Netistä löytyy aiheesta paljonkin tietoa, mutta lyhyesti: Bitcoinin mainaus (eli louhinta, eng. mining) on nimitys prosessille, jolla luodaan uusia Bitcoin-valuuttoja markkinoille. Käytännössä tämä tapahtuu ratkomalla eräänlaista monimutkaista numeroarvoitusta tietokoneen avulla, joka ratketessaan lisää Bitcoinin lohkoketjuun uuden lohkon ja antaa ratkontalaitteen hallitsijalle sivutuotteena tietyn määrän virtuaalista Bitcoin valuuttaa.
Vuosituhannen vaihteen tienoilla teknohuuman nostaessa kursseja huimasti sanottiin, että parhaat sijoitusvinkit kuuli Helsingin taksikuskeilta. Bitcoinin osalta aletaan olla vähän samankaltaisessa tilanteessa. Enkä nyt tarkoita ketään tämän foorumin kommentoijaa.
Periaatteessa noin kun Jari kertoi, sillä erotuksella, että kyse ei ole lainkaan monimutkaisesta laskennasta. Se on toteutettavissa myös kynällä ja paperilla. Bitcoin tapahtumat sijaitsevat lohkoketjussa. Näitä useita yksittäisiä tapahtumia sisältävien lohkojen luomista nimitetään louhimiseksi. Jokaisella lohkolla on oma yksilöllinen tunnisteensa, pitkä satunnaiselta näyttävä merkkijono. Esimerkiksi 000000000000000000026b791ddaf53fb85b1c7670a3618521a79591555b9f99 Em. tunnisteen luonnissa käytetään SHA-256 on kryptografista hajautusfunktiota. Lohkotunnisteelle asetetaan ennakkovaatimus, jolla säädellään tunnisteen luonnin vaikeutta. Käytännössä tunnisteen on alettava tietyllä määrällä nollia, esimerkissä 19 kpl, ja vaikeus syntyy siitä, että em. funktiolla pitää löytää avain, joka täyttää tämän vaatimuksen. Se, joka löytää ensimmäisenä ehdon täyttävän tunnisteen, saa luola lohkon ja saa siitä palkkiona bitcoineja. Louhintaa suorittavat palvelinfarmit ovat suuria ja suuria energiasyöppöjä ja tästä syystä bitcoinia joskus moititaan siitä, että se on energiaa tuhoava järjestelmä. On siis väärin sanoa, että bitcoinin arvo ei perustuisi mihinkään. Puhutaan työtodistuksesta (proof-of-work), koska louhijat joutuvat tekemään työtä onnistuakseen luoda käyttöön päätyvän tunnisteen. Aikaisemmin mainittu lohkotunniste on lohkosta, joka on luotu viime vuoden joulukuun 16 päivä kello kymmen hujakoilla: https://bitaps.com/874984 Tekniikkana kiehtova ja siitä syystä itse olen joskus paneutunut pintapuolisesti aiheeseen.
Kesäleiri kalustoa lisää. Minä kun tykkään kaikesta vanhasta Sommerkamp TS-788 DX Sommerkamp FRDX-500.
Vanhaa saakin normaali tinuri vielä korjattua. En onneksi vielä ehtinyt tehdä melko varmaa vikaa Yaesuuni. Amazonissa oli jo tilauksessa DVI-HDMI -kaapeli ja HDMI-USB -sovitin rigin näytön jakamiseksi Windowsin ikkunaan. Kokemuksen mukaan kombo olisi suurella todennäköisyydellä aiheuttanut yhden pintaliitossulakkeen palamisen piirilevyllä. Toisaalta helppoahan se on pintaliitoskomponentinkin vaihto, kun on taito hyppysissä.
