Itselläni ei ole juurikaan mitään kokemusta salamista, niiden käyttämisestä/säätämisestä/ohjaamisesta ja tekniikasta - eli pyydän jo etukäteen anteeksi niiltä jotka päättävät hermostua "tietämättömyydestäni". Mitä nyt pokkareilla on tullut räpsittyä joissa kiinteä salama (ja tulokset ilmeisesti sen mukaisia). Tässä ollaan nyt jollakin tapaa toteuttamassa omia "taiteellisia" haaveita. Kamerana Nikon D3500 ja siihen jokunen linssi - kittilinssi 18-55 mm, kiinteä 35 mm ja 10-20 mm (ei mitään huippulinssejä). Tarkoitus oli käyttää muutamaan salamaa (2...4 kpl) maastoon sijoitettuna maisema/luontokuvauksessa. Kun mitään syvällisempää käsitystä ei ole salamoista, niin toivoisin asiallisia neuvoja ja ohjeita asian ymmärtämiseen ja jonkinlaisen etenemissuunnitelman tekemiseen. Sen kuvittelen tietäväni, että jos pistää +5 000 eur kiinni kalustoon, saattaa saada jotakin. Nyt ennemminkin budjetti on se 500 eur ja sillä pitäisi saada pieni kompakti ja ennen kaikkea (järkevästi) toimiva kokonaisuus, vaikka kuinka vaatimaton - kun omaksi ilokseni kuvailen. Eli painotan, että kyseessä nyt ihan aloittelijan harrastus (pienellä budjetilla), eikä mitään muuta. Aluksi katselin verkosta valmistajan merkkisalamia, mutta kun totesin niiden hintojen olevan käytännössä useita satoja euroja kappale, niin en tällä suunnitelmalla saa ikinä hankittua kahta tai jopa kolmea salamaa settiini. Sitten itse kysymyksiin; 1) olen ollut käsittävinäni, että salamia "kauko-ohjataan" käytännössä kahdella eri tekniikalla, eli a) infrapuna (IP) ja b) radio-ohjaus - olenko oikeassa? Kummassakin tekniikassa ilmeisesti omat hyvät ja huonot puolensa? Tekniikan valinta: Itse kuvittelin, että luonnossa, missä salamoiden etäisyydet saattavat olla noin 20...50 m ja ainakin osittain "piilossa" toisiltaan - niin radio-ohjaus toimisi luotettavammin/olisi ehkä ainoa vaihtoehto? 2) ilmeisesti on niin, että juurikaan kenelläkään valmistajalla ei ole yhtenäistä (standardoitua) tekniikkaa/kommunikaatiota, että kaikki (eri valmistajien) laitteet toimisivat keskenään ongelmitta yhteen? Eli siis jos valitsen yhden tuotteen (merkin), niin lähtökohtaisesti kaikki pitää/kannattaa ostaa sitten samaa merkkiä/valmistajaa? 3) ilmeisesti vielä tänäkin päivänä on saatavilla sellaisia "orjasalama" laitteita/ohjaimia jotka osaavat välkäyttää kengässään olevan salaman jos ensin esim. kamerassa kiinni oleva salama välähtää? Onko tällaisessa tekniikassa jotain heikkoja puolia/ominaisuuksia, miksi sitä pitäisi välttää? Ilmeisesti kuitenkin tämä sallisi useamman erimerkkisen salaman käyttämistä, koska ei ole suuremmasta (älykkäämmästä) tiedonsiirrosta kyse kun vain "välähdä" tieto? 4) nykyjään markkinoilla on melko edullisia salamoita (Kiinalaisia?), manuaalisen saa noin 75 eur hinnalla ja ttl -automatiikalla varustetun noin 125 eur hintaan. Onko tällaisesta salamasta mihinkään, jos ottaa huomioon budjetin (n. 500 eur)? 5) jotkin valmistajat mainostivat, että heillä on lähetin (ohjainyksikkö), jolla voi ohjata/ryhmittää salamoita siten, että yksittäisen salaman tehoakin voi kauko-ohjata (ei tarvitsisi kävellä pitkin maita ja mantuja muuttelemessa asetuksia kun sommittelee kuvaa/lopputulosta). Onko tämä toimiva järjestelmä ja mitä oleellista puuttuu tai mikä on "turhaa"? 6) tarvitseeko mahdollisesti ttl -automatiikkaa vai pärjääkö manuaalisella tehonsäädöllä? Manuaalinen laite on tietysti edullisempi... Kuvissa nyt on kuitenkin tarkoitus leikitellä valoilla ja varjoilla (miksei väreilläkin), sekä sillä, että salamat ovat eri paikoissa, eri etäisyydellä ja kulmissa toisiinsa nähden eikä niinkään sillä, että valotus on "täydellisen oikein"... Tässä nyt aluksi muutama kysymys ja ajatus mitä on mielessä pyörinyt, enkä ole omalla järjelläni saanut näihin mitään selkeää vastausta (kuinka toimia ja miten settiä pitäisi rakentaa). Kysyn sitten lisää kun ajatus selkiää vastausten jälkeen.
