Aika epäselvästi hallitus selittää tuota 10 mrd euron takausohjelmaa sähköntuotantoyhtiöille. Käsittääkseni kysymys on siitä, että kaikki tuotantoyhtiöt myydessään tuotantonsa sähköpörssin kautta joutuvat antamaan pörssille vakuuden että he pystyvät tuon sähkön toimittamaan. Vakuuden suuruus riippuu pörssisähkön päivittäisestä hinnasta. Jäi selittämättä että tämähän lienee erittäin kannattavaa toimintaa näille yhtiöille koska myyntihinnat ovat monikymmenkertaiset tuotantokustannuksiin verrattuna! Yhtiöillä itsellään ei tällaisille erittäin korkeille summille ole valmiina antaa vakuuksia tai talletusvakuutta. Minulle tuli vähän sellainen kuva, että ministetit Marin, Saarikko ja Lintilä eivät oikein ymmärtäneet mistä tuossa vähän puun takaa nopeasti esille nousseessa hätärahoituspaketissa on kysymys, kun lukivat ulkolukuna heille kirjoitetut paperit. Eivätkä toimittajatkaan oikein osanneet kysyä.
Ei se välttämättä ole kannattavaa. Ne joilla myytävä ja ostettava sähkö on tasapainossa, on hyvä tilanne. Nehän on vain vakuuksia. Mutta esim. nyt kun on ollut kuivaa, vesivoimaa ei tule niin paljoa kuin on laskettu, joten ostoenergiaa on suhteessa enemmän myytävään energiaan nähden. Tästä johtuu mm. Vattenfallin kassaongelmat. Syö siis tällä hetkellä enemmän kuin tuottaa. Samasta syystä monet yhtiöt, joilla ei ole ollenkaan omaa tuotantoa, ovat jo kaatuneet. Tästä samasta syystä pitäisi olla se hintakatto. Paikallisilla yhtiöillähän pitää olla noin oman alueen tarpeeseen vastaavaa tuotantoa joko omana tai osuuksina.
Sähkömarkkinoiden tilanne, hinnanmuodostus ja riskit kaikkine johdannaisvastuineen ovat niin monimutkaiset, että toimittajatkin päästivät ministerit kovin, kovin helpolla, kun tuota pakettia esiteltiin. Minua jäi entisenä finanssiosaajana kiinnostamaan valtionvarainministeri Saarikon lupaamat ”erittäin ankarat ehdot” (mitä nämä käytännössä ovat? vakuudet? hinta? - ja yhteensopivuus muiden rahoittajien negative pledge sopimusten kanssa, pari passu klausuulit, ym. ”turva” lausekkeisiin?), ”viimesijaisuus”, vaaditaanko kielteisiä päätöksiä kaupallisilta rahoittajilta?) sekä ”uhka maksukyvyttömyydestä” (miten tämä on käytännössä näytettävä?). Tänään sitten selvisi, että valtio otta 10 mrd€ uutta velkaa tuon hätärahoituspaketin rahoittamiseksi. Aika kova juttu, kun tästä ei puhuttu mitään viime torstaina lisäbudjetin 8 mrd€:n lisävelanoton yhteydessä. Väitetään, ja myös prof. Lund toi esille, että tämä hätärahoituspaketti on pitkälti räätälöity Fortumin tarpeisiin, jonka arvioidaan vievän yli puolet eli 5 mrd€ paketista. Fortumin riski valtiolle sen kuin kasvaa. Toisaalta suurin osa tuottajayhtiöistä on niin pieniä, että ne eivät edes yllä paketin alarajakriteeriin. Elämme mielenkiintoista aikaa. Ainoa asia, mikä on varmaa on, että seuraavat 6-10 kuukautta tulevat todella kalliiksi energian tarvitsijoille. Putin viritti melkoisen ansan länsimaille.
Eikös se mene jotenkin niin, että hinta määräytyy sen kalleimman tuotantotavan mukaan, ja sodan vuoksi se kallein on nyt kaasu?
Tuota en ymmärrä, mutta energia ylipäätään kallistuu, kun tarjonta vähenee. Näin yhteismarkkina-alueella.
Suomi joutuu kärsimään kun ollaan "liitoissa" kaikenlaisten primitiivisten kaasu ja koksi -kansojen kanssa. Pohjoismaiden (mukaan Viro) pitäisi muodostaa oma edistynyt ja vahva maa. Ehkä Skotlantikin mukaan!
No, esimerkiksi eilinen Hesari selostaa asiaa näin: "Sähkön tukkumarkkinoilla kunkin tunnin sähkön hinnan määrittää kallein eli ”viimeinen” tuotantomuoto, joka vaaditaan, jotta senhetkinen kysyntä saadaan tyydytetyksi.Tyyninä tunteina, kun tuulivoimaa saadaan vähän, tuo viimeinen tuotantomuoto on ollut maakaasulla tehtävä sähkö. Noina aikoina kaikki sähkö, myös monta kertaa halvemmalla eli uusiutuvilla tai ydinvoimalla tuotettu, maksaa maakaasun määrittämän hinnan verran. Tämä näkyy kansalaiselle sydämentykytyksiä aiheuttavina sähkölaskuina. EU:n komissio ei ole vielä julkistanut suunnitelmaa sähkömarkkinoiden uudistamiseksi. EU:n energiaministerit pitävät asiasta hätäkokouksen 9. syyskuuta."
Tuossa heinäkuun lopullako se juuri oli kun tuntihinta kävi käytännössä nollassa. Oli lämpimiä ja tuulisia päiviä. Se on laiha lohtu talvella. Kesän muistelu lämmittää.
