Jonkin verran kaipaisin perusteluja. Kuten edellä todettiin, eläkerahastot ovat kasvaneet reilut 10 miljardia vuodessa, on sitä rahoitusta kerätty. (Eläkerahastot ovat kasvaneet suunnilleen samaa tahtia kuin valtion velka.) Tuo persudialektiikka taitaa perustua siihen, että eläkeläisissä on niitäkin aika paljon, jotka eivät ole eläkettä aikanaan kerryttäneet, ja siltä osin tietysti asianlaita on toinen.
Mutsini joka oli pohjanmaalta kotoisin, totesi kerran teestä, että sehän on vihtanlehtivettä, ei sitä kukaan pohjanmaalla juo.
No, en jaksa tätä kovin pitkään (heikko ”turnauskestävyys”) mutta muutama rivi vielä: Osa eläkemaksuista rahastoidaan tulevaisuutta varten. Tämä koskee erityisesti yksityisten alojen työntekijöiden TyEL-maksuja Rahastointi ei kuitenkaan kata yksilön koko eläkettä, vaan toimii täydentävänä osana. Eläkemaksut eivät kerry yksilölle suoraviivaisesti, vaan järjestelmässä on myös uudelleenjakoa esimerkiksi tasaamalla tuloeroja tai tukemalla pienituloisia eläkeläisiä. Nykyään ongelmana on myös se, että eläkkeelle siirtyviä on yhä enemmän suhteessa työssäkäyviin. Tämä lisää painetta eläkejärjestelmän kestävyyteen.
No, jos 10 viime vuoden kehitystä katsotaan, niin rahastojen varat ovat kasvaneet 100 miljardia. Reilusti enemmän kuin valtion vuoden budjetti. Kaikkiaan rahastoissa on noin 3 vuoden valtion menoja vastaava summa. Tuossa on minusta aikamoinen ristiriita. Rahojen riittämättömyyttä ruikutetaan, mutta 12 miljardia jäi yli viime vuonnakin.
Yritin kaivella eläkkeisiin liittyviä asioita ja seuraavia tietoja löysin. "Eläkemenoista 90 prosenttia muodostui työeläkkeistä, joita maksettiin 34,1 miljardia euroa." Tuolla käyttövauhdilla sijoituskanta riittää 7 vuodeksi. "Vuonna 2023 eläkkeellesiirtymisiän odote työeläkejärjestelmässä oli 62,8 vuotta" "65-vuotiaiden miesten odotettavissa oleva elinikä oli viime vuonna 18,5 vuotta ja naisten 21,9 vuotta." Tuosta voinee päätellä, että eläkkeellä ollaan noin 20 vuotta. Sijoituskanta riittää kattamaan kolmasosan tuosta ajasta. Syntyneiden lasten määrä oli korkea jonnekin vuoteen 1960 asti. Nyt on pudottu puoleen sen aikaisesta lapsimäärästä. Pienillä ikäluokilla tulee olemaan kova työ rahoittaa kaksi kolmasosaa isojen ikäluokkien eläkemenoista .
Hiljattain jossain haastateltiin 106-vuotiasta sotaveteraania. En tiedä milloin hän on jäänyt eläkkeelle, mutta jos vaikka 65-vuotiaana, niin eläkevuosia on ollut jo yli 40. Mitenkähän pitkälle ne aikanaan maksetut eläkemaksut riittävät?
Noista sijoitusten tuotoista onkin vaikeampi löytää ainakaan yhtä oikeaa lukua. Eri eläkeyhtiöt ovat erilailla onnistuneet sijoituksissaan ja lukuihin vaikuttaa että kuinka pitkälle taaksepäin katsotaan. Reaalituotto pidemmällä aikaväliillä on useita prosentteja. Toisaalta eläkkeiden indeksikorotukset tuota hyötyä hieman syövät. Tulevaisuuden tuotoista ei voi olla varma kun epidemiat tai kauppasodat voivat vetää tuotot uudestaan reippaasti pakkaselle ainakin lyhyellä aikavälillä. Uutinen neljän vuoden takaa: Suomalaisten eläkevaroista pyyhkiytyi 20 miljardia euroa alkuvuoden markkinarytinässä – ”Pudotus on merkittävä, muttei poikkeuksellinen” Koronavirus pyyhki alkuvuonna työeläkelaitosten viime vuoden tuotot pois. Eläketurvakeskuksen johtajan Jaakko Kianderin mukaan tästä vuodesta on tulossa työeläkelaitoksille huono, mutta suomalaisten eläkkeitä se ei vielä uhkaa.
Jos hän on ollut lentäjä, puolustusvoimissa tai rajalla töissä, niin tapauksesta riippuen voi olla reilusti yli 50-60 vuottakin nautittuna eläkettä...
Näinpä. No, tokihan noin iäkkäät ihmiset ovat vielä harvinaisuus, mutta kyllä vähintään 100-vuotiaita ihmisiä on elossa kuulemma vielä noin 1 100 kpl ja yleensäkin ihmisten elinikä on tunnetusti ollut kasvamassa jo pitkään. Toisaalta, kyllähän osa ihmisistä kuolee varsin nuorinakin. Voisikohan kehittää jonkinlaisen ”dynaamisen” eläkeiän, eli eläkeikä määrättäisi kunkin ihmisen henkisen ja fyysisen kunnon mukaan, eli työkykyiset ihmiset olisivat töissä nykyistä kokolailla kiinteää eläkeikää pitempään.
Paras ehdotus miesmuistiin. Ihmisten terveys ja elinajanodote vaihtelee genetiikan, elämäntapojen ja muiden vastaavien tekijöiden funktiona. Lisäksi aktiivinen elämäntapa ja työskentely eläkkeellä oltaessakin korreloi pidempään säilyvän toimintakyvyn kanssa.