Huomioita asiasta. Ilmeisesti et aio käyttää salamaa kuin hämärässä. Päivänvalossa runko ei tue ns. high speed synkronointia, eli joudut käyttämään 1/200 valotusaikaa maksimissaan. Keskipäivän valossa tämä voi olla ongelma... Jos mennään hämäräkuvaukseen luonnossa - useilta valmistajilta löytyy radiotriggerit ja niihin sopivat käsisalamat. TTL ei liene pakollinen sovellutuksessasi, mutta se ei paljon lisää myös maksakaan. Orjasalama tai kenno ei luotettava maastossa. Lisäksi tarvitset salamille jalustat. Ihan toinen lähestymistapa hämärässä voisi olla: kamera jalustalle - valotusaika riittävän pitkä, ja valomaalaus LED-taskulampulla. Edullinen kokeiluun ja hauskaa, luovaa...
Kiitoksia kommenteistasi! Jännä huomata kuinka monta uutta asiaa osasit nostaa esille tästä asiasta, paljon uutta pohdittavaa, osan ymmärrän, mutta osa menee vähän yli hilseen - valitettavasti. Vastaan ajatuksiin niiltä osin kuin osaan ja ymmärrän. Kuvaan usein luonnonvalossa, en ole juurikaan harrastanut valaisua, joten tämä on vähän hakusessa, monessakin mielessä. En ole varmaankaan ymmärtänyt suurintakaan osaa keinotekoisen valon mahdollisuuksista. Mutta juuri tämä halu kokeilla ja oppia uutta - ajaa eteenpäin ja synnyttää juuri ne syyt, miksi valokuvaus on niin haastavaa, mutta niin kiinnostavaa ja mukavaa. Olisi tarkoitus kuvata juuri hämärässä tai jopa pimeässä - siellä missä valo ei enää riitä normaaliin valotukseen (tai mikä nyt on normaalia?). Lähinnä siis ne tilanteet kun joutuu siirtymään jalustaan, kun suljinajat kasvavat niin kun ei enää käsivaralta kuvata. Itselläni kalusto perin vaatimatonta ja edullista, mutta sillä nyt tehdään se joka on mahdollista tehdä. En pysty hehkuttamaan millään huippu valovoimaisilla linsseillä ta herkillä full frame kennoilla, mutta mielestäni se ei ole (pidä olla) este yrittämiselle? En valitettavasti oikein ymmärtänyt, että voiko salamalla kuvata valoisassakin? Tai tietysti ymmärrän, että voihan sillä, mutta mitä sillä luodaan, niin tätä en tiedä? High speed sync termin olen kuullut, ehkä siitä jotain lukenutkin, mutta täytyy tunnustaa, etten ihan ymmärrä mistä kyse. Siinä taisi olla kyse jostain "osittaisvalotuksesta" (voi olla väärä termikin), mutta ilmeisesti tämä ei ole ongelma "pimeässä" kuvaamiselle kun suljinajat ovat muutenkin pitkiä? Olen kuvannut jalustalta