joista toinen terävänä Lasten sunnuntaikonsertista 9.3.2014 Lisätään nyt hieman toinen ajatus samasta aiheesta, eli katsooko sekä soitin, että soittajapoika ylös kuin apua toivoakseen? Mulla kävi kansakoulussa niin, että olin yllättäen joulujuhlissa nokkahuiluorkesterissa lavalla, ihmettelin, että mitä ihmettä minä täällä teen, kun en osaa edes soittaa, mutta takarivissä selvisin liikutellen vaan sormia, puhaltaa en uskaltanut
Vs: Kaksi pääasiaa... Sen verran vielä selvitystä, että tuo viulu on juurikin tuon pääkopan omistajan viulu joka odotteli siinä auditorian ylemmän rivin pöytätasolla. Eka kertaa olin tällaisessa tilaisuudessa E-PL5:n ja 45mm F1,8:n kanssa, aina aiemmin 12-50mm zoomin kera. Kuva on otettu aukolla 2,0, ja eipä tuon lyhyen terävyysalueen aikaan saaminen pikkukennoisellakaan ole mikään ongelma, tässä tapauksessa päin vastoin, pojan kivan karheat hiukset olisi saaneet olla skarpit nekin, mutta kun ei ole, niin tähän piti tyytyä. Kuvasta on aika paljon kropattu pois, joten terävyysalue olisi ollut vielä suppeampi jos kuva olisi otettu niin läheltä, että vain sen korkeutta olisi kropattu.
Vs: Kaksi pääasiaa... Pääkoppa ja viulukoppa ihan ookoo idea. Tuolin selkänojan olisi voinut rajata pois kuitenkin.
Vs: Kaksi pääasiaa... Mä en osaa noita kuvasta poistoja/kuvaan lisäyksiä tehdä, joten rajaus olisi ainoa vaihtoehto minulle, mutta en myöskään halunnut katkaista hienoa soittopeliä, joten tällä mennään, siis jos tarkoitit tuota mustaa möykkyä oikealla ylhäällä (joka on erään tytön hiukset). Jos tarkoitat sinistä tuolin yläreunaa, niin sen kokonaan pois saaminen edellyttäisi viulun olkatuen leikkaamista, ja viulu "tippuisi" minusta silloin liian alas muuhun kuvaan nähden. Mietin näitä rajauksia, ja kokeiltuani päädyin tällaiseen. Uudessa kuvassa katseelle pitää olla tilaa, jolloin viulun voi sijoittaa aivan alareunaan, silti selkänojaa vielä näkyy.