Icebugeille olen kävellyt jo pitkään. Taitaa olla kolmannet. Liukastuin aikoinaan koiran kanssa lenkkeillesä ja katkaisin koipeni, kun rinteessä jalka jäi kiinni kiven koloon. Sen jälkeen on Icebugit klabbeissa aina jääkeleillä. Niissä on ne älynastat, siis antavat periksi kovalla alustallla sen verran ettei vahinkoja lattialle synny. Himassa laminaattilattiat, joka on huono keksintö koirahuushollissa, mutta ei niihin pahempia jälkiä ole syntynyt vaikka aika huolettomasti olen Icebugeilla kävellyt sisälläkin. Ja on luut pysyneet ehjänä.
Täytyykin kokeilla niitä seuraavaksi. Kun nastat saa piiloon, niin silloin kauppias hymyilee asiakkaalle.
Viime talvena vedin pahat lipat liukastuttuani metsäpolulla. Sen jälkeen hankin Snowline Chainsen Pro Microspikes -liukuesteet. Yllättävän helppo ottaa kenkien päältä pois. Pito on myös ihan jäätävän hyvä. Myös märällä kalliolla.
Helsingissä, Espoossa ja Vihdissä olen nuo jalassa kulkenut. Ei ole kukaan nauranut. Espoossa yksi kyseli, kun näki.
Noita erilaisia kettinkivirityksiä on ollut monenlaisia vuosien mittaan. Jäillä kun on tullut kuljeskeltua usein. Niitten yhteinen ominaisuus on ollut heikkous. Kettinkien lenkit oikenevat, ja saman tien katkeilevat. Kuminauhavimpaimet ovat tietysti vielä heikompia. Aina ei edes yhtä kalastuspäivää ole kestänyt. Olen päätynyt ruuvaamaan pilkkisaappaisiin kourallisen irtonastoja. Sikäli "lopullinen ratkaisu", että kestää ja pitää, tosin sitten pitää olla vaihtokengät matkassa.
Oon itekin erilaisia käyttänyt. Toistaiseksi nuo vaikuttaa hyviltä. Ihan tiellä ja kalliollakin voi kävellä yllättävän hyvin. Hyvä että edes tuntee niitä (toki kengästäkin kiinni). Käytön jälkeen oon aina pessyt ja kuivannut. Ensi vuoden kalastonhoitomaksun maksoin ja ostin vapaluvan, niin siinä samalla pohdin talvikalastuksen uudelleen aloittamista. Taitaahan tuosta viime kerrasta olla jo yli 30 vuotta.
Minulla on Muck-boot saappaat joihin olen ruuvannut myös nastoja. Ne toimii kohtuullisesti, mutta kumisaappaan pohja on melko pehmeä ja taipuessaan nasta menettää joskus pitonsa. Siis jos kävelee muhkuraista jäistä polkua. Mutta pärjää tietysti ihan toisella tavalla kuin ilman nastoja. Koiralenkille ne Muckit on turhan painavat, mutta pilkki-ja jahtihommissa ei jalat palele.
Lieneekin nuo jotka yrittävät snobbailla puhumalla murteita kun nauraa, huomaamatta kuka on naurun kohde. .
Pitkästä aikaa kameroihin liittyvää: käyttämätön klassinen keltamusta Nikon-kaulahihna kahdella eurolla kirpparilta. Kai sitä vielä yhden ehtii kuluttamaan loppuun.
Tilasin uurempaan tietokoneeseen toisenkin Asus Pro-Art 27” 4K näytön nykyisen vierelle. Ärsyttää nykyinen värisevä 21,5” BenQ kakkosnäyttö. Vanhasta koneesta saatan tehdä jonkunnäköisen ”serverin” johon voi talletella ja varmennella kuvia ja vireoita.
Ohjelmistonkehitystyökalun pistin tilaukseen. Pääsee taas vääntämään esim. C++ ja Visual Basic -koodia uudemmilla työkaluilla, kun nykyinen kehitysympäristöni on vuodelta 2010.
Kaikenlaisia kehitystyökaluja. Muistan kun takavuosikymmeninä sanottiin, että basic mädättää aivot. Siksi en koskaan sitä ole varsinaisesti käyttänytkään. C ja C++ kyllä tuli vähän kirjoitettua.
No juu, mutta se vanha BASIC rivinumeroineen, jota käytettiin esim. Commodore VIC ja 64 sekä Apple II yms. tietokoneiden aikaan, oli aika lailla eri juttu kuin tuo Visual Basic, mikä on tarkoitettu juurikin graafisten käyttöliittymien tekemiseen, toisin kuin se vanha BASIC, joka siis oli käyttöliittymältään tekstipohjainen.
Nyt kun mainitsit, niin muisti palaa pätkittäin, nimittäin kyllähän tuli Vicillä kopioitua MikroBitistä jotain basic listauksia. Jotain omiakin yritelmiä tuli kyllä tehtyä. Oli myös muistaakseni joku laajennos, jolla sai päivitettyä rivinumerot esim. 10 välien, jolloin pystyi taas lisäilemään juttuja, kun muuten olisi rivinumerot loppuneet välistä. Sittemmin harrastin Forth-kieltä ja vieläkin olen joskus miettinyt, että jos verestäisi muistoja Linuxilla ajattavalla Forthilla, mutta ei ole saanut ainakaan vielä aikaan.