Eiköhän tuollaiset ongelmat johdu lähinnä siitä itse puhelimesta, eikä käyttöjärjestelmästä itsestään. Siis, eri puhelinvalmistajathan tekevät käyttöjärjestelmään omat virityksensä kutakin puhelinmallia varten.
Reikäkorttihan oli tallennusväline samaan tapaan kuin vähän myöhemmin levyke tai nykyään SSD-levy. Kortilla olevat tiedot saattoivat olla ohjelmakoodia tai vaikka asiakkaan vakuutustietoja tai tutkimuksen mittausdataa.
Eli, ilmeisesti nipullisella reikäkortteja ajettiin ensin ohjelmisto sisään koneeseen ja sitten erikseen käsiteltävä data. Oliko ne kortit numeroitu? Jos vaikka nippu putosi lattialle. Oletettavasti ne kuitenkin piti syöttää koneeseen juuri oikeassa järjestyksessä ainakin softan osalta(??). Paljonko yhteen korttiin mahtui dataa keskimäärin?
Kyllä niissä varmaan järjestysnumerot oli. Yhteen lentolipun kokoiseen korttiin mahtui maksimi 80 kirjoitusmerkkiä eli perinteisen konekirjoitusrivin verran.
Kuvien siirto on ollut ongelma mun Samsungissa. Ei toimi mikään... Jakotapoja on aika monta, mutta kaikki sukkaavat. Messengerin liitteenä lähettäminen ja tekstiviesti toimivat, mutta onhan se hiukn hankalaa. Vaimon Samsungissa lakkasi just sokerimittariappi toimimasta - pitää mennä lauantaina ostamaan uusi puhelin, koska sitä tarvitaan. Muuten puhelin toimisi ihan hyvin, mutta minkäs teet.
ASCII-tekstiä niillä siirrettiin. Basic- tai Pascalohjelnia, isommissa jutuissa kaIt Cobol- tai Algolkoodia. Oletan, että koneessa oli kääntäjä. Konetta en nähnytkään, niitä oli yliopiston laskentakeskuksessa Töölönkadulla. Reikäkortit pantin kuminauhalla nippuun ja kuriirin koriin. Tulivat sitten huomenissa takaisin ivallisten virheilmoitusten kera... Reikänauha oli sitten tallennustapa mainitulla Teletype-päätteellä. Kone oli Sitran Univac jossain kuulemma Lauattasaaressa, mutta sinne oli kaapeliyhteys, tai ehkä puhelinlinja.
Niissä korteissa meikäläiselle nakkisormelle oli melko ylivoimaista naputella ne 80 merkkiä ilman lyöntivirheitä. Lopulta tein aina kaikki kahteen kertaan, ja sitten valoa vasten tihrustaen tarkistin, että reiät olivat samoilla kohdin. Jos kaksi kertaa onnistui naputtelemaan saman, se luultavasti oli tarkoitettu teksti.
Helpottaisi varmaan, jos antaisi ohjelmille oikeuksia käyttää laitteessa olevia kuvia. Ne oikeuksien kyselyt ohjelmia asennettaessa ovat lähinnä lakisääteisiä/sopimuksellisia ilmoituksia käyttäjälle. Useimmat hyväksymistä vaativat oikeudet ovat käytännössä välttämättömiä ohjelman oikean toiminnan kannalta.
No niin. Silloin kun nuo Y2K -jutut olivat vuosituhannen vaihteessa kovasti ajankohtaisia, niin Cobol-osaajia haettiin eläkkeeltä töihin varmistamaan isojen organisaatioiden vanhojen ohjelmistojen toimivuutta. Taisivat monet niistä löydetyistä tehdä aika hyvän tilin silloin. Nytpäs muistankin, että olen jossain nähnyt reikänauhalla ohjatun polttoleikkauskoneen, jolla leikattiin teräslevyjä laivanrakennuksen tarpeisiin. Mieleen jäi, että se reikänauha liikkui siinä lukijassa varsin hitaasti, vaan eipä se kaasupoltinkaan kovin kiirettä pitänyt paksua teräslevyä leikatessa. Tehtiinköhän sen leikkausohjelman siirto nauhalle myöskin sellaisella Teletype-laitteella(??).
