Eipä ole meikäläisellä kokemusta juuri hankitusta ilmalämpöpumpusta kuin vasta parin päivän ajalta, mutta hyvältä näyttää ainakin nyt. Kun kuluvan kuukauden aikana sähkön kulutus tallissani on suoralla sähkölämmityksellä ollut keskimäärin 26,82 kWh/vrk, niin nyt parin päivän aikana ILP-laitteen ansiosta sähkönkulutuksen keskiarvo on ollut 5,08 kWh/vrk. Sisälämpötila tallissa on ollut koko ajan 22 C-astetta.
Näyttää kyllä hyvältä. Tietysti nyt alkaa ulkolämpötila olla toinen kuin kuukausi sitten, mutta kummiskin, kyllä tuosta säästöä kertyy. Pakkakausien aikana saattaa ero olla vielä merkittävämpi.
Lämmitystarve vaihdellut näihin aikoihin aikalailla eri vuorokausina myös kuitenkin. Esimerkiksi lämpötila Asikkalanharjun mittauspisteellä: Tuuli vaikuttaa usein myös huomattavasti. Mutta eiköhän uusi laite voi olla selvästi parempikin hyötysuhteeltaan kuin vaikkapa kymmenen-viisitoista vuotta sitten esitelty malli, jollaisia kuitenkin on pilvin pimein edelleen käytössä hyvinkin toimivina. Ympäristö.fi sivuston mukaan ilmalämpöpumpun vuositason hyötysuhde olisi noin 2. Itselläni on ollut vanha Mitsubishi päällä läpi talven. Aika usein se itseään sulatteli ja se toiminto lie oleellisessa osassa laskemaan huötysuhdetta. Sisäyksikön ilmansuodattimen puhdistus on tärkeää - pölyn määrä toki vaihtelee eri tiloissa mutta se tarve tuli huomattua varmaan aina vähän myöhään kun voisi ennakoidakin. Sitten oli linnut nokkineet ulkona kupariputkia jupa paljaiksi. Onneksi huomasin jo syksyllä ja käärin niihin kunnolla uutta eristettä. Ilmalämpöpumpun toiminta talvella - Scanoffice P.S. Kerran selvittelin että tämä Mitsun malli on jotain kymmenisen vuotta sitten mallistossa jäänyt pois.
Yksi kaveri vanhassa talossaan on paljon kehunut ilmalämpöpumppuaan ja selostanut toimintaa ja teoriaa siinä. Varmaan asentajalta ja naapureilta asiasta kuullut googletuksen lisäksi. On siitä jo ehkä kuusi vuotta kun se asennettiin. Sanoi että kunnon pakkasella hyötysuhde laskee lähelle sähköpatteria. Tämä oli varmaan hiukan vanhempaa kokemusperäistä tietoa. Missä määrin uusimmissa tai parhaissa laitteissa on tätä pystytty kehittämään, on vaikea arvailla. Edellä linkissä valmistaja kertoi ainakin jostain mallista uusia mitattuja lukuja. Tässä pätkä kolmentoista vuoden takaa. Ilmalämpöpumpun hyötysuhde käytännössä
Juu, kovasti nuo ovat kehittyneet. Joskus kymmenkunta vuotta sitten kehotettiin sammuttamaan koko ILP-laite, jos pakkasta on 15 astetta tai enemmän, kun ei laitteesta enää silloin olisi ollut hyötyä. Nyt esim. Mitsubishi:ltä on tullut uusi laite, jolle luvataan vielä 25 asteen pakkasessa 100 % nimellislämmitystehostaan ja laite lämmittää -35 C-asteen ulkolämpötilaan saakka. Noihin myydään sellaista paksuhkosta muovista tehtyä spiraalia, jota voi kiertää putkien päälle suojaksi esim. linnuilta.
Maalämmön etu on, että sen toiminta on melko vakio ilman lämpötiloista riippumatta. Tuolla 50 m syvyydellä ei lämpötila juuri vaihtele. Aikoinaan putkia vedettiin vaakaan aika lähelle maanpintaa, ja silloin tietysti maan kesäinen lämpeneminen auttaa. - Jopa niin paljon, että kesän lämmön kulkeutumisessa alaspäin on niin paljon viivettä, että jollain syvyydellä on talvella lämpimämpää kuin kesällä. Siitä kerroksesta olisi toki edullista repiä lämpöä pakkasjaksoilla.
^ Juu, maalämmöllä on kyllä etunsa. Esim. siihen meikäläisen tallin viereen on juuri rakennettu uusi talli, jossa on nestekiertoinen lattialämmitys maalämmöllä. Jotkut ovat silti hankkineet sinne ILP-laitteen viilennyskäyttöä varten.
