Olipa kerran aamu. Luin aamukahvilla lehdestä, että kyseinen luolasto oli päätetty rakentaa. Luin myös, että joku rovasteista oli perustellut rakentamista: "on jumalan tahto, että kirkko rakennetaan". Nousin, vyötin kupeeni ja kävelin Hesperiankadulle, jossa silloin oli väestörekisterin toimipaikka. Asuin Tölössä siihen aikaan. Täyttelin sitten kirkosta eroamiseen tarvittavat kupongit. - Enkä ole koskaan katunut.
Kun kuulen sanan kirkko, poistan varmistiminen. Vai kuuliko se nyt jotakin muuta. Lienee se ja sama, kun alkuperäinen kertoja taisi olla jonkin sortin natsi.
"Kun kuulen sanan kulttuuri, poistan revolveristani varmistimen." Uuno Hirvonen oli toimittaja ja kirjailija. Siinä valossa tuo täysin älytön lausuma oli ymmärrettävä. (Älytön sikäli, että tietääkseni missään revolverimallissa ei ole varmistinta.)
En tiedä kenen tahto se oli, mutta hyvä että rakennettiin. Siellä on hyvä akustiikka monenlaisille konserteille ja kirkko herättää kovasti kiinnostusta ihmisissä. Aikanaan olin tekemässä siellä melko laajaa urkuremonttia ja hieman harmitti, kun iltasella lasiovista näkyi ulos, että kirkossa on valot, niin vähän väliä joku kävi koputtelemassa oveen ja jos jaksoin mennä ovelle, niin koputtelijoilla oli aina sama toive: ”Saisiko tulla katsomaan?”.
^^Ei ollut sanoja Uuno. Tai voi, että sanoi sen suomeksi. Alkuperäinen sanoja oli Saksasta. Hän sanoi poistavansa varmistimen tietyn merkkisestä pistoolista.
Minusta Helsingin evlutseurakunnilla on noin 41 parempaa kirkkoa. (Jos oikein muistan, niin niitä on kaikkiaan 42.)
Suomi on vielä vapaa maa. Niinpä jokainen saa sanoa mielipiteensä kulttuurista ja taiteesta ilman pelkoa rangaistuksesta. Tämä kirkko edustaa monen mielestä arvostettavaa rakennustaidetta. Minunkin mielestä. Mikäli minulta olisi, silloin kun nulikkana leikimme ja riehuimme samalla kalliolla , kysytty lupaa kirkon rakentamiseen, olisin ehdottomasti vastustanut. Mitä kirkonmiehet etenkin työpaikallaan puhuvat, niin luulen, että he vain yrittävät tehdä työtänsä mahdollisimman hyvin.
Totta. - Suomeksi sen sanoi Uuno, tai paremminkin kirjoitti sankarinsa T.J.A. Heikkilän lausumaksi. Originaali taisi olla Hanns Johnstin näytelmässä Schlageter.
Joo, minäkin aikanaan täyttelin ne kirkosta eroamiskupongit ja pyysin erosta kirjallisen todistuksen. Todistuksen saatuani liityin takaisin kirkkoon. Todistuksen vein sitten silloisen kouluni kansliaan ja sain vapautuksen uskonnon tunneilta. ”Enkä ole koskaan katunut”.
Vanhempasi siis tekivät sen, alle 18 vuotias voi erota tai liittyä kirkkoon vanhempiensa suostumuksella, jos olen oikein ymmärtänyt? Itse en ole ikinä kuulunut kirkkoon, olin kyllä uskonnontunneilla koska ne olivat ihan mielenkiintoisia. Rippikoulun kävin intissä, ehtoollista en kuitenkaan syönyt, mutta sain 5 päivän kuntsarin, kun nyt kuitenkin sen koulun kävin
Itte kuulun kirkkoon. En oo aktiivikävijä, mutta kuvaamassa käyn erilaisia tilaisuuksia jonkunverran, ennemmin enemmän. Nytkin pitäis kirjoittaa lasku kun eräästä hetken kirkkoherrana olleesta naisihmisestä tein taulun sakarstin seinälle.
