Juu, tuollaista joskus sattuu. Muistuipa mieleen, kun kerran erääseen kirkkoon lennähti pieni lintunen. Eipä siinä muuta, mutta kun ko. Herran huoneessa piti juuri alkaa radioon äänitettävä urkukonsertti, niin olisi ollut toivottavaa saada ylimääräiset äänet pois. No, eihän lintua saatu ajoissa häädettyä ja niinpä tuo siivekäs lauleskeli koko konsertin ajan omia juttujaan, jotka pääsivät myös radion kuuntelijoiden iloksi.
Lintujen inhoaminen on IN kovin harvoin. (motris) Mutta täällä Hollolassa satavuotiaassa talossa on ollut hyvin usein tiaisia sisällä. Syksyllä muutin. Aina niillä tuntuu olevan jokin viesti ja merkitys. Uusi talo minulle ja vanhoja asukkaita tontilla tietenkin kuuntelen kaikin 'korvin'.
joo .. yksi likkakaveri oli, aikoinaan, kovin taikauskoinen ja pikkulinnun sisälle tulo oli merkki yhdestä kovin kohtalokkaasta asiasta - mukamas... Lopulta piti kihlauskin purkaa kun ei edes leipää voinut enää "väärin päin" pöydälle laittaa. Liiankin rasittavaksi meni "uskot"...
Hyviä juttuja ne kertoo mulle: Nyt oleelliseen. Muista mitä jo tiedät. Oletko unohtanut että. Ja muuta sellaista. Ajatelkaa maailma ilman puita ja lintuja. Pöh. Ei hyvä. Liitän tähän viestiin tänään kuvan -lupaus.
Linnut ovat kaikella tapaa ällöttäviä, jos niihin pitää millään tapaa sotkeutua tai niitä koskettaa. Tämä on vain minun mielipde.
Diggaan linnuista. Pieniä dinoja, jotka flyygaa, tarviiko enempää edes sanoa? Ja druiditkin ennusti linnuista. Ja sitten ROOMA tulla tupsahti ja tappoi...
Laitan pian kanaa uuniin. Sormin. Snadisti ällöä. Sitten kun koskee uudestaan niin ei niinkään. Elävistä, villeistä tai vapaista en ole tuntenut samoin.
Jees. Linnut ovat kaikella tapaa ällöttäviä, jos niihin pitää millään tapaa sotkeutua tai niitä koskettaa.