Niillä joulukuun ylimääräisillä lapsilisillä rahoitetaan pienten yhtiöiden (osuuskunnat ja oy:t) kassaa. Niitä laskelmia käytetään sitten apuna, kun lapsilisäjärjestelmää aletaan sorvaamaan uudelleen.
Tämä mua vaan vieläkin vaivaa, että määräytyykö spot-hinnat aina klo 14 jo seuraavalle vuorokaudelle? Olen tähän asti luullut että hinnat määräytyy ihan tunneittain eikä vuorokausittain. Pörssisähkön spot hinta Suomessa Siis että pystyviivan jälkeinen, joka on tulevaisuutta, on jo määrätty eikä se enää vaihdu? edit. Näin sen täytyy olla. Tuossa huomaa hyvin sunnuntain (4.9) alhaisen kulutuksen paitsi illansuussa lähinnä lämmitys/TV/saunat nostanee käyrää ylös. Jaa niin mutta onhan isot kaupatkin auki sunnuntaisin illallakin.
Talvi tulee kun se tulee. Sama juttu Olkiluodon kanssa. Jos talvi on kylmä ja Olkiluodon ongelmat jatkuvat, Suomen energiakriisistä tulee paha – näin eroavat toisistaan paras ja pahin vaihtoehto
Kokkolan Energia näyttää irtautuneen sähköpörssistä. Yhtiö on samalla irtisanonut kaikki Kokkolan alueen ulkopuoliset toistaiseksi voimassa olevat sähkösopimukset ja keskittyy myymään tuottamansa sähkön oman kunnan asukkaille. Samalla ottivat käyttöön hintakaton 16 senttiä kilowattitunnilta (alv 0%). Uutinen on mielenkiintoinen. Saattaa käydä niin, että muutkin tai ainakin osa paikallisista sähköyhtiöistä toimii jatkossa näin. Tällöin Suomeen muodostuu ikään kuin kahdet sähkömarkkinat: paikalliset markkinat alueille, jossa on paikallinen sähköyhtiö, joka irtautuu sähköpörssistä ja tuottaa ja myy edullista sähköä vain oman alueensa asukkaille; ja markkinasähkön markkinat niille, jotka eivät paikallista sähköä voi ostaa. En ole varma, onko kehitys reilua? Laillista se kuitenkin lienee.
Eiks toi ole tavallaan paluu entiseen. Noinhan sähkömarkkinat toimivat joskus 50-60-luvuilla. Paikallinen yhtiö, useimmiten yhden kunnan alueella toimiva, myi sähkön. Tuotti mitä tarvittiin. Eihän joku Helsingin Energiakaan sähköä myynyt Töölöötä etäämälle.
Näin se on. Mutta kehitys johti aikoinaan siihen, että jokaisen Hieru Oy:n piti ruveta tekemään ns markkinabisnestä, kun sähköpörssit syntyivät. Melkoisia tappioitakin siellä on vuosien varrella onnistuttu tekemään, kun on spekuloitu sähkön hintakehityksellä eikä suojauksia ole riittävästi tehty.
Pieru ei paljon lämmitä. Mutta mikäs tässä vielä joulukuulle määräaikaisen kanssa, mutta kymmenkertainen hinta hirvittää jo. Kera pakkaskulutuksen. 4,59c/kWh Tuulisähkö Yleissähkö 24kk Pörssisähkön spot hinta Suomessa Lumme on toiminut mukavasti. Nyt tulikin sitten jo ensimmäinen tarjous joulukuussa päättyvän määräaikaisen jatkoksi. Melkein 30c/kWh yhden vuoden. Kaipa se ALV alennus sitten tulisi tuota väliaikaisesti alentamaan. Tarjous on voimassa muutaman viikon. Ei houkuta vaikka/koska kellään ei olekaan varmuutta mikä on tilanne joulukuussa. Mutta mielenkiintoisiahan nämä on. Ja verrata muutaman kerran vuodessa tarkistettavaan toistaiseksi jatkuvaan sopimukseen. Unohtamatta Spot-sopimusta. (eihän ne kai tällä hetkellä tarjoakaan uusille asiakkaille kuin spot/pörssisähkösopimusta Poikkeuksellinen hintataso muutti sähkösopimustarjoomaa )
TVO - OL3-tuotanto koekäytön aikana Ei uutisia vaihteeksi! Vai joko se on uutinen että suunniteltu toteutuu..
Maksamme nyt sähköstä kovaa hintaa, koska 30 vuotta sitten sovittiin mekanismista, jossa sähköyhtiö yleensä voittaa
Siinä se on. Mutta paikalliset yhtiöt - kuten Kokkolan energia on tehnyt - voivat irtaantua sähköpörssistä ja myydä tuottamasa sähkön suoraan alueensa kuluttajille edullisesti ja ”vain” kohtuullisella voitolla. Näin Suomeen syntyy kahdet sähkömarkkinat: osa sähkön käyttäjistä voi ostaa sähkönsä edullisesti paikalliselta sähköntuottajalta ja suurin osa joutuu ostamaan moninkertaisesti kalliimpaa markkinasähköä. Reilua, mutta laillista?
Joku muukin, sentään, hiffannut saman: https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwjghY7Mmor6AhWTzYsKHQOzDgUQFnoECBEQAQ&url=https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009060205.html&usg=AOvVaw25PF9Lv3itrlqglZERcUCL ("Suomen, Ruotsin ja Norjan kantaverkot ovat yhteydessä Manner-Euroopan suurille ja ongelmalisille sähkömarkkinoille. Sähkön vienti Pohjolasta etelään helpottaa esimerkiksi Saksan sähköpulaa, mutta samalla se nostaa sähkön hintaa Suomessakin". Jan Hurri Taloussanomat - IS)