Niinpä, harva se päivä noista tulee ohi kuljettua. Tosin nykyisin siellä on vähemmän sotaisaa toimintaa, lasten päiväkotia ja ties mitä muuta. Tosin, sotilaskoti taitaa olla vieläkin sotilaskoti, tosin ilman sotilaita… Millaista tuolla oli palvella isänmaata?
Kovin leppoisaa puuhaa, alokasaika toki oli tottumattomalle alkuun raskasta, alkukoulutuksen jälkeen B-miehet loppui kesken ja en ehtinyt piiloon, kun haettiin "vapaaehtoista" asevarastolle, olin siellä duunissa reilun 3 kuukautta, loppusotaan jouduin, se oli sitten vähän rankempaa. Paikkana Vaasa oli mainio, kasarmi keskellä kaupunkia ja iltalomilla oli baareja mihin mennä, discot ym. iskupaikat oli hankalampia, niihin oli sotilaskiintiöt, siviilvaatteetkaan eivät hämänneet, tukka paljasti säädyn.
Kiva kuva ja muistelu. Asuin aikoinaan Pohjamaalla kuutisen vuotta ja Vaasa tuli hyvinkin tutuksi, tietenkin myös kaksikielisyys ja Ruotsin läheisyys natsasi. Tutustuin myös pohjalaisiin merkittäviin valokuvaajiin, mm. Eetu Sillanpää, Jurvalainen Kalevi Mäkinen, edelleenkin yhteydet Pohjanmaan valokuvakeskukseen ovat tärkeitä (Haapalahti, Hintsa mm.). Alue on hyvinkin aktiivista vakavamman valokuvauksen saralla. Olin muuten samaan aikaan intissä, Hennalassa. Oli myös hieno paikka varusmiehelle, ison kaupungin kyljessä, kävelymatka keskustaan, reipas ilmapiiri ja meininki, kuri ja fyysiset rasitukset olivat kovat: ratsuväen perinteitä kun vaalittiin. Toki pääsin jossain määrin helpommalla, kun olin jo useita kouluttajiakin vanhempi, ja ns ”loppututkinnot” mies. Hienoa aikaa.