pidempiä valotusaikoja ja silloin olen myös toisinaan käyttänyt tuota valolla "maalaamista" hyväkseni ja se on ihan kivaa, mutta ei ehkä aivan sitä mitä olen varsinaisesti hakemassa. Kivaa toki tämäkin ja saa aikaan ainakin omasta mielestään "hienoja" kuvia. Valitettavasti tämän rungon pisin valotusaika on 30 s ja ajan maltillisuuden sekä linssien huonohkon valovoiman takia on hämärän jälkeen kuvatut kuvat pääsääntöisesti täysin pimeitä, vaikka valottaisi sen maksimiajan. Ilmeisesti kennon herkkyys (+koko) ja linssien valovoima on sen verran heikkoa, että tulosta ei voi odottaakaan? Noh tällä mennään... Valitettavasti olen tässä halvassa kamerassa törmännyt liian monta kertaa sellaisiin ongelmiin, että sillä ei pysty tekemään sellaisia asioita mitä kalliimmilla rungoilla on aiva rutiini juttuja. Olisin esimerkiksi halunnut jonkilaisen kaukolaukaisiman (tai lankalaukaisimen), mutta eihän tähän runkoon sellaista saa. Tämän takia olen päättänyt ensin selvittää teoriassa, että mitä sillä onnistuu tekemään ja mitä ei, jotten osta siihen yhtään turhaa lisäosaa - mitä ei sitten pääsekään hyödyntämään, koska runko tai järjestelmä ei sitä tue. Olen nyt katsonut erilaisia vaihtoehtoja salamiksi/ohjaimiksi: Tässä esimerkki salamaksi Godox Speedlite TT350N -salamavalo – Nikon i-TTL – Käsisalamat – Valaisu – Kamerat – Verkkokauppa.com Tätä kuvittelin kelpoisaksi ohjaimeksi Godox X Pro-N -radiolaukaisin, Nikon – TTL – Radiolaukaisimet – Valaisu – Kamerat – Verkkokauppa.com Onhan näitä toki muitakin valmistajia, esim Yougnuo. Nämä olisi jotenkin vielä budjetissa ja yhtään enempää en raaskisi sijoittaa, kun ei yhtään tiedä, tuleeko tastä oikea pitkäaikainen innostus. Niin ja kai jotain jalkoja salamillekin pitäisi hankkia? Pärjäisiköhän aluksi ihan sellaisella paketin mukana tulevalla pöytäjalalla jos salaman laittaa maahan? Nyt kysymys kuuluukin, että onko tämä edellä linkitetty toimiva setti Nikonin D3500 kanssa?
Salaman spekseissä ei mainita juuri sinun malliasi, siksi varmaan olet huolissasi. Luultavasti silti pelaa, ja vaikuttaa OK aloituspaketilta. Varmista myyjältä ennen ostoa tuo yhteensopivuus, Nikon tekee joskus jekkuja karsiakseen kolmannen osapuolen tuotteita. Esim saattaa olla, ettei TTL toimikaan tietyllä rungolla. Pöytäjalka ja jeesusteippi on metsässä käypä jalustavalinta...
