Kun nyt puheeksi tuli... Satuin justiinsa juttelemaan puhelimessa yhden yrittäjätutun kanssa. On ostelemassa kesämökkiä. Rantatontti on hakusessa, mutta nökki saa olla vaatimattomampikin. Maata pitää kuitenkin olla sen verran, että kiinteistö menee metsätilasta verottajan näkökulmasta katsottuna. Metsäähän pitää toki hoitaa, ja kun sinne palstalle on matkaa, voi tietysti vähentää matkojen kulut, kilometrikorvaukset yms. Näin päästään siihen, että paitsi mökki tietysti on firman nimissä, myös matkat sinne ja muut kulut perämoottorin bensoista lähtien menevät firman piikkiin (no, se bensa tietysti on raivaussahaa varten, mutta saattavathan ne kanisterit sekaantua). Voi olla, että just se osuus firman toiminnasta ei ole voittoa tuottavaa, mutta yrittämisellähän on riskinsä...
Kansalaisen olisi toki hyvä osata tulkita poliittista retoriikkaa. Jos osapuolet sanovat esimerkiksi että työn ja pääoman verotusta ei voi enää kiristää tai että vähätuloinen väestönosa on jo ajettu liian ahtaalle, ei kummassakaan tapauksessa ole kyse tosiasialausunnosta, vaan mielipiteestä. Mielipiteen taustalla voi olla koherenttiin maailmankuvaan pohjautuva harkittu arvoarvostelma, tai sitten ei. Retorisesti toki on aivan tavanomaista yrittää naamioida mielipiteet tosiasioiksi, onneksi tuollainen on useimmiten varsin läpinäkyvää. Olkiukkojen käyttö on myös tavallista; ilta illan jälkeen televisiossa hallituksen edustajat (ilmeisesti mielestään hyvinkin taitavasti) väistävät opposition kritiikin hokemalla (suurin piirtein näillä sanoilla) "Ei verotusta kiristämällä Suomen talous lähde nousuun!", vaikkei oppositio nähdäkseni missään näin ole väittänytkään.
Kyllä. Politiikalla ei ole mitään tekemistä tosiasioiden kanssa. Politiikassa asioiden tosiasia-arvoa kuvaa hyvin lausuma, niin on jos siltä näyttää. Politiikassaon kyse vain retoriikasta mielipiteistä, ja mielipiteetkin voivat hyvin nopeasti vaihtua. Hyvä myös huomata, että myöskään taloustiede ei ole pienimmässkään määrin eksakti tiede. Ja kaikkien korkeasti oppineiden ekonomistien eli taloustieteilijöiden lausumat ovat vain heidän mielipiteitään, joista joku muu voi olla täysin päinvastaista mieltä. Taloustieteen ei-eksaktisesta luonteesta johtuen voidaan ns tutkimusnäyttöä eri mielipiteiden taakse myös verraten helposti tuottaa. Edes se, onko rahat nyt loppu vai ei, on totta tai sitten ei ole totta. Loppupeleissä kunkin väittämän tai mielipiteen tosiasia-arvo selviää parhaiten kysymällä rohkeasti täältä Kameralaukusta. Ja saman se on valokuvien suhteen.
Pitää vielä lisätä hauska tosiasia koskien taloustieteilijöitä ja heidän nokkapokkaansa koskien verotusta. Kyseessä olevat taloustieteilijät ovat: Björn Wahlroos, kauppatieteiden tohtori ja Hankenin kansantaloustieteen professori, sittemmin liike-elämässä merkittävän uran luonut liikkeenjohtaja. Patrizio Laina, valtiotieteiden tohtori ja STTK:n pääekonomisti. Sekä Marku Jäntti, valtiotieteiden tohtori ja nykyään Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori. Oppinutta porukkaa siis. Ei ole kauaa siitä, kun Wahlroos oli TV:n ykkösaamussa, ja veropolitiikasta keskusteltaessa hän alhaisen verotuksen kannattajana totesi suunnilleen tähän tapaan: jos joku ääliö vasemmalta muuta esittää, hän ei tiedä mistä puhuu… tarkoittaen Lainaa ja Jänttiä, jotka edustavat täysin päinvastaista verotusnäkemystä. Taisipa Wahlroos kutsua Jänttiä nokka pokan vaiheissa myös kommunistiksi. No Jäntti ei ole ollut kommunisti vaan vasemmistoliittoa perustamassa ollut SKDLäinen, ja Wahlroos puolestaan oli nuoruudessaan taistolaiskommunisti. Ei paljoa eroa taustoissa siis. Se mikä herrat tänä päivänä erottaa, on että Björn Wahlroos on maksanut vuosittain henkilökohtaisesti useampia miljoonia euroja veroja ja hänen liiketoimintansa ja johtamansa yritykset useita kymmeniä miljoonia euroja Suomen valtion kirstuun, siis vuosittain. Lainan ja Jäntin veronmaksukyvykkyydestä minulla ei ole tietoa. Uutiskynnystä se ei kuitenkaan ole koskaan ylittänyt. Ja nykyäänhän sekä Jäntti että Wahlroos asuvat Tukholmassa.
Ehkä johdonmukaisuuden vuoksi tähän on syytä lisätä (komenttina tuohon veronmaksukykyyn), että Wahlroos on, niin sanoakseni, syntynyt puolitusinaa hopealusikkaa suussaan. Jos hänen lähtökohdillaan ei menestyisi taloudellisesti, pitäisi olla jo aikamoinen tunari Jäntin ja Lainan "kultalusikoista" minulla ei ole tietoa. No, eihän Wahlroosin kanta tietenkään millään tapaa outo tai edes huomionarvoinen ole. Outoa olisi se, jos hän ei kannattaisi klassisen talousliberalismin oppeja.
