerille sopivia ruutuja kehittää niin kehitystä tarvii loiventaa yks - puoltoista zonea joten kuvat eivät enää vedostu niin hyvin perinteisesti kuin vedoksia varten kehitetyt.
onko rodinalilla kehitettäessä väliä käyttääkö suhdetta 1+25 tai 1+50? onko lopputuloksessa mitään eroa? esim jyrkkyydessä? faktatietoa tai kokemuksia...
On jyrkkyydessä eroa. Minusta rakeessa on eroa 1+25 ja 1+50 muttei enää 1+50 ja 1+100 välillä. ... tästä joskus väännettiin.
Perussääntö on, että mitä pidempi on kehitysaika, sitä "kontrastikkaampaa" tai siis jyrkempää jälkeä tulee.
Voihan perse. Kehitin filmin ja filmin toinen reuna on "juovikas" vai miten sitä nyt kuvaisi.... koko filmin mitan tasaista kuviota niin kuin olis valottunut kaihtimien lävitse. No nyt olis kiva arvailla mistä johtuu? Voiko syynä olla käyttämäni huuhteluletku jolla huuhteluvesi viedään suoraan tankin keskiputken kautta alas ja liian iso veden virtaus? Muuten tein mielestäni kaikki niinkuin aiemminkin. Muuten kaikki oli ok...
Osaatteko enemmän filmejä kehitelleet sanoa, että kuinka monen rullan jälkeen voi olettaa saavansa siedettävää jälkeä aikaan? Ts. kannattaako ensin tuhlata filmiä ja harjoitella, ettei turhaan puserra sieluaan ekaan tai tokaan rullaan..
kyllä ekan voi olettaa olevan jo siedettävä. kolme muuttujaa lämpötila, ravistelu ja aika. ajan varmaan handlaa, lämpötila heittää niinpaljon kuin elohopealämpömittarin kalibrointi ja ravistelu on nappi kun joka 30 sekan välein ravistus tapahtuu niin että purkki käännetään allassuin ja takaisin oikein päin, kesto 5 sekunttia.
Mikään huuhteluun liittyvä tuskin on tuossa ongelmana. Siis onko koko filmin mitalla tuo sama ongelma? Oliko kehite- ja kiinnitenesteitä varmasti riittävä määrä tankissa prosessoinnin aikana? Oliko spiraali(t) painettu tukevasti tankin pohjalle? Teitkö välihuuhtelun myös tuolla letkusysteemillä? Jos saisit tuon ongelman jonnekin näkyviin esim. skannattuna, niin voisi ehkä paremmin arvioida, mistä johtuu.
Koko filmin mitta on tuota samaa kuviota. Nesteitä oli riittävästi ja spiraalit pohjassa siitä päätellen, että filmi on varsin hyvin kehittynyt. Kuvio on tuollainen tasainen ja nyt kun tarkastelen niin filmin reikien mukaan toistuva vaaleahko raita noin puoliväliin negatiivia. Olisinko kämmännyt tuon filmin purkin pyörittelyssä. Teen sen Ilfordin ohjeiden mukaan 4x/10s ja minuutin välein. En tee mitään välihuuhteluja, kehite - keskeyte - huuhtelu ja agepon jonka jälkeen vielä huuhtaisu. Tuleeko purkkia pyörittää keskeyttäessä tai kiinnittäessä? Yleensä pyöräytän keskeytteen kaadettuani ja kopautan purkkia ja kiinnitteen aikana 2-3x/ noin 5-6 minuutin aikana.
ravistelen kiinnitteessäkin ihan normaalisti samasta syystä kuin kehitteessä. huuhtelu ageponin jälkeen tuo takaisin pintajännityksen ja mahd. kalkin. juovissa taitaa olla kyse kehitys/kiinnitysvaiheen kämmistä eli tuolla myös minun ajoin käyttämästäni letkusysteemistä ole tässä kyse...
Minä olen kerran onnistunut saamaan tuon saman aikaan. Näyttää kuin perforaatio olisi levinnyt filmille. Tulin siihen tulokseen, että syynä oli liian vähäinen kääntely kehityksen aikana. Ei ole sittemmin ongelma toistunut. Normaaleissa kehityshommissa kääntelen nykyisin purkkia ensiksi puoli minuuttia yhtä soittoa, jonka jälkeen 10sek joka minuutti. Ja agponin tms. jälkeen ei todellakaan kannata filmiä enää huuhdella, menee koko loppuhuuhteesta saatava hyöty sen huuhteluveden mukana.
Tuo kuvio on juuri samanlainen minun filmillä. Pitää ensi kerralla pyrkiä tarkempaan toimintaan. Eli myöskin kiinnityksen aikana olisi hyvä purkkia käännellä?? Pikkuteemu tuosta mainitsikin, mutta käykö samantahtinen kääntely kuin kehityksessä 10s/min esimerkiksi? Kiitoksia vastauksista
kuten äyni vihjaisi alkaa kehitys minullakin 30 sekunnin yhtäjaksoisella kääntelyllä jonka jälkeen menen normaali kehitys/kiinnityskääntelysykliin 5sek/30sek. eli manu oisko sulla tuossa lähdössä klappia?