Olen ymmärtänyt että ohje saattoi olla jopa yksinkertaisesti huono ja väärä. Nykyään saatetaan suositella pitämään vanhatkin laitteet päällä läpi talven. Ehkä ihan arktisissa oloissa voi olla toisin jos pitkiä tiukkoja pakkaskausia. Ellei sitten tarvita vaikkapa vain sitä hyötysuhteen 1 lämmitystä. Ei kai se sentään alle sähköpatterin tipahda. On siinä myös se, että vanhat puhaltimen laakerit voivat olla hiukan jäykkiä nöyrtymään taas käynnistettäessä pakkasella. Jos ei lähdekään pyörimään, se voi ollakin siinä viimeinen posahdus puhaltimen moottorille. Kylmäaineitten kehitys lienee myös ollut merkittävää. Niitä voinee vaihtaa vanhempaankin laitteeseen, mutta ei ole ilmaista sellainen. (Tai arvailen vaan että näissä olisi samankaltaista kuin autojen ilmastointilaitteissa. Vai jokin glykoliko noissa vain kiertäisi, tuskin?)
Nämä kylmäaineet ovat vaihtuneet moneen kertaan lähinnä ympäristösyistä. Uusin kylmäaine on nimeltään R32 joka sisältää mm. propaania. Kylmälaiteasentaja kyllä vakuutti, että ei syty palamaan, ovat kuulemma verstaallaan kokeilleet. Uusia kylmäaineita ei yleensä voi vaihtaa vanhoihin laitteisiin jos laite on suunniteltu jollekin vanhemmalle kylmäaineelle. Sillä on kai jotain tekemistä kompressorin voitelun kanssa (??). Lisäksi niillä työpaineilla on eroja eri kylmäaineiden välillä. Esim. tuossa omassa laitteessani maksimipaine voi olla noin 43 bar.
Auton kanssa olin viime vuonna sellaisella ilmastointispesialistilla että valittavana oli vaikka mitä aineita eri hintaluokissa. Jopa sellainen lisäaine joka vanhaa järjestelmää huoltaa tiivistäen voidellen tms. Jännä kuinka valittavan huollon hintahaitari oli hyvin laaja ihan jo aineitten mukaan. Kova oli äijä puhumaan maailman parhaista aineistaan ja ainutlaatuisista laitteistaan. Tuli siinä sivumennen haukkuneeksi toisia toimijoita surkeiksi jo tekniikaltaankin, jossa aine voi kiertää asiakkaiden järjestelmästä huoltolaitteen tankkiin ja siitä taas seuraavalle asiakkaalle. Auton ilmastointihuolto Lahti | Myös vikakoodin luku ym.
Tuo autojen ilmastointilaitteiden huollon tarjonta on laajuudeltaan melko vaihtelevaa. Jotkut tarjoavat pelkkää täyttöhuoltoa, jossa lisätään vain kadonnut määrä kylmäainetta ja jotkut tarjoavat laajempaa, siis todellista huoltoa, jolloin ilmastointihuolto pitää sisällään myös ilmastointijärjestelmän höyrystimen desinfioinnin, jolla laitteeseen kertyneet bakteerit, sienet ja likahiukkaset saadaan poistettua. Ja sitten vielä: Kylmäaine imetään pois, suodatinkuivain vaihdetaan, kosteus poistetaan järjestelmästä alipainepumpulla ja kaikki ilmastointijärjestelmän osat tarkistetaan. Selvää tietysti on, että työn laajuus näkyy myös palvelun hinnassa. Lisäksi ne kylmäaineet ovat yleensä melko hinnakkaita. Niitä yleensä myydään ihan grammahinnalla. Juu, tuollaista käytöstä on joskus erityisesti pienyrittäjien keskuudessa. Homma kyllä usein osuu ns. omaan nilkkaan, sillä moinen käytös ei ainakaan meikäläisen mielestä anna kovinkaan miellyttävää kuvaa ko. yrittäjästä.
Hiukan vaikea kuvitella, että sinne hyvin suljettuun ja paineistettuun kylmäainekiertoon kertyisi jotain töhnää. Jos sellaisia vuotoja järjestelmässä on, niin ei siellä sitten ole kylmäainettakaan.
Hiukan ihmettelen tuota kylmäaineiden katoamista ja laitteiden huollon tarvetta. Noin periaatteessa, ei sinne järjestelmään pitäisi mitään päästä, ja jos se ehjä on, niin ei pitäisi päästä mitään uloskaan. Autojen systeemit kyllä kuulemma tarvitsevat huoltoa tämän tästä, mutta miksi? Tossa mökin ruokakomerossa on jääkaappi, joka hankittiin keväällä -59. Jos päässälasku meni oikein, niin 63 vuotta sitten. Ei se mitään huoltoa ole tarvinnut, kylmäkoneisto toimii niin kuin on toiminut. Oliskohan valmistuksen laatukriteerit päässeet heikkenemään ajan mittaan?
Ne on vaan auton laitteet suunniteltu kevyiksi ja tiivisteet aina vanhenee. Paineet ja aineet sisällä ovat myös erilaiset.