Tosia-asia on, että Wahlroos ei suinkaan ole saanut esim perintönä varallisuutta (isä Bunttahan oli virkamies, jolla taisi olla ruhtinaan elintavat, mutta kamreerin tulot). Wahlroos oli yrittäjäksi ryhtyessään jopa varsin velkaantunut (päiväkirjojensa perusteella).
Ymmärtääkseni Bror Wahlroos viranhoitonsa lisäksi (siis ennen) toimi varsin mittavassa määrin liikemaailman johtotehtävissä, tuskin ilman asiallisia korvauksia. Lienee myös Björn Wahlroosin kohdalla enemmänkin tutkimuksen kuin kohteen itsensä päiväkirjojen asia selvittää se, miten ihminen on elämänsä elänyt vaikkapa taloudellisesti. Pitääkin ottaa lukulistalle Tuomo Pietiläisen Wahlroos- kirja... Jäntin ja Lainan osalta vielä huomautuksena: se, että ihminen valitsee toimia tutkijana, ei kai millään väistämättömyydellä tee mahdottomaksi sitä, että hän olisi voinut menestyä liike-elämässä (sen enempää kuin päinvastoinkaan). EDIT Bror Wahlroosin perukirjaa en ole nähnyt, mutta kun sanot ettei hän pojalleen varallisuutta jättänyt, on minun tietysti sinua uskottava ja pahoiteltava aiempaa siis virheellistä väitettäni...
Löytyy toisaalta ainakin yksi asia, josta olen Nallen kanssa ihan samaa mieltä. - Hänen näkemyksensähän on, että maataloustuet pitäisi lopettaa kokonaan.
En tietenkään Bror Wahlroosin jäämistöstä tiedä mitään. Tämä käsitys minulle on tullut Wahroosin päiväkirjoista. Ne kannattaa lukea, samaten kuin Pietiläisen kirja. Wahlroos kertoo kyllä päiväkirjoissaan tuon vaurastumistarinansa varsin hyvin auki.
Nalle oli jossain välissä Suomen toiseksi suurin maataloustukien saaja, ellen ihan väärin muista. Verotussyistä toki silloinkin.
Kuinka tämä olis mahrollista? Tukeahan maksetahan koko EU:n alueella. Tehän ootte meirät sinne äänestäneet.
Lähtökohtaisesti (ja ennen kaikkea tutkimuksellisessa mielessä) kenen tahansa päiväkirjaa on luettava kriittisesti. Etenkin jos ihminen on toiminut yhteiskunnallisesti merkittävissä tehtävissä.
Lähtökohtaisesti EU on aivan mahdoton yhtälö ja sellaiseksi se on tarkoitettukin palvelemaan suurpääomaa, eikä suinkaan EU:n kansalaisia. Suomikin liitettiin aivan liian kalliilla markalla EMU:iin, joten sen sen vuoksi suomalaisesta työstä tuli liian kallista ja kun tässä unionissa rahan arvo ei perustunut markkinatalouteen sen enempää kuin Iiro Viinasen ja Harri Holkerin Suomessakaan, niin lopputulema on Suomi, joka subventoi korkeaa työn hintaa sekä teollisuudessa että maataloudessa. Jos subventointi lopetetaan, nämä toimialat loppuvat Suomesta ja sen voi arvata, että ensimmäisellä pissalla, johon joudumme EU:n takia sen jälkeen, meiltä loppuu ruoka ja kaikki muukin, koska se on koko ajan ollut tarkoituskin.
Ja kun Suomi liittyi EU:hin niin maatalosalan neuvottelijat mokasivat pahan kerran. Ilmoittivat Suomen peltojen keskisadot pahasti alakanttiin ”parempien tukien” toivossa. Päinvastoin kävi. Kun EUssa laskivat pienen keskisadon tulonmenetyksen pienemmäksi kuin olis oikealla keskisadolla saaneet, niin Suomen maatalouden tukitaso EU:n puolelta jäi pysyvästi pienemmäksi kun olisi pitänyt. Täällä pohjoisessa nyt sitten kärsitään siitä ja saadaan kaikkien haukut niskaan. Joka helekutin tuutista tulee kuraa niskaan.
No, oman valuutta olisi joka tapauksessa ehdottomasti kannattanut säilyttää. Eivät Ruotsi ja Tanska turhaan säilyttäneet kruunua. Ja toki virhe oli jo alun perin myös tuo markan ecu-kytkentä liian korkealla kurssilla ilman markan ulkoisen arvon muuttamista. Lopullinen niitti tuli, kun yhteisvaluutta eurosta tuli Suomen valuutta Suomen talouteen liian kalliilla kurssilla. Kelluva oma valuutta olisi ollut Suomelle huomattavasti parempi ratkaisu kuten se on ollut Ruotsillekin, joka on monelta osin saman tyyppinen viennistä riippuvainen talous kuin Suomi; toki n 2-3 kertaa suurempi ja myös monipuolisempi.
Ja miten tämä kaikki korjataan ja ratkaistaan? Kansallisvaltio on reaalisesti joka tapauksessa aikana elänyt, tehdään saman tien EU:sta liittovaltio. Budjettivalta Brysseliin! Yhteinen energiapolitiikka, ulkopolitiikka ja maahanmuuttopolitiikka! Ranskan ja Saksan keskinäinen kilpailu loppuu ja unionin asema maailmalla vahvistuu. Suvereeni kansallisvaltio joka tapauksessa on enemmän ja enemmän vain kuvitelma.