Aikoinaan pidin lukuisia esityksiä Tampereen kehityksestä ja teollisesta historiasta ja sen merkityksestä. Olin silloin kauppakamarin puheenjohtaia, ja kansainvälisiä vieraita kävi kaupungissa paljon. Lentoyhteyksiäkin yritetttiin kovasti parantaa, mm päivittäin aamu- ja iltalennot TMP - FRA ja TMP -LHR ns pitkällä ysillä. Ei ne oikein koskaan lähteneet kunnolla suosioon, HEL liian lähellä.
Käsittääkseni Tampere kehittyy suotuisasti ja on erittäin elinvoimainen nyt. Se on hyvä asia. On epätervettä kasata kaikkia munia yhteen koriin. Sellainen ei ole koko maan etu. Eikä tee hyvää myöskään hyvää sille täyteenpakatulle alueelle. Tarkoitan pääkaupunkiseutua, jonne jopa liikaakin tullut (populaakin)... ("Munista" itsestään puhumattakaan, isossa joukossa myös, ikävä kyllä, aina niitä "mätämuniakin"). Itse pidän Tampereesta. Erittäin mukavia kokemuksia myös vieraanvaraisista paikallisista (joissa myös omia sukulaisiakin). Henkilökohtaisesti olen iloinen etten tunne antipatiaa mitään maamme kolkkaa kohtaan - sellaista sairautta mitä itse, helsinkiläisenä, joskus kohdannut. Lähinnä anonyymeiltä nimimerkkinettipahiksilta, kuitenkin. "Silmästä silmään" ihmiset ei niin uskalla, kehtaa yms.
Hyvää pohdintaa. Itse arvelen Tampereen ja sen lähiseudun olevan parasta mitä maamme voi ihmiselle tarjota.
Tampere ei minusta ole ihan "böndeä". Suomessa on ns. aikuisten oikeasti noin neljä kaupungiksi laskettavaa paikkakuntaa, vaikka ko. nimitystä käyttääkin moni kyläkunta. Helsingin lisäksi Tampere, Turku ja Oulu ovat maakuntakeskuksia, joissa on kaupunkimaiset palvelut ja kaupungin rakenne. Vaikkapa paljon väestöä majoittavat maalaiskunnat Vantaa ja Espoo eivät ole maakuntakeskuksia, eikä siellä ole kaupunginkaan keskustaa (Espoo toki on nimennyt yhden lähiöistään Espoon keskukseksi, mutta.... nice try.) Kaupunkien luettelosta toki löytyy sitten vaikkapa Haapajärvi ja Haapavesi ( á 6000 inehmoa) ja Kaskinen (1200 asukasta) mutta ne vitsit on jo kerrottu.
Pohjanmaalla olin kerran 90-luvulla tilaisuudessa, jossa Seinäjoen kaupunginjohtaja Yli-Uotila esitteli kaupungin toimintaa ja vertaili kehitystä ”Suomen muiden suurten kaupunkien” lukuihin. Ihmettelin hieman suurten kaupunkien ryhmää, johon kaupunginjohtaja Seinäjoen luki mukaan. Pidin sitä varsin rohkeana: Seinäjoen asukasluku oli tuolloin naheat 28000. Mutta se oli vasta alkusoittoa tulevalle; nyttemin Seinäjoki on julistautunut Avaruuden pääkaupungiksi! Kyllä pohjalaiset osaa.
Lähde? Kaikki Euroopassa toisen maailmasodan jälkeen toteutetut ratikkahankkeet ovat olleet kaupunkiseuduille menestystarinoita. Suurin syy on kaavoituksessa: ratikkareitistö on staattinen, sen varaan on turvallista investoida. Tampereella rakentamisen aikaiset ongelmat keskustan pienille kivijalkaliikkeille olivat megalomaaniset, mutta se sivuutettiin lähes täysin. Tämä johtui jatkuvasti muuttuvista jalankulkureiteistä, joiden opastamista ei vastuutettu kaupallisesti, eikä julkinen sektori sitä osaa. Itse kuvasta: taitaa kallistua hiukan oikealle, ehkä kuvaajakin?
Totta. Huomasin jo aiemmasta skurukuvastaan saman. En maininnut koska ollaan oltu herkkiä vaateriasioissa. Politiikkaan en ota kantaa.
Minusta "vaaterivika" on sellainen perusasia, ja helppo korjata, että saa puuttua. Kun joskus kasarina olin kameraseuroissa aktiivi, niin kyllä aina kuitattiin, jos oli vinossa.
Niin minäkin, ennen, tuumin... Mutta, kaikkien näiden vuosien jälkeen, ei aina enää jaksa. Vinoiksi huomauttamisista seurannut, niin usein, vain vinoilua. Opiksi ei oteta eikä ojennusehdotuksia varteen...
No joo, jos kuva on oikein häiritsevästi kallellaan, mutta jos tuo ratikkakuva on jonkun mielestä liikaa johonkin suuntaan kallellaan, niin taitaa kyse olla lähinnä joutavanpäiväisestä ”hiustenhalkomisesta”…
Matkustajamäärät kasvavat. Joten menestys näyttää uusimman uutisen mukaan jatkuvan Tampereellakin... Uuden ratikkareitin ruuhka on todellinen – hyppäsimme kyytiin ja kuulimme monta tamperelaisten toisilleen antamaa vinkkiä