Siis, sinullako on Yaesu FTDX-10? No joo, jos on hyvät työkalut, esim. stereomikroskooppi ja pintaliitostöihin sopiva juotin. Isommat SMD-komponentit toki vaihtuvat ilman mikroskooppiakin. Silti, kyllä vaikkapa jotkut BGA-koteloiset mikropiirit jäävät harrastajilta helposti vaihtamatta. Niissähän ne kontaktit ovat piirikotelon pohjassa olevia palloja. Noita pitää joskus röntgenkuvata, jotta näkee, onko jokainen pallo juottunut piirilevyyn. BGA-kotelo:
Bitcoiniin palatakseni. Satoshi Nakamoto omistaa arvioiden mukaan noin miljoona bitcoinia. Nykyarvolla siis noin 80 mrd. euroa. Noin neljännes bitcoineista vain häviää. Yhdysvallat alkoi vasta nyt varastoimaan bitcoineja... maailmallahan on jonkun verran spekuloitu ajatuksella, että Nakamoto on "ryhmä korealaisia". Ketä "virtuaalisen valuutan volatiliteetin asteittainen pieneminen" parhaiten ajaisi? Vuoteen 2150 kaikki on louhittu, joten 2035-2070 viimeistään nähdään käytännössä, mikä on realismi bitcoinin suhteen. "Jos sinua ei ole jäljellä, niin mitä sinusta on jäljellä?"
Oli pakko hankkia uusi rigi. Tuo vaikutti sopivalta. Vanha rigi ei lähetä SSB:llä ja CW:llä. Oireet viittaavat vikaan emolevyssä, jota ei vanhaan laitteeseen kannata uusia. Jossain määrin tyypillinen pääteastevika olisi vielä korjattavuuden rajoissa. Muutaman kympin hintaisen kortin voisi itsekin koittaa vaihtaa ja juottaa. Mutta kun FM toimii, niin vika ei voi olla lähetelajeille yhteisessä pääteasteessa.
No niin, tuohan on varsin monipuolinen ja kätevän kokoinen rigi, ja kohtuuhintainen. Mille bandeille sinulla on antennit?
Nakamotohan voisi yrittää nyt tulouttaa ton 80 mrd €. Mikähän siinä on se vastatili, mistä nuo kaseerataan ulos?
Antennina on vaatimaton päästä syötetty puolen aallon lanka, joka on toiminut vallitsevilla keleillä kuitenkin kohtuullisen hyvin. Kymppi ja kaksikymppiä sovittuu pelkällä langalla ja neljäkymppiä kelalla lyhennettynä. Antenni ununilla ja rf-suodin ovat käteviä HFkitsin rakennussarjoja.
Varsin asiallisen näköinen tuo unun, vaikka kovin suuria tehoja ei varmaan kestä. Nuo päästä syötetyt antennit ovat kyllä käteviä rakentaa, varsinkin silloin, jos keskeltä syötetylle ei ole tilaa. Sinulla on näköjään tuo Nano VNA piirianalysaattorikin. Kätevän oloinen laite varsinkin hintaansa nähden, ja kuitenkin kaksiporttinen.
Toinen mielenkiintoinen kysymys tietysti on, että millainen maksujärjestely syntyy kuittaamaan verkon ylläpidosta johtuvien kustannusten kattamisen. Nyt ne pääosin tulee katettua louhinnalla, mutta entäs jatkossa. Laaja, tuhansien solmujen verkko on kuitenkin bitcoin verkon turvallisen toiminnan perusta. Transaktiokulut vie jo nyt aika ison siivun tapahtumakustannuksista. Mutta tästä syystä se onkin mielenkiintoinen maailma. Ei niinkään sijoitusmielessä, mutta muuten.
Tehonkesto on tuolla toroidilla 250 wattia. Tärkeämpää on varjella rigin pääteastetta digitaalisilla lähetyslajeilla.
Tuo on totta, esim. 100 W pääteasteella en laittaisi 70 W enempää tehoasetukseksi digimodeilla. Monilla digimodeillahan on juuri se hyvä puoli, että pienelläkin teholla voi hyvillä keleillä saada varsin pitkiä yhteyksiä. Toisaalta, kyllä jokin 1,5 kW antaisi lisää potkua varsinkin SSB kusoiluun. Omalla kohdallani esteenä lineaarisen hankintaan on tällä hetkellä varsin hentorakenteinen antenni, joka ei moista tehoa kestäisi. Jotain parannusta sille alueelle pitäisi siis keksiä. Noita erilaisia antennirakenteita on kyllä niin paljon, että siinä on oma pohdintansa, mikä niistä olisi juuri omiin tarpeisiin sopiva. Vaikka antennin suunnittelussa, rakentamisessa, ja testaamisessa on kyllä oma viehätyksensä, ainakin minun mielestäni…