(eestiä) suomeksi lepakko. Aamulla kasteluvesisaavissa räpisteli lepakko. Ekassa kuvassa lienee myös yökkönen, jota se on jahdannut. En muista koskaan kuulleeni, että lepakko voisi tipahtaa n. 50 cm halkaisijaltaan olevaan saaviin. Klapilla nostin sen sitten saavin reunalle ja vielä siitä puussa olevan linnunpöntön katolle. Sieltä se katosi parin tunnin päästä.
Aijjai, taasko alkaa sota eesti/viro... Siitä mukava sana tuo nahkhiir, että kuvaa otusta hyvin, ja myös suomeksi ymmärrettävä. Enkä nyt sano sitä eestiksi-sanaa, kun se aiheuttaa hirmuisen närän fennofiileissämme... Mutta asiaan, tuon takia ennen vanhaan noissa saaveissa oli laudanpalanen. Se oli pelastuslautta, ja piti samalla veden puhtaampana. Ja voi rassukkaa, teit päivän hyvän työn kun pelastit, kiitos eli suur tänan!
Kuivana kesänä on aika paljon eläimiä, jotka hakevat vettä jopa saavista. Laudat saaveissa ovat tärkeitä vaikkapa oraville.
Hahaa, se alkoi nyt siis! On muuten melkoisen paljon tekstiä aiheesta ko. kielen fraseologian eri sivuilla siitä, mikä taivutus ja yhdistemä on oikein, ja mikä väärin. Okei, kielipoliisi suosittaa suur tänu, mutta puhekilessä suur tänan käy sekin, kunhan et sano suured tänud.
Virossa on monta tapaa kiittää. Suur tänu kiitetään pikkusormi pystyssä, kuten varmaan tässäkin tapauksessa. Aitäh ja kummardus.