Pitääkö sitä viljan kuivumista vahtia koko prosessin ajan ja onko siinä jotain erityistä tekemistä, vai onko valvonnan tarkoitus vain vahtia, ettei syty palamaan tai jotain muuta kamalaa? Onko se yhtä mielenkiintoista kuin esim. maalin kuivumisen seuraaminen?
Ei sitä vahtia tarvitse, mutta kuivauserän vaihrossa menee helposti pari tuntia ja silloin hyvä istuin on kiva. Nykyään on kaikensorttista automatiikkaakin saatavana, kuivuri vaihtaa erän itse. Jatkuvatoimisia systeemeitäkin on. Mutta rahaa niihin saa menemään. Meillä on senverran automatiikkaa jotta kuivuri sammuu ja jäähdyttää viljan kun se on kuivunut. Säätämistä ja valvomista jonkinverran periaatteessa 70-luvun puolivälin systeemeissä.
^ Onko se jokin puhallin? Liittyykö sekin siihen viljan kuivaamiseen? Melko pieni moottori siinä kuitenkin… Voiko tuo viljapöly syttyä palamaan?
Tuo on kuivaajan yläosassa oleva viljan esipuhdistin, se imee viljan joukosta pölyä ja muuta moskaa, melko pieni moottori. Varsinainen kuivaukseen käytettävä puhallin on muualla, meillä siinä on 7,5 kW puhallin, jonkinsortin keskitason laite noin vanhaksi. Ja kyllä viljanpöly on herkkää syttymään, muutama kuivaaja palaa joka vuosi. Itte oon siivonnut pölyt ja ylimääröiset tavarat pois, on mukavampi tehdä töitäkin.
Mittaako kuivuri siis viljan kosteutta? Entä asetetaanko kuivurin säätöihin tavoitekosteusprosentti? Kuivurien tekniikka on tainnut kehittyä kovasti sitten 1970-luvun. Kuivattaminen sinänsä perustuu edelleen lämpimän ilman puhaltamiseen viljan sekaan.
Periaatteessa nämä vanhanmalliset ja vähän uudemmatkin yksinkertaisesti mittaa poistoilman lämpötilaa. Kun viljan kosteus alenee niin lämpötila nousee, säätämällä kuivuri saadaan pysähtymään kun tietty lämpötila on saavutettu…ja tällöin (toivottavasti) viljakin on kuivaa. Eli tämä pitää säätää kohdilleen. Ja viljaa pitää jäähdyttää vähintään tunnin ennenkö laitetaan siiloon, muuten se alkaa kuumenemaan ja pilaantuu. Ja nämä meidän vehkeet on 70-luvun tekniikkaa, tosin digitaalitermostaatilla ja 2-liekkipolttimella varustettu. Tekniikka on mennyt paljon eteenpäin, en oo siihen kovin syvällisesti perehtynyt. Uusissa varmaan kuivamisen lopetus perustuu jyvien kosteuteen ja säätö on muutenkin tarkempaa. Jyvien optimaalinen kuivatus on kyllä ongelmallista. Kun tänäkin vuonna on kuivuuden takia viljaan tullut jälkiversontaa, eli osa viljasta on innostunut kasvamaan heinäkuiden sateiden myötä ja nyt on lähes tuleentuneen viljan joukossa vihreitä tuleentumattomia yksilöitä. Vihreiden jälkiversojen kuivaaminen on aikaavievää ja kallistakin. Samalla oikean kuivausajan määrittäminen on vaikeaa, pitää vaan kuivata ”tarpeeksi kuivaksi” vaikka energiaa meneekin paljon.
Joo, hyvin näkyy kello, ei taida olla ”Rolex” ja Sampo näkyy kanssa. Saako Sampoon hyvin varaosia jos tarvitsee?
Taitaa olla oikein Leijona… Kyllä tuohon osia saa, ja niitä tosissaan tarvitaankin. Kurikassa on puimurihajottamo (Purkupörssi) josta saa kaikkiin yleisimpiin merkkeihin uusia ja vanhoja osia ja tekevät jotain itse uusiakin, jopa parempia kuin alkuperäiset. Sinne matka huomenna vie.
Tätä ei saanut lähetettyä "tänään", kun oli kädet täynnä perkaamista, mutta otettu toki tänään, eli eilen.. Perkasin 50 kg lihaa pakkaseen talven varalle. Ikäväkseen tuo hirvi kuoli auton alle, mutta hukkaan ei mennyt edes luiden liha vaan syömme sitä syksyn ja jopa talvellakin ehkä. Eipä tarvitse heti kauppaan poiketa lihan takia, oluen kyllä
pikkutujaus jauhetta riitti. Pienestä kipinästä syttyi öljyinen moottorin kylki ja sähköjohtojen eristeet palamaan. olis varmaan levennyt nopeaa jos johtojen eristeet olis palaneet laajemmalti. Nyt pääsi melko vähillä vaurioilla.