Joo, high speed sync eli täsmäys nopeisiin suljinaikoihin mahdollistaa kuvaamisen esimerkiksi päivänvalossa vastavaloon niin, että salama ampuu täytevaloa kuvattavaan kohteeseen. Mutta D3500 ei ilmeisesti tue sitä. Tuurilla ja etsimällä saattaisit saada Nikonin omia vanhempia salamia (SB-600, SB-800), jotka ovat TTL-yhteensopivia, mutta ne eivät tue TTL-toimintoa radioyhteyden avulla. Toisaalta pari-kolme tuollaista ja tyhmät radiolähettimet/-vastaanottimet luultavasti mahtuisivat budjettiisi. Ne tosin vaativat sitten vierailun salaman luona tehon säätämiseksi, ja näin vuonna 2021 irtosalamien optinen TTL-ohjaus on vähän semmosta ja tämmöstä, kun homma hoituu radioyhteydelläkin – tosin sillä on hintansa. (Varsinkiin Nikonin omissa laitteissa.) Ja Nikon tosiaan tekee väliin pikku jekkuja kolmannen osapuolten laitteiden yhteensopivuudelle. Itsellä esimerkiksi Sigman 530 Super toimi mainiosti D2x:n kanssa, mutta Df ei suostunut juttelemaan sen kanssa lainkaan. -Topi
Useimmitenhan salamaa käytetään henkilökuvauksessa. Silloin on tarkoituksena valaista varjopuolta, luonnonvalo toimii joko päävalona tai sitten pienemmässä osassa ns. korkovalona kuvattavan takaa. Ensin mainitussa tapauksessa tavoitteena on loiventaa kuvan kontrastia: vaikkapa auringon valaiseman valopuolen ja varjoon jäävän puolen valaistuseroa. Useinhan käy niin, että kun valopuolen valotus on "oikein", niin varjopuoli on liian tumma. (Saman tasoituksen saa heijastimellakin, mutta se vaatii avustajan pitelemään.) Toisessa tapauksessa kuvattava sijoitetaan suunnilleen selin aurinkoon, ja aurinko valaisee vain ääriviivoja mallin takaa. Tässä on se etu, että kuvattavan silmätkin voivat olla auki, kun aurinko ei häikäise. Silloin salama (tai heijastin) toimii päävalona, kuvattava valaistaan varjopuolelta halutulla tavalla. Joskus myös kuvattava sijoitetaan kokonaan varjoon ja valaistaan salamalaitteilla. Kovan auringonvalon ongelmat vältetään niinkin.
Yritin löytää alkeellisen esimerkin. Räikeässä auringonpaisteessa ihmisen kuvaaminen on sikäli hankalaa, että varjopuoli on tumma, ja silmiä ei oikein kärsi pitää auringossa auki. Varjopuoli hoituu sillä salamalla. Silmät saa auki helpoimmin suuntaamalla katse varjoon.
Noissa on käytetty Nikonin omaa optista ohjausta, siis salamalaitteiden sisäänrakennettua. Kuten edellä on todettu, se ei auringonpaisteessa oikein toimi pitemmillä matkoilla, tässä tapauksessa kyllä, kun matka on muutamia metrejä. Suuntauksien kanssa on kuitenkin oltava tarkkana. Pitemmillä etäisyyksillä (kunnolliset) radiotaajuuksilla toimivat ovat luotettavampia. Kunnolliset ovat sitten kalliita, jotkut Elinchromet tai Godoxit eivät kovin pitkälle yllä. TTL:ää en ole käyttänyt koskaan, vaikka käytössä olevissa salamalaitteissa semmoinenkin ominaisuus on. En oikein ymmärrä, mitä etua olisi siitä, että valotus arvotaan sen mukaan, mitä mittauskennon edessä sattuu olemaan.
Eipä ole omakohtaista kokemusta, mutta mutuna veikkaisin, että tuo 50 m ei ole mahdollinen millään vehkeellä. (Ehkä ketjuttamalla optisia orjasalamia 10 m välein ) Sinne 30 m kulmille päässee Pocket Wizardin erityisellä suurten etäisyyksien toiminnolla. Sekin riippuu jossain määrin salamalaitteesta. Jotkut (vaikkapa Canonin) salamat lähettävät kaikenlaisia häiriösäteilyn pulsseja, jotka rajoittavat laukaisimien toimintaetäisyyttä. Salamalaitteiden valmistajat eivät niistä kerro, joten pitäisi löytää kokemusasiantuntija, joka on kokeillut. Nyrkkisääntönä kuitenkin yksinkertaisemmat mallit (ja siis halvemmat) ovat tässä suhteessa luotettavampia. P.S. Sanoin edellä, että "ei millään vehkeellä". Sitten muistin, että kannoin joskus just 50 m kaapelikelaa metsään... Perinteisen synkkajohdon pituutta ei taida mikään rajoittaa.
