Olisi kaivannut kohtalokkaampaa valaisu, nyt jotenkin arkisen oloinen, vaikka toiminta ei!? Entäpä illalla kun voi valaista kummankin herran erikseen ja vaikka eri valoin, saisi pimeässä hyvin hallittua taustoihin salaperäisiä tummia alueita ja keskeiset kohdat, kasvot, aseen jne.. korostettua valolla? Ei paskempi kuva kummiskaan, eikä kellään pitäisi olla mussuttamista luvasta julkaista kun on itse kumnmassakin kuvassa Näytelty "asenteella" ja sommittelu, formaatti ja rytmi toimii.. Ehkä aavistuksen vasemmalta kestäisi leikkausta.
Ei valitettavasti oikein toimi: * Kuva on kuin kohtaus elokuvasta, mihin viittaa myös yläreunan rajaus. Mutta kuva on liian leveä ilman näkyvää syytä. Hahmot ovat erillään eikä synny yhteyttä. Pistooli sijoittuu melkein kuvan keskelle, mikä ei ole paras sommitteluratkaisu. * Hävinneen pään takana on turhaa tilaa - päät kannattaisi sijoittaa symmetrisesti. * Sohva ja sen tyynyn takana oleva musta esine lähinnä häiritsevät muuten askeettisessa, "taustattomassa" kuvassa. * Voittaja voisi laittaa paidan housuihin, niin vaikuttaisi vakuuttavammalta. * Musta pistooli vaikuttaa useimmiten leikkipyssyltä. Revolveri aidomman näköinen, koska niitä käytetään vähemmän vesipistooleina. Mutta jokin muu ase olisi tuoreempi ratkaisu.
Tää käy kyllä Veskun tyyliin ideana eikä siinä idiksessä mitään vikaa olekaan. Tää vähän kuitenkin näyttää sellaiselta sunnuntaipäivän ratoksi suoritetulta toteutukselta. Ehkä tähän tois tunnelmaa lisää massiivinen fotarointi (joka kyllä Veskulta käy). Kaukosäädinkö se on sohvan päällä? Uhkaaja liian laidassa ja uhattu taas liian keskellä, Matin ehdottama symmetria sopisi minunkin mielestä paremmin. Valo on liian arkinen. Vaikka toimii se ase tuollaisessakin valossa, ei sen puoleen. Elokuvissa murhaajilla on paita housuissa, mutta se ei todista sitä että niin välttämättä olisi Suomessa. Koska minua ei ole uhattu en oikein tiedä mikä tunnetila uhrilla on käynnissä. Itse uskoisin ettei nyrkkien heristäminen olisi se eka ajatus mikä tulisi jos joutuisi katsomaan aseen piippuun. Jotenkin jää teatraaliseksi eikä liikauta tunnetasolla. Pitkä kommentti sunnuntaipäivän kunniaksi
Hauska oivallut, karismaattiset mallit. Hiukan fiilis kuitenkin tai oikeastaan tekninen illuusio kärsii.
Kiitoksia kommenteista. Sunnuntaipäivän tuotoshan tämä on, ensimmäinen sarjassa joka voi olla lyhyt tai pitkä. Ase on kylläkin aito eikä leikkipyssy. Pistoolista on tässä koossa varmasti se tosin vaikea havaita. Ajoin alusta asti takaa panoraamaformaattia, johtuen ehkä osittain tilan tuomista rajoituksista. Tilanteeseen hain tätä arkista olemusta hiukan (se on kaukosäädin) ja valo on itseäni miellyttävä, vaikka totta kyllä on ettei tuossa ole valon puolesta sellaista synkkää dramatiikkaa. Ase tuo tähän kuvaukseen omat rajoituksensa ajalle ja paikalle kun ei ole kuvattu erillisessä studiossa. Emerik. Miten tekninen illuusio kärsii? Huonosti kasattu? Asenila. Tuo tunnetila ei ole nyrkillä heristämistä vaan tappion ja tulevan kohtalon epätoivoa ja itkua. Voi olla että se ei välity tuosta. MVuori. Kiitoksia analyysistä. Monia asioita joita mietiskellä seuraaviin kuviin. JPu. Pitää mietiskellä tuota valaistusta jälkikäteen. Tässä taustalla minulla oli erinäisiä kuva-ajatuksia joita kasailen myöhemmin fotarissa. Tämä oli yksi niistä ja nyt esille tuotuna ensimmäisenä. Kuvat on otettu, loppu on vääntöä. Tuota rekvisiittaesinettä minulla kun ei ole käytettävissä kuin silloin tällöin. Vesku
Tää on arkisen TYLY! Sillä tavalla arkinen, että taustalla on selkeesti ihan normaali olohuone tms. Tilanne sekä pyssymies on aika tylyn oloinen... Tuli ensimmäisenä mieleen, että taas joku hullu ammuskelee mustasukkaisuuspäissään...
