Hyvä niin. Aito osoitus siitä että ns. "maalaisjärkeä" on yhä ihan oikeastikin olemassa. Täälläkin (Snadissa) on pääasiassa hyvinkin rauhallista mutta kun paljon poppoota pienellä alueella niin muutama pärre ja mirri mädättää helposti, nopeasti ja paljon... ___ Aiempaan vain sen verran palatakseni: Ihan selkeästi kyllä ilmaisin jo ekassa tämän aiheen kommentissani että tarkoitan RAKETTEJA (Yllä^). En siis hiffaa miksi luultiin että tarkoittaisin mitään muuta... Mut se siitä. Netti on aina netti
Katsoinpa piiiitkästä aikaa jääkiekkoa, nuorten kisoja. Suomi-USA, ruotsalaiset tuomarit. Peli kaatui tuomareitten sekoiluun, aivan uskomatonta tunarointia. Kummallista, ettei tuonkaan tason kansainvälisiin otteluihin löydy asiansa osaavia tuomareita. Ensin mätkäistiin suomalaisille jäähy tilanteessa, joka ei ollut lähelläkään jäähyn paikkaa. Sitten vahinkoa kai yritettiin jotenkin korjata amerikkalaisten jäähyllä, joka tuli yhtä lailla aiheetta. Tuomareitten vaikutus peliin oli kokonaan ala-arvoista. (Heitä sentään kaukalossa on neljä, melkein yksi pelaajien kentällinen.)
Niin no, jääkiekkohan on sirkushuvia kansalle. Pitäähän siihen silloin liittyä mukana olemisen tuntua. Vaikkapa päästä haukkumaan tuomareita puusilmäksi. Hyvin suosittu ajanviete se on osassa tätä maailmaamme. Itselläkin nulikkana hiukan taustaa tähän peliin, kuten luultavasti useimmilla suomalaisilla. En sitä kovin vakavasti osannut koskaan ottaa. Eihän sellaisella asenteella tietenkään pitkälle pötkitä
Aikoinaan tuli seurattua enemmänkin, mutta nykyään oikeastaan ei ollenkaan. Kerran pari vuodessa. Lähinnä, jos sattuu olemaan joku kiinnostuneempi paikalla.
Hyvää tv ohjelmaa se on, en sitä kiellä.Tuleehan tv:stä paljon pas.....kin . Hallissa seuraaminen on kokonaan toinen juttu. Siellä joskus tuntuu, että istuu jonkun pedon suussa, hallia kiertävä meteli tuntuu pedon karjunnalta. En ole pitkään aikaan käynyt hallissa peliä seuraamassa . Viimeksi silloin , kun MM pelattiin Suomessa, 2012 taisi olla.
Pakko myöntää että ry... punakone skulas aikoinaan tyylikästä lätkää... nykyäänhän toi laji on semmosta helvetin tyrkkimistä... paljoltikin.
Työpaikan virkistäytymispäivän yhteydessä kävimme kerran katsomassa jääkiekko-ottelua, minun osaltani siinä tuli kaksi kertaa, ensimmäinen ja viimeinen. Äärettömän tylsää katsottavaa. Sosiologisesti sikäli lievästi mielenkiintoista, että penkkiurheilun todellinen sisältö lienee siinä, että sen yhteydessä on miehille sosiaalisesti hyväksyttyä ilmaista yksinkertaisia ja voimakkaita tunteita.
Tuosta voi päätellä monelaista asiaa, mutta kohtuullisen varmasti ainakin sen, ettet ole koskaan ollut katsomassa amerikkalaista baseball-ottelua. Jos joku on tylsää, niin se. Siinä ei tapahdu oikeastaan mitään - juttu kestää 3-4 tuntia, ja aina joskus, ehkä puolen tunnin välein, joku osuu mailalla palloon ja yleisö hurraa. Katsomossa kyllä kaupitellaan hodareita ja olutta, ehkä se auttaa paikallisväestöä kestämään tuskan. Eurooppalaiselle kuitenkin tylsyys on sitä äärimmäistä, tikanheittokin on paljon - tosi paljon - tapahtumarikkaampaa urheilua.