Olihan vauhdikas tämän iltainen HIFK- ILVES matsi. Samsungista sen verran vielä, että edellisen XCoverin kanssa minulla mitään ongelmia ollut. Siitä vaan tuli niin vanha ettei Nordea enää hyväksynyt sen käyttöjärjestelmää pankkiyhteyksissä. Toimii se siitä huolimatta vielä kuitenkin puhelimena ja kamerana.
Reikäkortteja käytettiin ja käytin paljonkin aikoinaan yliopistossa tutkimusten datamatetiaalin tallennusvälineenä. 70-luvun alkupuolella homma toimi niin, että tutkija laati aineistostaan ns koodauksen, jonka perusteella reikäkortintallentajat tekivät lävistystyön ja ajoivat korteista paperisen tulosteen työn tilaajan käyttöön. Ajo tehtiin yön aikana isolla IBM S/360 suurtietokoneella, jonka laskentateho häviää mille tahansa tämän päivän älypuhelimelle, mutta voittaa toki tuon aikaisemmin mainitsemani Catepillar B40 matkapuelimen.
Korteilla ja reikänauhoilla ohjattiin ennen magneettisten tallenevälineiden kehittymistä kaiketi kaikkea mahdollista. Minäkin yritin yliopistolla huoltaa 512-kanavaista säteilyilmaisinta, jonka toimintaa ohjattiin reikäkortilla. Tarkemmin sanottuna just sitä reikäkorttien lukulaitetta - siinä oli kortin leveyden mittaisia ehkä 3 mm paksuja loisteputkia, joita piti vaihtaa joskus. Ilmaisimen elektroniikkaa huolsi tietysti kallispalkkainen ammattimies. Tuli paikalle, kytki koneen päälle, avasi kannen ja sytytti tupakan. Sitten piti tupakkaa lähellä IC-lutikan kuorta ja katseli näyttöä. Sitten seuraava piiri jne. Kaikki 512, siinä meni kartonki Marlboroa. Viallinen piiri tuotti häiriöitä lämmetessään, ja se sitten vaihdettiin. Laite oli semmoinen pakastinkaapin kokoinen, ja ukkeli seisoskeli sen vieressä koko päivän.
Kyseisellä vekottimella tehtiin joitakin säteilyfysiikan harjoitustöitä. Mittaus oli aika hidasta, laite jätettiin päälle viikonlopuksi. About kolmessa päivässä dataa oli kertynyt sen verran, että päätelmiä voi tehdä. No, maanantaina ryhmä kokoontui ja laitoksen laboratorioinsinööri innostui esittelemään laitteen toimintaa mukana oleville uusille osallistujille (nättejä nuoria naisia): "Laitteessa on varmistus, ettei muistia saa vahingossa tyhjennettyä. Pitää painaa yhtäaikaa näitä kahta nappulaa, jotka ovat aika kaukana toisistaan..." Montaa kertaa en ole niin nolostunutta ilmettä nähnyt.
Muisti hiukan petti. Katsoin sen puhelimeni mallin. Ei se 7 vuotta vanha Samsung puhelimeni ollutkaan XCover vaan S5 Active Vauhtiin ja vaarallisiin tilanteisiin luotu Galaxy S5 Active saapuu pian Suomeen
Heh, tuohon aikaan ei varmaan vielä pakkas-spraytä ollut saatavana. Olikohan tupakointi tuolloin töihin pääsyn edellytys… (Vaan eipä silti, joskus kauan sitten käytin itsekin tupakansavua selvittääkseni, miten erään laitteen jäähdytysilmapuhallin kierrättää ilmaa laitteen sisällä).
Asuntolainan päätyttä alkuviikosta 32GB SIMM lisää + Ryzen 9 5950X prossu pöytäkoneeseen korvaamaan Ryzen 5 1400. Eipä enää PS töki.
Oho! Ilmeisesti osasit kuitenkin olla nestetypen kanssa varovainen. Suora kosketus nestemäiseen typpeen tai altistuminen kylmille typpihöyryille aiheuttaa paleltumavamman iholla ja silmissä. Silmien paleltumavamma voi johtaa pysyvään vaurioon tai sokeutumiseen, eli ei kivaa…