Jokainen tarvitsee myös käsienpesupaikan.... Eri asia sitten, onko sitä kuskattavana mukana. Jos siltä tuntuu, niin mikäpä ettei Tuli vain mieleen, etten ole 30 viime vuoden aikana tarvinnut kelloa, niitähän on joka paikassa.
^ No enpä ole tuollaista ennen nähnytkään. Siis, että ”Käsienpesupaikka retkeilyyn”. Juu, tuollainen härveli reppuun irtohihnoilla kiinni ja sitten vaan sitä johonkin ”skutsiin” raahaamaan. Pysyypähän kädet ainakin puhtaina. Totta. Esim. toimistotyöntekijä näkee ajan tietokoneesta, ja puhelimissa on varmaan kaikissa kello. Jos digikamera on mukana, niin siitäkin näkee kellonajan. Autoillessa aika näkyy sieltä kulkupelistä. Näin kesällä karkean käsityksen kellonajasta saa myös vaikkapa auringon sijaintia vilkaisemalla.
Kuten sanottua jokainen tarvitsee kellon. Useimmilla se on puhelimessa tai julkisella paikalla. Harvalla se on Leijona ranteessa, vielä halvemmalla Rolex ja kaikkein harvinaisin lienee aito Rolex ranteessa.
Pidän kyllä Leijonasta. Mutta asiaan palatakseni: kiinnostaisi pitkästä aikaa hankkia joku 6x7 tai 6x9. Texas Leica?
Leijona on järkimiehen valinta -Tosin, sama ETA-koneisto on suunnilleen kaikissa tällä puolella maailmaa tehdyissä kelloissa, koska muita koneiston valmistajia ei käytännössä taida olla. Rolex on semmoisten korjausrakentamiseen suuntautuneella pikkufirmallaan vaurastuneitten rakennusmestarien kello... Baaritiskillä se saattaa herättää kiinnostusta murtaen suomea puhuvien neitojen keskuudessa (Samat miehet ajavat 500-sarjan bemarilla, koska ovat jo amisvuosina sellaisesta haaveilleet, ja nyt siihen on lopultakin varaa. Vielä pari vuotta, ja se on maksettukin ) Isot pojat eivät Rolexeilla pelleile, ei niitä vuorineuvosten kerroksessa taida näkyä. Ei kukaan kai edes kehtaisi... Tosimiesten ranteissa keikkuu Patek Philippe, Audemars tms. hiukan arvokkaampi värkki. Uutena kaupassa niitten hintalappu on hiukan isompi - siihen pitää mahtua enemmän numeroita. Käytettyjä saattaa niitäkin saada eBaysta jonniinverran edullisemmin.
Aiheeseen palataksemme.... jos (siis JOS) filmijuttuihin vielä sekoaisin, mikä ei ole luultavaa (never say never), niin ilman muuta Fuji GX680. Tukeva, kookas kamera, loistavat objektiivit. Ideaalinen 3:4 sivusuhde, negaa ei useinkaan tarvitse rajailla. Hippasen painava, ei mikään lomamatkakamera. Sellaiseksi sitten edellä jo mainittu Texas Leica.
Ronda on se toinen vähän enemmän käytetty sveitsiläinen, Miyotan koneistoja käytetään kai etupäässä Aasiassa tehdyissä, Voutilainen taitaa tehdä koneiston itse?
Kyllä niiden halvimpien, reilusti alle satasen Leijona-kellojen koneistot tehdään Kiinassa. Tiedä sitten, onko niillä mitään varsinaista merkkiä. Ne muutaman satasen Leijonat voivat sisältääkin jonkin halvan sveitsiläisen koneiston, esim. se ETA (??). Onhan Leijona-merkillä sitten se Heritage-sarja, josta löytyy esim. 2 600 € ja jopa noin 4 600 € maksavat kellomallit. Ne kyllä tehdään sataprosenttisesti Sveitsissä, vakuuttaa ainakin kellojen valmistuttaja Perkko Oy.