Asiat joita ei tunne tai ymmärrä koetaan helposti tylsäksi ellei kokijalla syystä tai toisesta ole mielenkiintoa perehtyä asiaan. Perehtymisen myötä ilmiö voi muuttua ymmärrettäväksi ja ehkä kiinnostavaksikin. Sikäli "äärettömän tylsää" kertoo ensisijaisesti omasta asenteesta eikä niinkään ilmiöstä itsestään. Toki sinällään nämä penkkiurheilulajit ovat lähinnä aikuisten leikkiä ja sikäli varmaan puoltavat paikkaansa.
No, vaikkapa lintulauta tuossa ikkunan takana on erittäin vilkas ja monipuolinen tapahtumakeskus, jos baseballstadioniin verrataan. Siinä tapahtuu koko ajan jotain, ja sen katselu on hyvinkin viihdyttävää...
Tuo määrien ilmoitustapa on levinnyt jo Hesariinkin... Iltapäivälehtien lukijoiden ei tietenkään oleteta ymmärtävän luvuista ja yksiköistä mitään, mutta... No, se on maailman meno. Johtunee osin, mutta vain osin, paljon puheena olleesta koululaitoksen rappiosta. Uima-allas, jalkapallokenttä ja henkilöauto ovat toki havainnollisempia kuin ne tylsät SI-yksiköt. - Vanhan jäärän piti sen sijaan oikein miettiä, ennen kuin pääsi perille siitä, että about 9 tonniahan sitä ilojauhoa oli.
Niinpä. Henkilöautoja on liikenteessä Datsun 100 A:sta Maybachiin. Jos googlaa henkilöautojen keskipainon, saa tulokseksi 1500 kiloa.
Juu, henkilöautojen keskipaino on vuosien varrella ollut kasvusuunnassa johtuen lähinnä vaatimuksien tiukentumisesta esim. kolariturvallisuuden suhteen. Korit on pitänyt rakentaa vahvemmiksi ja autoihin on pitänyt lisätä erilaisia turvalaitteita jne. Lisäksi nämä uudet akkusähköautot lisäävät taas henkilöauton keskipainoa.
Zil limousine lienee reilusti Maybachiakin painavampi. Jos oikein muistan, niin sekä Kekkonen että Paasikivi saivat aikoinaan sellaiset lahjaksi. Luultavasti ovat jossain päin Suomea museoituina. Hitlerin yms. valtionpäämiesten käyttämät panssaroidut Mersut ovat kaiketi olleet hyvinkin raskastekoisia, ja kai sellainenkin rekisteröitäisiin henkilöautoksi. Jotkut maasturit, kuten Hummer, taitavat myös painia siinä 5 tonnin sarjassa. Niitä kaikkiaan on niin vähän, ettei keskiarvo niitten ansiosta nouse.
Cadillac One eli Yhdysvaltojen presidentin virka-auto painaa vielä tuplat Hitlerin Mersusta. Melkoinen panssarivaunu autoksi.
Varsinainen Siuntioon tulee Helsingistä muutama junavuoro päivässä, ja tietysti samat junat ajavat sitten takaisin. Nyt vuoden alusta alkoi liikenne välillä Helsinki-Hanko, ja toki ne junat pysähtyvät Siuntiossakin. Voimme poiketa Hangossa kätevästi junalla, silloin kun just nyt Hankoon sattuu asiaa. Sehän nyt toki on Mutta, sitten se Kyseisellä junalla ei voi matkustaa Siuntiosta Helsinkiin tai päinvastoin. Ja miksi ei? Ko. juna on VR:n liikennettä, ja Siuntio on HSL:n aluetta. HSL ei salli VR:n lipunmyyntiä alueensa liikenteeseen. Saa nähdä, löytyykö asiaan ratkaisua. Nykyisellään byrokratia ja typeryys ovat voitolla. (Helsingistä toki käytännössä pääsee Siuntioon, kun ostaa lipun Inkooseen. Sille matkalle niitä myydään, kun Inkoo ei ole HSL:n aluetta. Kai Inkoo-Helsinki lipun ostamalla pääsee sitten toisinpäinkin.)