Uskokoon kuka haluaa näitä tämän tarinatalon juttuja. Veikkaan, että naapurissa eivät tassut ole likimainkaan niin irti todellisuudesta kuin täällä sikäli, kun on reaalitaloudesta kysymys.
Yksi minun mieliaiheistani. Täähän on tosiaan ns. kusten juostu. Peruskysymys oikeastaan on, voiko ilmastonmuutokseen vaikuttaa muuten kuin kulutusta vähentämällä. Noh. Minun mielestäni tähän liittyy myös mm. perinneympäristön lajit. Tämä tietysti vain minun näkemykseni. Ja jonka Niinistökin jättää lukijan varaan. Yksisilmäisyydestäni en tiedä. Koen ainakin itse, että näen molemmilla. Tässähän Niinistö tuo käytännössä kuitenkin esiin, että fossiiliset varannot ovat ehtymättömiä. Sikäli loogista, että vihreätkin näyttää jo nyt ujosti vihreää ydinvoimalle. ed. Muutettu kulttuuriympäristö -> perinneympäristö.
Edelleen kysyn; voiko ilmastonmuutokseen vaikuttaa muuten kuin kulutusta vähentämällä. Jos minun kämppäni on kylmä, niin voinko tosiaan ottaa sille 2 kW lisälämmittimelle virtaa pistokkeesta? Tässä tosiaan täälläkin yksi kotiutui reserviin. En koe, että tämän ns. mortin haarahypyt nyt tässä paljoa auttaa, vaikka ajatuksena ihan kiva olisikin.
Kai joillakin valinnoillakin on merkitystä. Paistaako perunoita Lopelta vaiko bataattia Perusta. Sahtia Lammilta tai rieslingiä Uudesta Seelannista. Sikaa Somerolta tai saksanhirveä Australiasta. Jne. Maailmanlaajuisesti kuljetus on kuitenkin aika iso päästöjen lähde, ja voi olla, etteivät konttilaivat ihan pian pattereilla kulje.
Huomiotta on jätetty ennenkin täällä puheena ollut väestönkasvu. 30 vuoden (tai lyhyemmällä) aikavälillä väen määrä kaksinkertaistuu, ja asumiseen, ruoantuotantoon ja kuljetuksiin liittyvät päästöt kaksinkertaistuvat väistämättä. Helppo ennustaa, kerrankin.
Voihan yksilö tehdä kaikenlaista. Eivät keinot välttämättä ole niin vaikeita tai elämää suuresti hankaloittavia. Ehkä vähän asennetta voi olla tarpeen muuttaa. CO2-raportti - Ilmastonmuutos ja energia.
Paljon voi toki tehdä, energian käytön ja jätteen tuottamisen saralla erityisesti. Suhteellisuudentaju on kuitenkin hyvä säilyttää. Suomen kokonaispäästöt ovat maailmanlaajuisesti 1,5 promillen luokkaa. Vuotuinen kasvu (siis maailmanlaajuisesti) noin 4 % (nyt koronan vuoksi pieni poikkeama kehityksessä). Vanha Niilo Kallion laskuoppi kertoo siten, että jos 25 Suomen kokoista ja tapaista pikku valtiota häviäisi maapallolta jäljettömiin, ei siis tuottaisi enää grammaakaan CO2, niin lämpeneminen hidastuisi yhdellä vuodella. Pelkkä Suomen katoaminen maapallolta viivyttäisi lämpenemistä kahdella viikolla. Jos Suomi onnistuisi vähentämään päästönsä puoleen (mitä ei tule tapahtumaan), niin vastaavasti viivästymä globaalissa kehityksessä olisi viikon suuruusluokkaa, jne.
Aivan totta. Myös ilmastokeskustelussa olisi hyvä olla realismia mahdollisimman paljon: Professori kummeksuu Suomen ilmastokeskustelua: ”Suomi on yksi siitä kourallisesta maita, jotka ovat vähentäneet päästöjään” Toisaalta: jos tavallisena kansalaisena voi tehdä edes hyvin, hyvin vähän mutta kuitenkin (ja samalla edistää omaa terveyttään esimerkiksi ravinnon ja liikunnan kautta ja ehkä säästää rahaakin), niin miksi ei?
Näinhän se on. Mutta tässäkin tullaan nopeasti siihen (ainakin minun kutsumaani) "missikisa" problematiikkaan. Jo tällä hetkellä esim. Intiassa suoritetaan verrattain paljon ns. peruslaskenta-/mallinnuskapasiteettia vaativaa työtä. Mitä itse katselin hommaa pari vuotta, niin ei se projektin ohjaaminen ainakaan mitenkään vähentynyt siellä operatiivisella tasolla. On tämä sanontakin; aika on rahaa. Kommentissasi on mielestäni vinha perä. Mutta se on valitettavasti mielestäni paradoksaalinen ja johtaa siis mahdottomaan funktioon. Ei nää ole helppoja ratkaistavaksi. Varsinkin kun kello tikittää.
Valitettavasti nyt en pystynyt seuraamaan. Haluatko täsmentää tuota paradoksia, kuulosti kiinnostavalta.
Hyvä esimerkki tämä: Meijän taloyhtiössä autojen lämpötolppia pitäisi uusia. Tässä yhteydessä hallitus laati esiselvityksen sähköautojen lataamisesta. Selvityksessä suosituksena oli, että osakas hankkii kustannuksellaan latausrasian. Tolppia on kylläkin 1/2 ap... Toinen kysymys on, mitä sitten kun osakas vie omistamansa rasian mennessään... Kolmas kysymys on, että jos nyt pitää uusia esim. 5 rasiaa, joiden investointi on 1000 euroa (pelkkä lämmitys) tai 5000 (peruslataus), niin miten nämä jetaan yhtiössä investointina (Webasto on vastaava kuin lämmitys). Ja niin edelleen... Mutta siis. En osaa selventää paradoksia kovinkaan hyvin muuten kuin että kulutusta pitää vähentää, jos päästöjä halutaan pienentää.
Niin, toki päästöjen pienentämisen myötä kulutus vähenee. Mutta onko se paradoksi? Kulutus varmaankin osin myös suuntautuu uudella tavalla joten sen väheneminen ei kai välttämättä ole suhteessa yhtä suurta kuin päästöjen pieneneminen?
Minun mielestäni on. Suomen mittakaavassa ns. kehitysapu on verotuksessa vähennettävää. Käytännössä siis maksetaan kahteen kertaan. Toki tämän ovat jo monet mm. konsulttiyritykset havainneetkin. En näe itse ainakaan Intiaa ja Kiinaa näissä ilmastotalkoissa etunojassa menevän.