Nythän ei ollut kyse mun kameroista tai matkoista vaan palkankorotusmekanismista ravintoketjun alapäässä, olen siis ollut työelämäni pienipalkkaisessa tehdastyössä sen jälkeen varastomiehenä, jokainen voi katsoa varastomiehen palkan PAMin sivuilta.
Sama pätee moneen muuhunkin haluttuun opintolinjaan. Jos et pääse Aallon kauppikseen tai oikeustieteelliseen, voit aina suorittaa kaupallisesti tarjolla olevan tutkinnon Eestissä tai ostaa sen jostain nimekkäästä jenkkiyliopistosta, jos varallisuus riittää.
Aika monessa maassa opettaja onkin ns. puun ja kuoren välissä; pitää siis miellyttää sekä työnantajaa että opiskelijaa. Suomessahan joissakin taide-, jopa tekniikanopinnoissa suhtautuminen opiskelijaan on jo lähtökohtaisesti sellaista, että luovuuteen tavallaan jopa kasvaa. Ei luovuudesta arkkitehdillekaan haittaa ole.
Kyllä ulkomaillakin saa hyvää oppia, kunhan on hyvässä opinahjossa, kuten juillardissa ta git (guitar institute). Mutta rahalla saa myös nimettömämmistä opinahjoista paperit. Nimettömämmissäkin varmasti on hyviä osaajia ja opettajia, mutta tämä nainen ei kyllä sellainen ollut Sama ilmiö on nykyään kaiken maailman coacheja, jotka pistävät työyhteisön ja tuottavuuden kuntoon muutamalla päivän koulutuksella, jotka ovat 5000 euroa/ päivä. Minä en sellaisia palveluita tule ostamaan koskaan, niin kauan kuin siitä voin päättää. Maalaisjärki, oikeuden- ja johdonmukaisuus sekä suoraselkäisyys ovat organisaation kulmakiviä.
On hyvä että jalkaväkimiinojen palauttamisesta keskustellaan. Olen aina ollut sitä mieltä että niiden poisto oli umpityperä temppu nimenomaan Suomen olosuhteissa. Halpa ja tehokas pelote. Meillä käyttö olisi vain vastaan hyökkääjää, joka itse ei niistä ole luopunut. Miinojen uusvalmistus aloitettakoon pian ja mahdollisimman suurella kapasiteetilla.
Kuulin, jokin aika sitten, tällaisen melko omituisen ( kai se on arvoitus tai "vitsi"): "Likka", "jätkä" ja "pelle" pyrkivät sisään "herrainklubille", jossa ovimikkona toimi jämerä "kusinen karvapallo". Portsari katsoi seuruetta ja tokaisi: "No juu, heh heh..." Vielä yksi kysymys: Kenen uskot päässeen sisään? Ei ole täysin pakko vastata jollei ihan välttämättä halua
Niillä on hintansa. Pojalle tarjottiin aikoinaan stipendiä yliopistosta, taisi olla Bostonissa. Eka lukemalta vaikutti ihan hyvältä, 100 000 taalaa vuodeksi. Toisella lukemisella selvisi, että se oli aika tarkkaan ko. oppilaitoksen lukuvuosimaksu, itse olisi pitänyt kustantaa matkat ja eläminen.
Harva noissa omilla rahoilla opiskelee. Toki niitäkin on. Yleensä opiskellaan stipendeillä. Suomen valtiohan maksaa näitä myös. Ja sehän tulee nyt loppumaan.
Veikkaisin, että sisään ei päässyt "Likka", eikä "jätkä", koska herrainklubeille ei naisia perinteisesti ole päästetty ja jätkä tarkoittaa renttua, tai muuten alempaa kansanluokkaa, eli ehdottomasti on pysäytetty ovella. Siispä sisään pääsi vain "pelle", joka ei luultavasti ollut edes ainoa pelle, joka sisään oli laskettu
Sussexin herttuapari seisoo tukevasti kolmijalalla. https://images.sanoma-sndp.fi/6dca273bcfe81f18db3bfb01dc78ad5b/normal/978.webp https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000010824461.html
Malttia ennen kuin vastaatte, verenpaineen vaihteluvaroitus,-) Jonkinmoinen _luotettava_ deaktivointitoiminto noissa miinoissa kuuluisi olla ja siltikin jokainen räjähde on pystyttävä keräämään myöhemmin pois. Tunnetusti nuo miinat siirtyilevät eroosion ja rankempien sateiden mukana paikasta toiseen, räjähtelevät myöhemmän rauhan aikana luonnossa kulkiessamme. Noita miinoja on "helppo valmistaa" argumentit kuiskailevat syvältä, pimeistä sieluista(mme). Tunnetusti tulevaisuuden turvallisuuteen reagoidaan (/ajatellaan) vasta, kun sattuu omalle(/sukulaisen?/missä menee sukulaisen raja?) kohdalle. Aikoinaan kun vielä matkusteltiin, muun muassa Kambotzassa ja Vietnamissa tuli vastaan ihan tarpeeksi siviilejä, joilta jokin raaja puuttui, yksijalkaisia, kädettömiä, jotkut liikkuivat ilman jalkoja käsin lykkien nelipyöräisillä alustoillaan (jos vaikkapa miinaharava ei ollut tavoittanut maanviljelijän pellon pientareeseen uponnutta menolippua manalaan). Halpoja miinoja, halpaa pikamuotia, halpoja palveluja, laiskistuvaa ajattelua, henkinen miinakenttä jokaisen omakotitalon takapihalle (Hups, loppuprovo, malttia, malttia,-)
Olihan se järjetön päätös niistä luopua. Kai se oli sitten sitä "hyvesignalointia". Ja ehkä lisäksi kuviteltiin, että Venäjästä jonkin ihmeen kaupalla tulee rauhaarakastava länsimainen liberaalidemokratia. Jospa päättäjät vihdoin viimein ymmärtäisivät, että ulkopoliittiseen naiiviuteen tai moralisoivaan kukkahattutätimäisyyteen meillä kertakaikkiaan ei ole varaa.