Onhan minulla semmoinenkin ollut. Betoniporsaaseen pultattuna saattaa tehdä terävää jälkeä, mutta ei juuri kevyemmällä jalustalla. Näppäräsorminen käyttäjä tosin voi opetella käyttämään peilin lukitusta niin, että laukaisee peilin ylös ja sulkimen sitten perään. Silloin jonkinlainen mahdollisuus voi olla käsivaraltakin. Joka tapauksessa kuvaamisella on yhteyksiä pienpetopyyntiin, koska laukaisuääni muistuttaa erehdyttävästi supiloukun laukeamista.
Yks tuttu kuvasi työkseen Pentax 6x7:lla ilmakuvia vielä 2000-luvulla. 2 kameraa oli aina mukana, filmin lataaminen pienessä lentokoneessa tai helikopterissa ei kuulemma ollut kovin heleppoa. Nykyään kuvaa Nikonin Zetalla.
Tärisevässä lentolaitteessa ei sulkimen täräys enää taida niin paljoa haitata - En kyllä muista ongelmia filmin vaihdossa, paljon hankalampi joku Hasseli on. Jos nyt oikein muistan.
Jep, aikanaan maaseudulla oli kuulemma suosittua tilata ilmakuva siitä omasta talosta ja tiluksista, mikä sitten laitettiin kehystettynä seinälle. Hasselblad oli ilmeisesti aika suosittu kamera niissä hommissa, ja sitten vaativampaan ilmakuvaukseen oli esim. Linhof Aero Technika, jossa oli pumppu pitämässä filmitilassa alipainetta, että pysyi filmi suorassa ulkoisista paineenvaihteluista riippumatta.
Tämä firma ei kuvaa summanmutikassa yksityisten taloja, vaan kuvaa tilauksesta isompia kokonaisuuksia, tehdasalueita ynnämuita yrityksiä. Ja mitään kuvaa ei otettu ennenkö se oli tilattu. Niidenkin kuvaukset ovat vähentyneet, dronet on vienyt jotain juttuja mutta lentokorkeus ja sitäkautta kuvan perspektiivi on lentokoneesta erilainen kuin dronella, nimenomaan isomissa kuvausaiheissa.
Joo, oon tollasta roplaillu kyllä. Jätin ostamatta kun kylmäharjoittelussa peilin liike arvellutti. Texas Leica is the wei tu kou…
No ei kai niitä maatilojen ilmakuvauksia ennenkään missään ”summanmutikassa” tehty, vaan tilaustöitähän ne. Kyllä lentäminen oli/on sen verran kallista, että kyllä joka reissulle piti olla joku maksaja. Toki yritettiin joltain tietyltä alueelta saada mahdollisimman paljon tilauksia, niin yhdelle reissulle oli useampia maksajia. Johan ilmailuviranomaisetkin vaativat selkeän lentosuunnitelman tekemistä, ja ilmakuviin puolustusvoimillakin oli usein sanottavaa, ainakin otettujen kuvien tarkastuksen muodossa. Tunnetuin noista kuvaajista oli Suomen Ilmakuva Oy, joka toimii vieläkin, tosin maatilojen kuvaus ei taida enää olla muodissa… Ko. yrityksellä on ilmakuvista 400 000 kuvan arkisto, mistä löytyy ikuistettuja maaseutujen maisemia 50-luvulta 80-luvulle asti ympäri Suomen, millä on jo kansallistakin historia-arvoa.
Kyllä niitä tehtiin. Meillekkin käytihin monet kerrat niitä kauppaamassa, eikä vain maatiloja vaan ihan tavallisia omakotitaloja kuvattiin ja mallikuvaa esiteltiin.
Kyllä niitä tehtiin ihan järjestelmällisesti, jokainen mökki ja tönö kuvattiin. Lentäminen maksaa toki jotain, mutta ei se nyt niin kallista ole pikkukoneella. Meillekin on pari kertaa käynyt säälittävä kaupustelija mökin kuvaa kauppaamassa, mutta sen verran kallis kuva oli, ettei kauppoja syntynyt. Kuva kyllä oli jo valmiina kehyksissä Sukulaismies huomasi koneen kiertelevän yllä ja meni keskelle perunamaata seisomaan. Eukkonsa komensi niinikään kasvimaalle. Sen kuvan he sitten lunastivat, onhan se hauska muisto, kun töllin molemmat asukit poseeraavat kuvassa.