Oletko siis sitä mieltä,että palkkaa ei ole järkeä tai tarvetta sopia itse? Minun mielestäni palkka pitää aina sopia itse. Ei oman työsuorituksen myyntiä pidä koskaan antaa jonkun ay-toimitsijan houdettavaksi.
Minulta ei kysytty. Mutta olen vahvasti sitä mieltä, että minimi tulee laeista. Sitä seuraava työehtosopimuksista. Sopimuksen tekijällä tulee aina olla joku perälauta; käytännössä siis se ay-liike. Jos lakien mukaan mennään, niin aina joku tippuu pois hiirenloukkujen kautta.
Ovat unohtaneet neuvotella palkoistaan Kun ei niitä sovita, näytetään taulukkoa ja se on siinä. On tietysti eri asia kun on asiantuntijaduuneja ja muita missä on mahdollista kilpailuttaa työnantajia. Ymmärtänet itsekin, että se ei ole esim. palvelualan ammateissa kovinkaan usein mahdollista. En ole ikinä ollut duuneissa missä olisi ollut millään muulla tavalla vaikuttaa palkkaansa kuin erilaisilla suoritelisillä ja niiden kanssa on yleensä maksimi asetettu melko matalalle tai sitten lasketaan uudestaan, jos näyttää siltä, että duunari alkaa tienaamaan liikaa. Kaukomarkkinat oli poikkeus, siellä ansaitsi kohtuullisen hyvin ja onneksi ehdin olla siellä 26 vuotta.
Toi on tietenkin hankala tilanne työsuoritustaan myyvän henkilön kannalta. Kaksi mahdollisuuttahan siinä sitten on: tarjota työpanostaan toiselle työnantajalle omalta kannaltaan parempien ehtojen saavuttamiseksi; tai, kasvattaa omaa työmarkkina-arvoaan kompetenssejaan parantamalla. Jos kumpikin tuntuu mahdottomalta, ei auta muuta kuin antautua sen liiton ay-toimitsijan neuvottelukyvyn varaan. Useinhan on toki niin, että ne työmarkkina-arvon määrittävät valinnat on tehty jo varhain nuoruudessa, usein n 15 vuotiaana. Tällöin on usein ratkennut koko elämän kestoinen ansainta: oletko kirjastovirkailija tai farmaseutti, joiden ansainnan muut määrittävät; vai oletko putkimies, kirvesmies tai myyntimies, joka hinnoittelee jatkuvasti itse työsuorituksensa ja ansaintansa.
Itse olen maksanut sivukautta sakkoa asiattomasta irtisanomisesta. Minun mielestäni ei olisi edes kannattanut lähteä riitelemään. Kuka edes ostaa firmaa, jossa vaihtuvuus on korkea..? Koskee myös ulkomaista työvoimaa...
Ja jotta poliittiset keskustelut voidaan jättää tähän. Finanssikriisin jälkeen (ja jonkin aikaa ennen sitä), meillä on ollut oikeistohallitus. Kokoomus ollut hallituksessa enemmän kuin demarit ainakin viimeiset 13 vuotta. Ja sitähän populistit haluaa. Siis epäonnistumista. -kö?
Jos perustuslailliset oikeudet kumotaan tässä yhteydessä, jää sopimusosapuolia ainoastaan yksi. Lienee vähän filosofisempi kysymys, onko se hyvästä. Vastaavia valtiovallan ja työnantajapuolen naimakauppoja tunnetaan historiassa mm. Italiasta ja Saksasta, jolloin on hetkellisesti saatu teollisuuden kannalta hyviä tuloksia. No, joustot menivät joka tapauksessa, kun liityttiin EU:öön ja samalla luovuttiin omasta finanssipolitiikasta. Eroamalla EU:sta ja muista vastaavista vallankaappauselimistä emme kuitenkaan välttämättä saisi päätöksentekoa takaisin, sillä omista asioista päättäminen ei jostain syystä maistu suomalaiselle ja sitä varten on meille kutsuttu läsnä jopa isäntämaa sementoimaan tilanne ja liekö se enää muutenkaan mahdollistakaan, kun suuret yritykset on viety pörssiin, josta rahanpainajat lunastavat ne heti, kun myytävää tulee. Tästä eteenpäin työntekijä joka tapauksessa joustaa edelleen hyvinvoinnistaan "yhteisen hyvän puolesta"-kollektivistien vuoksi hamaan loppuun asti, kuten näemme esimerkiksi maista, joissa duunarin ansiot eivät ole kasvaneet vuodesta 1970 ja keskiluokka on hävitetty kokonaan. Samoin tässä kohtaa jokainen varmasti ymmärtää, mistä oli kyse, kun puhuimme, että nämä poliitikot eivät ole teillä töissä?
Itse asiassa minä en kyllä ymmärrä, mutta eipä se haittaa. Riittää varmaan, että ”niffe” itse asian ”ymmärtää”…
Valitettavasti se ei riitä, kyllä se olisi hyvä, että muutkin ymmärtäisivät . Niin ikään on helppo ymmärtää, että miksi peruskouluissa tai lukiossa ei opeteta esimerkiksi valtio-oppia tai politiikan teoriaa. Se olisi välttämätöntä, jotta ihmiset saisivat tarvittavat valmiudet isoista asioista päättämiseen ja ylipäätään äänestämiseen vaaleissa, mutta eliitille se olisi kiusallista, koska kansalaisten ohjailu kävisi monin verroin hankalammaksi.
