^^ Tuo sama yhdistelmä näkyi olevan eilen iltapäivällä Hollolassa ajelulla muiden iäkkäämpien kuorma-autojen kanssa. Hassun pitkät tuon traktorin etukuormaajassa olevat puomit. Saadaankohan tuolla parempi nostokyky kuormaajaan(??).
Ehkä hytrauliikan paine on ollut senverran pieni, että pitkillä sylintereillä ja sen ansiosta pitkillä liikkeillä on saatu tarpeeksi nostovoimaa.
Etukuormain pikkuharmaassa on lievää liiottelua. Hydrauliikan paineesta enole ihan varma, mutta vanhoissa Ferguissa öljyn tuotto oli aika pientä, ei meinannut kippi nousta kovinkaan rivakasti.
Olen kyllä edelleen sitä mieltä, että tuo rakenne lisää etukuormaajan nostokykyä. Eli, jos puomit olisivat kiinni vaikkapa suoraan traktorin etupuskurissa ja hydraulisylinterit siinä alla, niin eipä ehkä tarvitsisi olla paljoakaan kuormaa kauhassa, kun traktorin perä nousisi ilmaan. Nyt kun puomit ja hydraulisylinterit ovat kiinni siellä traktorin takapäässä, saa kuormaa olla melkoisesti enemmän ennen kuin traktori kippaa.
Ei kuormaajan nivelpisteen sijainnilla ole merkitystä perän kevenemiseen. Tuossa rakenteessa toki tulee enemmän painoa takapyörille kun rautaa on takanakin. Mutta etupyörien kohdalla on nivelpiste, olipa kuormaajan sarana missä kohtaa vain. Tuottoa oli ferkuissa vähänlaisesti, uudemmissa oli painetta rutkasti mutta Harmaa-Ferkun paineista en tiedä. Ehkä tuo oli suunnittelijan mielestä kaunis.
Niinpä, mutta oleellista on se, onko se kuormaajan sarana etupyörien edessä vai takana, ja kuinka kaukana etuakselin keskipisteestä.
Jos painot etu-ja taka-aksilalla pysyy samana ja kauhan etäisyys etu-aksilasta pysyy samana niin ei ole merkitystä missä kohtaa kuormaajan saranapiste on.
Olen asiasta täysin eri mieltä. Kuvitellaanpa, että meillä olisi kaksi 20 metriä pitkää traktoria, joissa molemmissa on etukuormaaja yhtä kaukana etuakselin keskipisteestä. Toisessa traktorissa kuormaaja on kiinnitetty etuakselin etupuolelle, jolloin kuormaajan kauhassa oleva paino muodostuu kauhan puomien kautta traktoria etuakselinsa ympäri kääntäväksi voimaksi ja tällöin vain traktorin takapään riittävä paino estää traktoria kippaamasta. Toisessa traktorissa kuormaajan puomien saranapiste on 20 metriä etuakselin takana ja hydraulisylinterien kiinnityspiste traktorin runkoon on 19 metriä etuakselin takana. Nyt jos kauhassa on kuormaa, osa voimista edelleen yrittää kipata traktoria etuakselinsa ympäri, mutta nytpä varsin merkittävä osa voimasta kohdistuukin niihin rungon osiin, joihin ne hydraulisylinterien päät ovat kiinnitetty ja tämä voima kohdistuu suoraan alaspäin eikä yritä kipata traktoria. Olen siis melkoisen varma, että kuvan traktorin kuormaajan puomit ovat niin pitkät juuri siksi, että pienellä ja kevyellä traktorilla saataisiin edes jonkinlaista nostovoimaa kuormaajaan ilman, että traktori kippaisi nenälleen. Tämä tästä, ei jaksa enempää vääntää…
Olen samaa mieltä Jari S:n kanssa, pohdin itsekin sitä, että edessä kiinni oleva kuormaaja kuormattuuna saattaisi nostaa kevyen traktorin perää.
RB:n kannalla. Tämä olisi myös helposti kokeiltu. Arvatkaa vielä kerran keikkaako finfoam-mallini eri painoisilla punnuksilla kahdenlaisin grillitikuin! Edit. Ehän tuossa muuta eroa tule kuin tikkujen painoero eripituisina ja pitemmän lisäpaino sijoittuu peräpäähän. Jos sen verran tikkua sijoittaa lisäpainoksi lyhyemmän kanssa, ollaan täysin samassa.
Voisikohan tuota verrata vaikkapa ihmisen jalkaan. Kun jalkaterä on eteenpäin, ihminen ei kaadu nenälleen yhtä helposti kuin jos jalkaterä olisikin taaksepäin.
Veteraanikuorma-autoseura ry - Loska-ajot 2021 Tuo ne toi talleistaan näkyville. Ja T kertoo turbosta 6,5-litraisen Leylandin kutosen kyljessä.
Ne ei vaikuta nokalleenmenoon. Kyse on vain tasapainosta jottei keikkaa. Nostovoima ja -nopeus erilaisin vipuvarsin ja työsylinterein on erillinen asia. Mutta se ei tietenkään toteudu jos keikkaa.
Taidanpa olla RB:n kannalla. Kiintopiste, jonka ympäri traktori kääntyy, on etuakseli. Painonjakautuma sen suhteen ratkaisee, ihan yksi lysti miten ja mihin se paino on kiinnitetty.
Aikanaan ajettiin heiniä semmoisella takakuormaajalla, heinähännäksi sanottiin. Siihen kun tuuppasi kunnon kuorman, niin eipä Fergun etupyörät olleet maata lähelläkään. Menoa se ei mitenkään haitannut, jarruillahan sitä ohjattiin.