Olet väärässä, vanhemmillani ei ollut asian kanssa mitään tekemistä. Sain potkut koulusta 15-vuotiaana, kun heitin opettajaa appelsiinilla. Sitten 17-vuotiaana pääsin konepajaan töihin kirjaimellisesti sorvin ääreen. Kun 23 ikävuotta tuli täyteen, sain jonkun opiskelukipinän. Ilmoittauduin kouluun yksityisoppilaaksi ja suoritin tasan vuodessa kolmen vuoden kurssit ja sain päästötodistukseen keskiarvoksi 8,2. Koko tuon opiskeluajan olin tietysti konepajalla töissä. Eli, kun erosin hetkeksi kirkosta, olin täysi-ikäinen ja sain itse päättää asioistani. Kiire oli kova, kun piti saada päästötodistus, että pääsi haluttuna aikana pääsykokeisiin tekniikan opintoja varten. Siksi tarvitsin vapautuksen uskonnon opinnoista, koska muuten en olisi ehtinyt ja olisi pitänyt odottaa seuraavan vuoden pääsykokeita.
Ok, olin jotenkin ajatellut, ettei mitään uskonnontunteja olisi enää vähän vanhemmilla koululaisilla.
Kyllä oli kaikki oppiaineet. Esim. kotitalous, käsityöt, piirustus, laulu ja urheilu jne. Kotitalouden suoritin yhtenä lauantaina noin 8 tuntia kestävän ”tentin” aikana, jolloin mm. suunnittelin koululle viikon ruokalistan, joka noudatti lautasmallia ja kullakin aterialla oli jokin maksimihinta. Lopuksi minun piti valmistaa naispuoliselle kotitalousopettajalle päivällinen, ja sitten yhdessä söimme sitä kynttilänvalossa. Antoi minulle mokoma siitä arvosanaksi 5.
Itse erosin kirkosta kun täytin 16, mutta eipä minulta silloin kyselty vanhempien suostumista, ehkä laki muuttui tai kirjasivat suostumuksen olevan olemassa, että minusta eroon pääsisivät (olin varmaan aika hankala siellä kirkon kansliassa kun eron myöntämistä vaadin). Nyt pitää olla alle 18 vuotiaalle lappu, jolla sen voi todistaa. 12 vuotta täyttänyttä ei voi vanhemmatkaan pakottaa vaihtamaan uskontoaan/uskottomuuttaan ilman hänen suostumusta, joka on minusta hyvä. Uskontotunnit ovat "tunnustuksellisia", eli opettaja saa paasata jumalanpelkoa kuinka vahvasti haluaa, eikä lapsi voi kuin sietää, jos vanhemmat eivät anna vapautusta ja siirtoa elämänkatsomukseen. Tällä hetkellä tarvitaan kuitenkin tuo 15 vuoden ikä, että saisi erota vanhempien luvalla. 12 vuotiaskin pääsee pakollisesta uskonnon opetuksesta jos vanhemmat eroavat ja lapsen hyväksynnän esittävät erottamisen perusteeksi.
Tarkasti ottaen tuo pitää paikkaansa, mutta nykyrevolvereissa on tavallaan varmistin siinä, että vaikka vasaralla löisi revolverin vasaraa, ei patruuna laukea. Ellei liipaisin ole pohjassa, on estetty laukeaminen. Ennen wanhaan revolverimiehet piti tyhjää pesää iskurin kohdalla, kun aseet olivat huonompia, ettei tullut tahattomia laukauksia omaan kehoon.. En ole ihan varma tuliko uudistus silloin kun revolvereista tuli ns. kaksitoimisia vai jo ennen (kaksitoiminen tarkoittaa sitä, että vasara liikkuu taakse ja ase laukeaa kun liipaisinta painetaan, ilman pakollista virittämistä. Yksitoimisissa on pakosti vedettävä vasara "peukalolla" taakse vireeseen, ennen kuin sen voi liipaisimella vapauttaa.) Mutta joo, kirjailija ei ehkä tajunnut, että varmistimen poistaminen revolverista vaatii sen purkamisen ja muuntamisen toisenlaiseksi kuin se alunperin oli. Tai kirjailija ymmärsi ettei revolveri voi laueta virittämättä, joka voisi olla "varmistimen poistamista", paitsi että voi laueta jos on kaksitoiminen revolveri
Aseissa aika yleistä... - Mutta joo, revolverien liipaisinkoneisto on nykyään suunniteltu juuri niin. Varmistimella sen sijaan useimmiten tarkoitetaan laitetta, joka estää liipaisimen painamisen pohjaan. Joissakin revolvereissa (ja pistooleissa) on lisäksi kahvavarmistin. Ase ei toimi, ellei kahvaa puristeta. Nykyään sellainen taitaa olla melko harvinainen.
Olet siis eräänlainen Lotta Yli-Hukkala-Siiran edeltäjä. Hesarissa on kirjoitettu tästä supersuorittajasta.