Kela tarvinnee satoja uusia työntekijöitä käsittelemään suomalaisten sähkölaskutukia – verovähennystä voisi saada yli 400–500 euron laskulla Vaikea ymmärtää että verovähennys kohdistuisi niille jotka sitä kipeästi tarvitsevat, kun kuitenkin sähkölaskuihin on oltava rahaa eräpäiviksi ja toisaalta sähkönsäästöönkään ei tämä tukimuoto kannusta.
Vähän laajemminkin maan tilannetta ajatellen ei tarvitse olla kovinkaan viisas talouden tuntija, kun ymmärtää, että pahat päivät tulevat ja joutuvat ne vuodet, joista sanomme "Nämä eivät minua miellytä"… Näin on talous aina mennyt, ja näin se tulee aina menemään. Suuri paradoksi on ja pysyy: talouden sykleissä joku rikastuu ja joku köyhtyy. Eikä se ole kenenkään syy.
No, tavallaan Suomen talous on hiukan ison lännen markkinataloudesta poikkeava. Sääntely on vahvaa, ja sähkön hinnan hilaaminen ylös on nyt ihan kartelliluonteista. Voimayhtiöt panttaavat tuotantoa talven odotteluissa.
Jep, vaikea arvioida, mutta kyllähän ennusmerkit tietenkin ovat huonot: kova inflaatio, korkojen nousu lisää taantuman riskiä, Saksan talous on vaikeuksissa ja voi viedä taantumaan koko euroalueen, mikä väistämättä vie viennistä riippuvaisen Suomenkin taantumaan, vienti romahtaa, työllisyys heikkenee ja sitä rataa… Suomen ongelma tietenkin on, että julkisen talouden tila on todella heikko jo mahdollisen taantuman käydesä päälle eikä lisävelan ottaminenkaan nousevien korkojen maailmassa ole enää kovin järkevää. Kyllä toi Saarnaajan teksti voi olla realismia vuoden parin kuluessa.
Hiukan on laskelmia tehty eri lämmitysmuodoilla ja eri sähkön hinnoilla. Sähkölämmittäjän lasku voi nousta yli 10 000 euroon
Talousnobelistilla on asiaa. (Ylen haastattelu) – Samaan aikaan, kun perheet ja pienet yritykset kärsivät valtavasti, on olemassa yhtiöitä jotka tekevät huimia voittoja – Me sanomme niille, että jakakaa voittonne. Tiistaina hän julkaisi yhdessä nimekkäiden kollegoidensa kanssa raportin liittyen monikansallisten yhtiöiden verottamiseen (siirryt toiseen palveluun).
Jos kulut ovat 50 miljoonaa ja liikevaihto miljardin, lienee käyttökate 95 %. Kohtuullisen hyvä, monet isotkin firmat taitavat tyytyä 10-15 % katteisiin.
Tää sähkömarkkina ja sen tulonmuodostus tuottajille toisaalta ja hinnanmuodostus käyttäjille toisaalta on kyllä hyvin erikoinen. Tässä ei ns. vihreä siirtymä toimi pätkääkään, päin vastoin kyseessä on todella raaka tämän hetken tarjonnan ja kysynnän päivittäinen, jopa tunneittainen markkinakilpailu. Tuottajat rahastavat minimikuluilla vihreän siirtymän ns hyödyllisiä idiootteja, jotka luulivat, että sähkö tulee töpselistä…. Sama porukka luulee, että rahaa tulee seinästä.
Tänään tipahti postista omituinen kirje. Meillä on ollut markkinasähkösopimus eräässä sähköyhtiössä. Nyt sieltä tuli kirje, että 1.11 alkaen sähkön hinta on noin 35 senttiä/kwh. Vaihtuu siis kiinteään hintaan. Taidan varalta kysellä vähän muualtakin
Minkä tahansa tuotteen markkinassa niukkuus nostaa hintaa ja ylituotanto romahduttaa hinnan. Sähkö on tuoretuote ja tuuli on vaikeasti ennakoitava olosuhde, jota ei pysty tuottamaan. Sähkön tuotanto ja kulutus pitää olla kaikissa tilanteissa tasapainossa (varastointi on kallista). Tämä on fysiikan fakta ja ympäröivä markkina vain heijastaa tätä kovaa tieteellistä faktaa. Vuonna 2009 pohjoismainen sähköpörssi Nord Pool ja Saksan sähköpörssi liittyvät yhdeksi markkina-alueeksi. Se mikä on mielenkiintoista on se, ettei kukaan osaa oikein sanoa, miten Nordpoolin hinnat de facto määräyty. Olisi hyvä, jos joku vääntäisi rautalangasta sähkön tuotannon ja hinnan muodostuksen Suomessa, pörssin logiikan kansainvälisesti. Väitän, ettei siihen kukaan pysty, vain ehkä energiajohtajat, mutta heitähän ei uskota. Poliitikot ovat ulkona kuin lumiakka.
No, vähemmästäkin on kartellisyytteitä nostettu - viimeinen siso taisi koskea asfalttifirmoja. Tässä tapauksessa ei taida olla ollenklaan liioittelua tuo toteamus, että oikeastaan kukaan ei hahmota kokonaisuutta ainakaan siinä määrin, että pystyisi sen selittämän kansantajuisesti. Suuri puhallus kuitenkin on meneillään, kiun jotain tuotetta myydään 20-kertaisella ylihinnalla.