Eikös yhteiskuntaoppi -niminen oppiaine ole edelleen koulussa. Ainakin aikoinaan oli ns keskikoulussa ja lukiossa tietysti. Kansakoulussa, jota kävin neljä luokkaa ei sitä vielä ollut. Muistaakseni aineen oppitunneilla käsiteltiin myös kansatalouden perusasiat ja talouden kiertokulkukaavio: talousyksiköt, markkinat, rahavirrat, hyödykevirrat ja rahoituksen perusteet. Käsittääkseni valtio-oppi ja politiikan teoria ovat keskeiseltä perussiällöstään ja kästteistöltään enemmänkin yliopistotason tieteenaloja.
Mitenköhän täällä Virossa, jossa olen juuri käymässä, oikein pärjätäänkään? Suuri osa ei kuulu liittoihin, se on ennemminkin poikkeus kuulua. Ja palkasta sovitaan sitten henkilökohtaisesti. Juu, ei ole sama palkka kaikilla, vaan hyvä henkilö saa enemmän kuin se, joka tekee vähemmän/huonommin, vaikka tehtävä olisi paperilla sama. Toisaalta tämä myös kannustaa tekemän töitä, eikä vaan viettämään vapaa-aikaansa työpaikalla, koska saa automaattisesti saman liksan kuin työtoveri. Eikä tuota sopimista valita pomo työlääksi, eikä työntekijä sorsivaksi.
Eivät he siellä oikein hyvin pärjääkään, Suomeen pyrkivät töihin. Keskipalkka oli Virossa viime vuonna 1524 euroa/kk. Siihen varmaankin työnantajapuoli pyrkii meilläkin.
Verotuksen ja elinkustannusten vaikutus lienee kuitenkin merkittävä, Viron eduksi. Mutta esille nostamaani perusasiaan palatakseni: aina pitää hoitaa asiansa niin, että voi itse sopia palkkansa.
Jep, 20 % tulovero ja (ennen Ukrainan sotaa) selkeästi alemmat elinkustannukset. Eikä virolaiset enää tulvi töihin Suomeen, vaan vieläkin etelämpää tulevat. Suomessa on kamalan vaikea kielikin, eikä se palkka ole niin paljoa parempi. Ja paras tilanne on kun voi sopia palkkansa itse, Suomessakin. Se kannustaa!
Riippuu tapauksesta. Joskus nuorena hain töihin erääseen pikkufirmaan ja firman omistaja haastatteli minua ja kysyi mm. palkkatoivetta. Eipä sitä nuorena noista palkoista oikein tiennyt ja sanoin siihen vaan jotain. Tyyppi hymyili hieman mutta ei sanonut mitään. Kirjoitti palkkatoiveeni vaan johonkin lapulle. No, pääsin töihin. Jonkun aikaa kun olin uudessa työpaikassa työskennellyt, tuli juttua palkoista erään samaa työtä tekevän työkaverin kanssa. Kävi ilmi, että meikäläinen tienasi samasta työstä huomattavasti vähemmän kuin kaveri. Otin tämän puheeksi pomoni kanssa, ja tyyppi vaan vit**maisesti virnisteli, että: ”Et pyytänyt enempää, sait mitä pyysit”. Tämä ”kannusti” lähinnä työpaikan vaihtoon.
Taitaa olla kovin hienovaraista laatua se ”eliitin ohjailu”, kun itseltäni se on jäänyt täysin huomaamatta.
Aikoinaan isoissa korporaatioissa kiersi sanonta, että se jolla on rahat, päättää mitä tehdään. Niin se varmaan onkin, kun miettii, että heillä on taloudellisten resurssien lisäksi käytettävissään erikoispalvelut ja edusmiehet, joilla puolestaan on rajapinnat tavan väen ulottuvilla oleviin medioihin, hollywoodeihin, twittereihin, facebookkeihin, poliitikkoihin, salaseuroihin, uskontoihin, ideologioihin, armeijoihin, hallituksiin, koulutusjärjestelmiin, puolueisiin, kansainvälisiin instituutioihin ja organisaatioihin joitakin esimerkkejä mainitakseni. Hankalahan sitä vaikutusta on havaita, kun on osa kokonaisuutta, järjestelmän osa. Aiheesta on julkaistu paljon kirjallisuutta, jota tankkaamalla ilmiöiden tunnistaminen ja ympäristön arvioiminen helpottuu .
"Eliitti" on hallinnut tuhansia vuosia. Ja tulee niin tekemäänkin. Ette te voi sille mitään. Parempi käyttää lyhyt elämänsä typerryttävään viihteeseen ja mukamas sisältöä siihen tuottaviin harrastuksiin. Pornoa, jääkiekkoa ja muuta raaistavaa hömppäroskaa vaan niin aistit turtuvat ja totaalistyperyys tekee kivasti yhä hölmömmäksi eikä huomaa mitään vikaa missään. Elämä on NIIN lyhyt ettei kannata huolestua eikä murehtia mistään. Kiva ja tyhjä elämä! T. Liskomies (Tämä EI OLLUT suora vastaus kenellekään yksilölle. Kaikille maanmatosille tämä oli. Pysykää lesteissänne!)
Tuo on kyllä pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että salaliittoteoreetikot kehottavat muita tekemään omaa tutkimustaan, ”ajattelemaan omilla aivoillaan”, ja hyppäämään mukaan siihen heidän harhaiseen maailmaansa. Maailmassa tapahtuu varmaan paljon asioita joista meikäläinen ei tiedä mitään, mutta aioin pyhittää elämäni vain sellaisten asioiden tutkimiseen, joista olen kiinnostunut ja joilla on minulle jotain merkitystä. Esim. se, miten isot ”korporaatiot” yms. omia rahojaan käyttävät, ei kiinnosta minua pätkän vertaa...