Nykyaikaisen miinat deaktivoituvat itsestään ennalta asetetun ajan jälkeen. Niitä voidaan levittää tehokkaasti halutulle alueelle tykistöllä. Ns. kuorma-ammus voi sisältää satakunta miinaa, jotka leviävät noin 100x150 m^2 alueelle. Ne ovat aika tehokas, nopea ja halpa keino pysäyttää suuriakin jalkaväkijoukkoja. Vanhan mallisilla miinoilla on se tunnettu ongelma, että niitten raivaaminen maastosta on aika hankalaa. Se tietysti on etu aluksi, mutta muuttuu käyttötarpeen jälkeen vakavaksi haitaksi. Nykyään ehkä noin 7000 ihmistä maailmalla kuolee tai vammautuu vuosittain miinojen takia; valtaosa siviilejä, joista noin puolet lapsia. Miinat saattavat säilyä toimintakykyisinä aika kauankin, elleivät sitten ole em. ajastettua mallia. On niistä jossain hyötyökin: Falklandin saarilla on taannoisen sodan jäljiltä miinoitettuja rantakaistaleita. Alueet ovat pingviinien suosiossa pesimäpaikkoina - pingviinit ovat niin kevyitä, etteivät laukaise miinoja. Saavatpa pesiä rauhassa, munien keräilijöitä tai muita häiriköitä (kuten luontokuvaajia) ei juuri niillä rannoilla näy.
Juuri se "hyvesignalointi" oli tärkeää. Kaikessa ideologisesti kivassa piti olla mukana realiteetteja huomioimatta. Venäjä (tai entinen Neuvostoliitto) on keskimäärin joka toinen vuosi hyökännyt jonnekin päin maaimaa tai tukenut konflikteja koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan. On tosiaan ollut erinomaisen naivia kuvitella, että jostain kummallisesta syystä jotkut naapurimaat olisivat eri asemassa. Vaikkapa Virossa tai muissa Baltian maissa ei semmoisia pilvilinnoja ole rakenneltu.
Niin. Siis kyse Ottawan sopimuksessa on ns. passiivisten henkilömiinojen kiellosta. Suomessa käytössä ollut ainakin sakaramiina, putkimiina ja ansalangallinen (sic!) viuhkamiina. Kuten edellinen puolustusvoimiemme komentaja totesi, niin hyvä huomioida se, että Suomessa on edelleen varastoituna satoja tuhansia telamiinoja. Maamme puolustuksen kannalta olisi huomattavasti tärkeämpiäkin keskustelunaiheita kuin jo tuhotuista miinoista keskustelu. Toki sellainen voi olla helpompaa. Varsinkin jos ei mitään asiasta ymmärrä, eikä kykene muutenkaan abstraktiin ajatteluun. Periaatteessa voisin hyväksyä osittain ajatuksen, että nykyinen rajavyöhyke olisi ns. neutraali alue; siellä sallitaan se mikä sallitaan Venäjälläkin. Venäjähän ei sopimusta ole ratifioinut. P.S. Ostetaanko Temusta tekniikka!?
Ottawan sopimus ei kiellä aktiivisia miinoja. Yksi ja 20 menevät usein helposti esimerkiksi koneellisen miinanraivauksen virhemarginaaliin, kun henkilömiinoja levitettäessä niitä levitetään satoja ja tuhansia. Tuskin Ukrainassa kukaan tekee mitään luotettavia miinoituskarttoja, ei missään konflikteissa niitä oikeasti tehdä sellaisia, jotka ovat aidosti luotettavia. Suomestako henkilömiinojen käytön puolustaja? - Rauhanliitto