Olen valitettavasti lyönyt liian monta kertaa pääni "seinään" tämän rungon kanssa - D3500 ei tee sitä, eikä se tee tätä... väsyttää! Mutta näin se nyt vaan on ja lopetan surkuttelun ja keskityn itse kuvaamisen, siten kun se puutteineen onnistuu. En ole tästä päivänvalossa salamalla kuvaamisesta (tällä hetkellä) kiinnostunut, mutta voisikohan tuon asian (teoreettisaesti) hoitaa/ohittaa sillä, että laittaa jonkun himmentävän suodattimen (olikohan ND suodatin?) jotta saa kuvattua riittävän hitaalla suljinajalla (<1/200 osa) ja sitten käyttää perussalamaa lisävalaistukseen? Olikohan se niin, että Nikonin omissa salamissa kommunikaatio oli "valolla" (IR) - joten tullkitsen suoraan, että ne eivät sovellu kuvaamisideaani jossa salamat ovat "piilossa" itse kameralta sekä toisiltaan? Lisäksi olen laiska. Laiska etsimään ja metsästämään viikkokausia erilaisia vanhoja ja käytettyjä laitteita, ilman takuuta ja varmuutta toiminnasta. Lopuksi saisin vasullisen erilaisia salamoita joilla kaikki ohjeluvut ja asetukset sekä virtalähteet yms. muut asiat ovat kaikki erilaisia. Mikä sekamelska? Jotenkin tuntuisi helpommalta jos setissä on esim. kolme täysin identtistä laitetta joissa kaikissa samat valikot/toiminta ja samanlaiset virtalähteet... en tiedä mutta tuntuu ajatuksena yksinkertaisemmalta?
Kiitos "rautalanka" esimerkistä, nyt ymmärrän mistä puhutaan Olen aina pohtinut, että valokuvaaminen on hieno harrastus, koska vaikka kuinka paljon olet kuvannut (omalla tavallasi), niin aina voi oppia jotain lisää ja erioisaloja on loppumattomiin
Ehdottomasti juuri noin. Itse olen ostellut em. Nikon SB-800 laitteita käytettyinä melko edullisesti, enkä aio vaihtaa niitä koskaan mihinkään, niin kauan kuin vielä jostain on niitä saatavilla. Optinen ohjaus on hyvä, silloin kun etäisyydet ja/tai valaistus on sille sopiva. Pocket Wizard hoitaa sitten ohjauksen heikommissa olosuhteissa, mutta käytännössä niitä pitää viritellä aika harvoin. Kuvatessa on kiva voida keskittyä siihen kuvaamiseen, eikä vekottimien kanssa sähläämiseen.
Ei sisäänrakennetulla salamallaan, mutta ei kai mikään estä käyttämästä ulkoisia salamalaitteita HS-modessakaan.
Qodox reteesti ilmoittaa ohjauksen kantamaksi 100 m. Olen aina ollut hieman skeptinen tuon tyyliseen ilmoitukseen, mutta ajattelin, että jos edes se puolet siitä (=50 m). Tämäkin olisi enemmän kuin riittävästi. Oikeastaan 20 m saattaisi jopa riittää - kun en oikein tiedä, koska kuvausidea on vasta "villi" ajatus päässä. Kuvauspaikka kuitenkin luonto/maasto, jossa voisi kuvitella olevan melko vähän häiriöitä tai signaalia sotkevia asioita? Jos sähköä ei ole lähimaillakaan ja muistaa vielä sammutta oman kännykänkin varuiksi, niin olettaisin ympäristön olevan aika "häiriövapaata"? Mutta en tiedä... Kuten sanottu, kokemus salamista lähes nolla, joten ei ole mitään yleispätevää ajatusta tai tietoa näiden ja järjestelmien toiminnasta - siksi täällä olen kyselemässä viisaammilta Olen ymmärtävinäni pointin. Itse ajattelin niin, että tässä kuvausideassa ammutaa kyllä salaman M-modessa, eli manuaalisin asetuksin. Olisi ehkä täysin eri juttu jos harrastelija joutuisi (pääsisi) kuvaamaan vaikkapa sukulaisten häissä jossa jokaisen kuvan pitäisi onnistua jollakin tasolla yhdellä kertaa kun tilausuuksia on vain yksi ja valaistusolosuhteet saattavat muuttua radikaalisestikin. Itse olisin ainakin taipuvainen TTLn käyttämiseen tässä ympäristössä, mutta ei ole nyt tämän threadin aihe.
