En tunne tuon teollisuushaaran historiaa ollenkaan, oliko brittimoottorien käyttöön jokin erityinen syy? Halpoja, hyviä, ei muuta saatavissa, kauppapolitiikka?
Minulla oli joskus paatissa semmoinen Traderin moottori. Ehkä Suomen yleisin venemoottori aikoinaan, ja semmoisena aika hyvä. Usein kummiskin tuli mieleen, että on niillä pullakuskeilla ollut hommaa sen kepittämisessä. Hikisestí 2000 kierrosta, ja tehoja oikein rutistamalla meĺkein 60 heppaa... Ylämäki on varmasti nostanut kylmän hien kuorma-autokuskin kainaloihin. (4 pyttyinen siis, niitähän oli kuutosiakin, ja heppoja toistasataa.)
Siihen Fordin koneeseen löytyy tänä päivänä melkein kaikki mahdolliset osat hyllytavarana IKH:sta. Niitä on veneissä, leikkuupuimureissa, traktoreissa ja vielä joku autokin saattaa liikkua semmoisella.
Jopas, tuollaisesta en tiennytkään. Kovin on erilaiset tehovaatimukset kuorma-autoissa nyt ja silloin Sisun ja Vanajan alkuaikoina. Katselin ”Vanaja viesti”-lehteä vuodelta 1963 ja siinä mainostettiin ”Rekka Vanajaa” 200 hv moottoriteholla ja vuonna 1965 tarjottiin jo raskaimpiin kuljetuksiin turboahdettua 250 hv tehoista voimanlähdettä, jota tuolloin pidettiin teholtaan täysin riittävänä raskaankin perävaunun vetämiseen. Englantilaisten moottoreiden suosion syistä vanhassa kotimaisessa kuorma-autoteollisuudessa en osaa varmaa sanoa, mutta jos arvata pitäisi, niin ehkäpä hinta ja saatavuus. (Nykyään taitaa löytyä kuorma-autoista vaikkapa 770 hv moottoreita, vaikka onhan noiden autojen painotkin sekä kantavuus melkoisesti noussut).
Eivät ne autoihin rajoittuneet. Veneissä BMC, Ford ja Perkins jylläsivät, traktorit olivat Fordsoneja ja Fergusoneja (perkinsin koneet), leikkuupuimurit olivat brittiläisiä, Volgaan asennettiin Perkinsin dieselit. Jostain syystä niitä tuotiin maahan ja käytettiin paljon. Yksi syy ehkä oli siinä, että briteissä oli moottorien valmistuskapasiteettia sodan jälkeen paljon jouten, kun sotateollisuus hiipui.
Wikipedia kertoili esimerkiksi tälleen: "During the Second World War, car production in the UK gave way to commercial and military vehicle production, and many motor vehicle plants were converted to aircraft and aero engine production. Following the war, the UK Government had nationalised the steel industry; where priority was given to supplying foreign-revenue-raising export businesses. In 1947, steel was available only to businesses which exported at least 75% of their production. This, coupled with the inevitably limited competition from continental Europe, and with demand for new vehicles in America and in Australia being greater than the American industry alone could supply, resulted in British vehicle exports reaching record levels and the UK became the world's largest motor vehicle exporter. In 1937, the UK provided 15% of world vehicle exports. By 1950, a year in which 75% of British car production and 60% of its commercial vehicle production was exported, the UK provided 52% of the world's exported vehicles."
Brittivekottimien laatu taisi pudota sitten vasta myöhemmin, 60-luvulla. Minäkin joskus vannoin itselleni, että ikinä enää en englantilaista autoa osta, ja se on kyllä pitänyt. Jotain Ford Escortia tehtiin ihan samanlaisena Saksassa ja Englannissa, mutta laatuero oli valtava. Sama Opelin ja Vauxhallin välillä. Ihminen ei voi tietää, kuinka monesta paikasta samanaikaisesti auto voi vuotaa öljyä, ellei ole omistanut Vauxhallia.
Brittien autoteollisuuden huippuajat olivat 50 ja 60 luku, hopea sija tuotannossa Jenkkien jälkeen, ja vielä 1972 oli heillä suuri jytky, Britit ei enää pystyneet luomaan uutta myyvää tuotantoa ja lakkoilu ym. häikät 70 luvulla pistivät autoteollisuuden notkahtamaan, vasta 70/80 luvun taitteessa ja myöhemmin ottivat Japanin merkit tuotantoon, joka jotenkin auttoi nousuun, Saksahan porskutti Fordeilla 80 luvulla, ja olihan jopa Meksikosta Ford Escort LX Rellun koneella, mutta jatketaan, parempi ilman kuin Hillman.
Oon ajellu tuollaisella. Olikohan vuodelta 70. Kuvakin siitä tainnut joskus olla täällä. Oli hieman laitettu, joten yli 400 hp, lanneturvavyöt ja 3-vaihteinen laatikko. Kieltämättä hassu kokemus ajella. Näyttäisi ihan "hyvä" sijoituskohdekin olevan tuohon toiseen Dusteriin verrattuna.
Olen ajanut myös Testarossalla. En voi Plymouth Dusteria tai Ferrarin Testarossaa suositella juuri ajokortin saanneille. Eläkeläiset tmv. kokeilijat osaa sitten asettaa omaan arvoonsa.
Ovatko ne "autot" semmoisia, joilla "ajellaan"? Ikäänkuin huvittelun vuoksi, kilvoitellen, kuljetellaan tavaroita jne? Mielenkiintoista, yhtäkaikki... Ikäänkuin ihan oma maailmansa! Autoilijoiden automaailma... Kaikkea sitä "netissä" oppiikin...
On. Kyllä jokainen mies tietää elävänsä, kun on riittävästi takana hevosvoimia. Ja nää on jatkossa yhä vähenevää mahdollisuutta.
Oliko yllättävää? Uudet potilastietojärjestelmät maksavat satoja miljoonia, mutta niiden käytettävyys on surkea – lääkärin aika tuhraantuu klikkailuun
Anteeksi - laitoin vahingossa "tykkäyksen" perehtymättä, juurta jaksain, kyseiseen viestiin ( johon laitoin vahingossa tykkäyksen). Sormi toimi kuin omalla mielellänsä. Pitää arvostaa sen verran ettei heittele miten vaan pitämisiään... Pistän sen, kuitenkin, nyt takaisin (tykkäys) ettei tule paha mieli. edit. toimin vahingossa epätäydellisesti ja tosiaankin nyt harmittaa ihan kamalan paljon...
En usko että näin on. Toki äkkiseltään näinkin voi ajatella. Mutta itse en lähde ihan tähän. Jos lähtisin, niin kyllä tää näin olisi. Jos en lähtisi, niin ei olisi.
En nyt kyllä oikein ymmärrä tuon hallitusporukan järjenjuoksua (jos sellaista siis on). Autoliikennettä (kuten työmatkat) kuritetaan oikein isän kädellä, ja lentämistä tuetaan kymmenin miljoonin. Varsinaisia ilmastotoimia... Kaikkiin noihin lentopaikkoihin on toimiva ja kohtuunopea junayhteys.