Tuossa kaveri antoi minulle juuri palautetta, että en puhu nykyään muusta kuin valokuvauksesta.. joten puhun taas. Selailin mv-kuvaukseen, kehitykseen ja vedostamiseen liittyviä topicceja tässä hyvän aikaa, mutta silti pitäisi vielä hakea selvyyttä muutamiin juttuihin. Nyt kun filmirunko alkaa tuntua tutulta ja kuvaaminen tuntuu luontevalta ja teoriatietoakin on jonkun verran, niin ajattelin ottaa askeleen eteenpäin.. tai siis tavallaan taaksepäin. Kävin ostamassa kehitteeksi pullon Agfan Rodinalia, nyt kun sitä vielä saa. Vanha ja viisas isäni neuvoi ostamaan jotain muuta ja perusteli kantansa sillä, että rodinaalilla tulee huomattavan rakeista jälkeä. Vähät minä siitä, mun mielestä rakeet rokkaa Ajattelin kuitenkin tasoittaa tilannetta siten, että ostin filmiksi T-max 100:sta siinä toivossa, että rakeisuus ei nousisi päärooliin. Nyt kun lataan rullan kameraan ja alan kuvaamaan, niin mitkä ovat ensimmäiset virheet joita teen (alivalotus - kuinka suuri on valotusvara)? Entä kehittäminen. Haluaisin lopputuloksesta kuitenkin mahdollisimman jyrkän ja sävykkään, mutta harjoitella kuitenkin alkeet ilman sen erikoisempia kikkailuja, kuten alivalotus/ylikehitys... Aika jänskää.. ja kallista
MV-negaa valotettaessa valotus mitataan aina varjon mukaan, dynamiikka riittää kuitenkin tuolloin tallentamaan myös kirkkaiden kohtien sävyerot ja onhan se mukavaa, että varjoihin saadaan sävyjä. B&W Film Developing Times | The Massive Dev Chart Tuolta löytyy noita lähtökohtina hyvin toimivia aikoja eri kehite & filmiyhdistelmille. Jyrkkyys yms jutut saa sitten tehtyä pimiössä vedostusvaiheessa (tai skannatulle kuvalle photoshopissa). Tärkeintä taitaa olla se, että hallitset kehitysprosessin ja saat sen vakioitua niin, että joka rullaa kehittäessä olosuhteet pysyvät samanlaisina (lämpötila, agitointi yms). Tällöin näet millä tavalla filmille muodostuva kuva muuttuu kun muutat kehitysaikaa ja muita muuttujia.
Heh.. tuonkin tiesin, mutta enpäs muistanut On tullut niin automaattiseksi mitata valotus huippuvaloista
Mulle tuli kerran sellanen ohje näiden kanssa pelanneelta, että ylivalota ja alikehitä. Mutta kuitenkin, kun olet päässyt tuohon asti, niin seuraava etappihan on selkeä: Zone System Enenvissä määrin mua ainakin kiinnostaa tuo juttu... edes jotenkin sovellettuna tms.
Yhdistelmänä Rodinal ja T-Max ei ole käsittääkseni kaikkein toimivin. Varmasti yhdistelmällä saa hyvää jälkeä kun löytää oikeat ajat, agitoinnit ja lämpötilat. Rodinal tekee ns. perinteisen emulsion filmille (esim. Agfa apx-filmit) hienon suurehkon ja tunnistettavan rakeen. Mielestäni parhaimmillaan juuri perinteisen emulsion filmien kanssa käytettynä. T-Max on näitä "uudemman emulsion" filmejä Ilfordin deltan kanssa. Oman kokemukseni mukaa nämä filmit ovat herkempiä kehitys "virheille" jotka tulevat esiin mm.rakeisuutena yms. T-max filmin t-rae tekniikka kehitettiin jotta vedoksista saataisiin pienirakeiseksi ja t-max kehite (ei suinkaan ainoa vaihtoehto) tuntuu toimivan kyseisellä filmillä hyvin. Itse olen käyttänyt sitä laimeana kertakäyttö kehitteenä. Jos on epävarma kuinka valota ja/tai kehitän voi lähteä kokeilemaan aukon ylivalotusta ja 20-30% alikehitystä. Yleensä antaa kelpo tuloksen. Kannattaa muistaa filmin kehityksessä, että mitään oikeaa tai väärää juttua ei ole vaan se mikä tuottaa toivotun tuloksen on sinulle se oikea juttu. Zone systeemi on hyvä jos omistaa laaka- tai rullafilmikameran vähintään kolmella filmiperällä tai ainakin kolme kinorunkoa, pistemittarin, pimiön jossa kaikki olosuhteet on vakioitu.
Jo vain Itse olen käyttänyt taktiikkaa T-Max400 filmille. Valotus 800ASA:n mukaan. Kehitys(T-Max Dev) 20C 7minuuttia ja vot on bueno.. Tuolla kehityslämpötilalla voit hallita tulevaa kontrastia ,kokeile kehittää 24C ja 5 min niin tulee aika jyrkkä tulos tai 18C 8,5min ..loivaaa. Tulos purkkikehityksessä on aina kehittäjän käreess sanos pohjolaanen. Vaikuttavia asiaoita kun ovat lämpö,aika,ravistelu ja kuinka ravistellaan..
...kommenttien valossa voin vain todeta, että mv-kuvauksessa tapahtuu ainoastaan negatiivista kehitystä...