Tämä toki lienee tietysti yksi vaihtoehto, mutta onko se käyttökelpoinen, niin en osaa sanoa. Mieleeni tulee taas vaan; 1) D3500 kyljessä ei ole mitään synkkaliitintä, eli se pitäisi taas taikoa jostain... 2) sieluni silmissä näen jo tilanteen missä hämärtyvässä illassa kelaillaan kymmeniä metrejä synkkajohtoja eri salamille ympäri maita ja mantuja - kuinkahan moneen kompastuu (ja salama menee rikki kaatuessaan telineestä) 3) vaikka järjestelmä olisikin lähes "idiottivarma", niin tuntuu olevan "kivikautinen" ratkaisu, melkoinen dinosaurus käytettävyydeltään. Nykyjään kun käsittäkseni tarjolla on paljon edistyneempiäkin järjestelmiä?
Joo, nuo Nikonin vanhemmat käyttävät optista yhteyttä ja se ei tosiaan suoraan aikomaasi hommaan sovi. Mutta tarkoitin sitä, että laitat salamat käsisäädölle, kiinnität salamiin radiovastaanottimen, kameraan lähettimen ja annat välkkyä. Tuommoiset tyhmät radiosysteemit eivät kovin hirveitä maksa. Tosin niiden kanssa pitää etukäteen tarkistaa, mikä on lyhyin käyttökelpoinen suljinaika. Omassa tuommoisessa systeemissä 1/250 s toimi mainiosti D2x:n kanssa, mutta Df:llä tuli tuolla nopeudella musta raita kuvan alareunaan. 1/200 s toimi sitten Df:ssä. Jos sitten ostat esimerkiksi pari - kolme SB-800-salamaa, niiden käyttölittymä on samanlainen joskin aivan kamala ja epäintuitiivinen. Mutta ne pelaisivat sitten TTL-tilassa sitten kun on sen aika ja tarve. Topi
4) Tiesitkin varmaan, että D3500 sisäinen salama ei ole yhteensopiva Nikon CLS-järjestelmän kanssa. Etänä optisestikin ohjattavat erilliset salamat vaatisivat salamaohjaimen SU-800 tai muun CLS-yhteensopivan salamalaitteen.
Siellä on varmaankin ollut Nokian inssinörttejä suunnitteluosastolla, käyttöliittymä on tosiaan yhtä kammottava kuin Nokian puhelimissa aikanaan. Siksipä en niitä koskaan vaihdakaan, toisen moisen opettelu ei kiinnosta pätkääkään.
Juuri noin. Minkä hinnassa voittaa, sen käytettävyydessä menettää. Piuhojen kelaaminen on hankalaa, mutta nehän eivät maksa paljoa - pitkiä joutuu tosin värkkäämään itse tai teettämään kaverilla. Liitin kameraasi maksaa noin kympin, haaroituspalikka toisen.
Mulla on Canonin systeemeitä, radiolaukaisin ja 4 kpl EX 600 RT salamaa, kaikki käytettynä ostettuja. Itse kyllä tykkään niistä ja TTL:ää tulee niillä helpoissa paikoissa käytettyä paljon. Mitään muuta valotuksen automatiikkaa en käytä, kamera aina M-valotuksella. Nuo synkkapiuhat on kyllä aikalailla paholaisen keksintö, en ymmärrä kuinka niin yksinkertaisessa vekottimessa voi olla niin paljon vikaa ja häiriöitä. Eikös aika monessa Nikonin salamassa ole synkkapiuhalle paikka? Se on aika kätevä olemassa, varsinkin kun salamoita on useampi. Aika usein oon kuvannut viimeaikoina kirkkaassa auringonpaisteessa, tai KUN TAUSTAAN PAISTAA KIRKAS AURINKO, päävalona Elingan Quadra ja tasoitusvalona kameran oma salama TTL:llä, kameran päältä tai radiolaukaisimella salama softboxilla ja jalustalla. Valotus onnistuu heleposti. Quadrassa ei riitä teho 2 välähdypäällä kilpailemaan auringon kanssa, joten tasoitusvalo pitää loihtia muuten. Ja Quadra laukaistaan synkkajohdolla ja salama salamakengässä tai siinä TTL radiolaukaisin. Onneksi EOS R:n akkukahvassa on synkkaliitin.