Pakko yhtyä edellisten mielipiteisiin, valitettavasti. Ensinnäkin, olin aivan hämmästynyt, kun vihdoin tajusin että tämän on aito Vesku. Missä ovat tyyliisi mukaiset muokkaukset? Tämä kuva tällaisenaan on liian... tilannemainen. Kuten jo aikasemmin todettu, tämä näyttää kuvakaappaukselta elokuvasta. Pyssymies on elokuvan alkuosassa kärsinyt jotain kauheaa jonka "hävinnyt" on saanut aikaan, ja nyt koittaa koston hetki. Minä näkisin että kuva vaatii lisää symboliikkaa. Ensinnäkin, kuten jo vähän vihjasin pyssymies vaikuttaa tässä tilanteessa oikeastaan hyvikseltä. Miksi? koska hän on vaaleampi kuin hävinnyt. Hänellä on paremmassa kunnossa olevat hiukset, kun taas hävinnellä ovat vähän raihnaiset. (Edit: tai ehkä nimenomaan haitkin tuota..?) Kokeilin huvikseni nopeaa fotarointia tuolle kuvalle, ja huomasin että burn toolia strateegisiin kohtiin tuo kuvaa lisää synkkyyttä ja tunnelmaa. Valitettavasti, Vesku, odotukseni sinun kuvillesi on minun kohdalla niin korkeat, ettei tämä kuva tällaisenaan oikein pääse siihen kastiin. Mutta en epäile hetkeäkään, että pienellä työstämisellä saat tästäkin kuvasta Aidon Veskun.
Kiitoksia kommenteista. Mielipiteet ovat arvokkaita jotta osaa ajatella asioita eri kanteilta. Tilannemainen, totta. Välillä erilaista. Arkisempaa. Niin. Symboliikkaa. Voi olla että omat ajatukseni ovat aivan eri sfääreissä kuin katsojien, jolloin kuva ei tietenkään toimi. Symboliikkana hain sitä että meissä kaikissa on (ainakin) kaksi puolta ja joskus se toinen on vain tapettava armotta. Sitä ajatusta kantamaan 'tein' itsestäni eri näköiset mutta kuitenkin niin että kyseessä on sama tapaus. Eikös kaikki tuotokseni ole aitoa minua? Mutta onhan se tietysti niin että jos on johonkin tietynlaiseen tottunut ja odottaa sitä voi 'samassa sarjassa' oleva täysin erilainen kuva olla pettymys tai ponnettoman oloinen. Ehkä hiukan samaa teemaa haeskelin jo hiukan aikaisemmassa väännössä, jota en täällä ole näyttänyt: http://www.vesanopanen.net/galleries/alter digital/slides/ad25.html Jostain syystä laitoin se sivuillenikin vaikka siinä on pieniä teknisiä puutteita jotka osuvat omaan silmääni. Pitäisi keksi miten toteuttaa tuo irtileikkauksen osuus. Vesku
Tässä yksi ehdotus: kuvaaminen avoimemmassa tilassa jossa seinä tai tausta (mieluiten tumma ja epäsymmetristä isoa kuviota) jää selkeästi epäterävyysalueelle. Valo kovana takaa ristiin kahdesta sellaisesta suunnasta jotka jäävät juuri ja juuri kuvan ulkopuolelle, esim. molemmin puolin yläviistosta niin että ääriviivat piirtyvät valoviivoina. Ehkä sininen suodin jota rikottu pikkaisen. Tausta valaisematta. Edestä - tai oikeastaan lähes sivulta - valaiseminen isoilla heijastimilla ristiin niin että takavasen valo heijastetaan oikealta vasemman hahmon kasvoja painottaen mahdollisimman sivulta juuri ja juuri oikean hahmon ohi. eikä mitään muuta. Valonmittaus niin että harmaakortti näyttää heijastimista valoa saadessaan -2/3 - -1. Ääriviivat saavat mennä puhki. Hiuksiin ja partaan sillä takavalolla kunnon hehku. Samalla voisi muuttaa sommittelua sun muuta vähän. Henkilöt lähemmäs toisiaan. Sohva pois. Kaukosäädin pois. Raivon muuttaminen alistuneeksi uhmaksi tai pelkäksi alistumiseksi. (Kuoleman edessä ei juuri uhota.) Mahdollisimman iso aukko (jos kokeilet ehdottamaani valoratkaisua).