No tähän on aikas selkeä selitys täällä: Maksamme nyt sähköstä kovaa hintaa, koska 30 vuotta sitten sovittiin mekanismista, jossa sähköyhtiö yleensä voittaa Itse vaihdoin sähkölaitoksen uusimman 36 senttiä/kWh kiinteänhinnan sopimuksen pörssisähköön ja ohjelmoin kaikki eniten kuluttavat sähkölämmityshimmelit keskittämään osittain varaavan lämmityksen aamuyön halvimmille tunneille. Vielä kahden tunnin viive lämminvesivaraajaan ja alkaa olla globaali optimi haettuna... -jja
Vattenfall muisti tekstarilla... Määräaikainen sopimus 5,5 c/kWh loppuu, ja uusi hinta on 55 c/kWh. Onneksi kyse on mökin sopimuksesta, ja vedän talveksi töpselit irti. Mutta kuitenkin.... Voimalaitosten omistajille on käytännössä annettu lupa painaa omaa rahaa. Aika merkittävä osa yhteiskunnan varallisuudesta siirtyy jatkossa voimayhtiöiden omistajile. Laitoksethan ovat aiemminkin olleet valtion erilaisten tukien ja takausten johdosta erittäin kannattavia ja varmoja tuoton lähteitä, nyt sitten vain taivas (jos sekään) on rajana. Firmojen tilinpäätösten pikaselailusta voi päätellä, että sähkön tekeminen maksaa noin 1-1,5 c/kWh. Teollisuudelle sähköä on toimitettu noin 2-2,5 c/kWh hintaan, ja onhan sekin ollut hyvinkin tuottavaa. Olisi tai on hauska nähdä, millä kikkailulla yhtiöt piilottavat noita rahavirtoja tilinpäätöksissään. Jos kulut ovat 1 sentti, ja tuotto 54 c/kWh, taitaa käyttökate olla hiukan yli 98 %. Siihen on aiemmin tainnut päästä vain natsiajan Saksan setelipaino sota-ajan lopun pahimman inflaation aikoina
Julkaisun pysyvä osoite on Sähkön tuotantokustannusvertailu - LUTPub Tiivistelmä Työssä vertaillaan eri sähköntuotantovaihtoehtojen taloudellista kannattavuutta. Kannattavuusvertailu suoritetaan pelkkää sähköä tuottaville voimalaitoksille. Raportti on jatkoa aikaisemmille tutkimuksille, joista viimeisin julkaistiin 2012. Tutkittavat voimalaitostyypit ovat ydinvoimalaitos, maakaasukombilauhdevoimalaitos, kivihiililauhdevoimalaitos, turvelauhdevoimalaitos, puulauhdevoimalaitos, tuulivoimala ja aurinkovoimala. Kannattavuustarkastelu on suoritettu annuiteettimenetelmällä käyttäen 5 % reaalikorkoa ja Suomen olosuhteissa realistisia kustannuksia kustannustasolla maaliskuu 2017. Laskelmien perusteella 8000 tunnin huipunkäyttöajalla (h/a) ydinsähkön tuotantokustannus, kun laitos rakennetaan olemassa olevalle tontille, olisi 42,4 €/MWh ja täysin uuden ydinvoimalaitoksen 55,4 €/MWh. Kaasusähkön tuotantokustannus on 68,9 €/MWh, turvelauhteen 75,7 €/MWh ja hiilisähkön hiilidioksidin talteenotolla 75,9 €/MWh, kun hiilidioksidipäästöoikeuden hintana käytetään 15 €/tonni CO2. Vastaavasti uusiutuvista sähköä tuottavista voimalaitoksista puupolttoainetta käyttävän lauhdesähkön tuotantokustannus olisi 76,2 €/MWh ja maalla sijaitsevan tuulivoimalan (2860 h/a) sähkön tuotantokustannus on 41,4 €/MWh ja se on tutkituista sähköntuotantovaihtoehdoista edullisin. Merellä sijaitsevan tuulivoimalan (3875 h/a) sähkön tuotantokustannus on 68,9 €/MWh sekä aurinkovoimalan (982 h/a) 99,6 €/MWh. Erillistarkastelussa arvioitiin Suomen sähkön hinnan muodostusta ja pääomakustannusten osuutta tulevaisuuden sähköjärjestelmässä. Esimerkkinä käytettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston 100% uusiutuva Suomi arvoja. Tulevaisuuden sähkömarkkinoilla on mietittävä miten saadaan muodostumaan oikeanlaisia hintasignaaleja.
Jonkin polttaminen on tietysti paljon kalliimpaa kuin vesi. Pitäähän polttoaine jopa kuljettaa. Vesivoimalaitokselle kaikki on edullisempaa: vesi sataa taivaalta, ja virta tuo sen paikalle Vanha ralli Pennies from heaven on muuntunut muotoon euroja taivaalta.
Tuossa jutussa esitetyt kustannukset ovat aika suuria - yllättävän suuria siihen nähden, millä hinnoilla yhtiöt sähköä myivät. Mun 2021 tekemät 2-vuotiset sopimukset olivat 5,5 c/kWh. Hiukan myöhemmin tehtiin kotiin kaksivuotinen hintaan 6,5 c/kWh. No, niillä vanhan ydinvoimalan kustannuksilla sekin on ollut kohtuullisen kannattavaa, ja vesivoimalla erityisen kannattavaa. Kunnes toisin toteen näytetään, uskon vesivoimaloitten käyttökustannusten olevan luokkaa 1 c/kWh.