Verrattuna EU:iin laajemmin pääomiin ja niiden tuottoihin kohdistuva verotus Suomessa on varsin maltillista: Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi | Tieto&trendit Onko nyt ihan vuorenvarmaa ja kiveen hakattua, että jos jossakin kohtaa tasoa vähänkään nostetaan, niin taloutemme romahtaa?
Ongelmahan on investointi. Ihan sieltä yksittäisen sijoittajan näkökulmasta. Tässä on jo nyt väläytelty kansainvälistä verotusta. Itse sitä mieltä, että se vain lisää eroja, eikä välttämättä kannusta. Esim. yrityksillä on erilaiset arvot ja tavat jakaa voittoa. Jossain yksiköt kilpailevat keskenään ja taas toisessa palkitaan tasaisesti kaikki. Tarvittaisiin varmaan siis jonkinlaiset... - noh - järjestyminen, pitämään puolta omasta näkemyksestä ja sitä mihin nojata.
Tässä oli nyt kyse niistä superrikkaista, joihin aivan alkuperäinen uutinen viittasi. Joita siis Suomessa ei käytännössä ole, kuin ehkä kaksi kourallista. Onhan 14400 eur/kk iso raha jos sitä vertaa ministerin palkkaan. Mutta asiantuntijatyöstä tuollaisia palkkoja maksetaan, siinäkin mielessä kilpailu osaavista työntekijöistä on globaalia. Ja 8000 eur/kk jolla päästään 43,2% verotusasteeseen on monessa työssä jo yleinen palkkataso asiantuntijatehtävissä. Kovia palkkoja, kyllä, mutta joutuu niitä saadakseen tekemään töitä, opiskelemaan, ottamaan opintolainaa, hankkimaan monipuolisen ja hyvän kielitaidon, tekemään valintoja työn ja vapaa-ajan ja perheen välillä. Ja kun kysymys nimenomaan korkeasti verotetusta palkkatulosta jota ei pääse kiertämään pääomatuloilla ja muilla keinoilla niin kyllä alkaa oikeudenmukaisuuskysymykset heittämään häränpyllyä kun viher-vasemmisto ministerit kirkkain silmin selittävät että on ihan OK jos nostetaan vaan veroja, kyllä valtio maksaa. Valtio olemme me kaikki, ja niiden harvojen, keiden päällä verorasitus tosi asiassa on, lompakolla käyntiä tarkoittaa kun menoja lisätään, ellei sitten eletä enenevässä määrin velaksi kuten täällä muualla jo on todettu.
Investointeihin on toinenkin näkökulma. Se firman. Nykyisellään matala verotus houkuttelee osakkaita osinginjakoon, mikä toisaalta on niistä investoinneista pois, ja laskee investointiastetta. Just siis päinvastoin, kuin talousliberaalit selittävät: matala verotus muka houkuttelisi investointeihin. Käytännössä ei. Asianhan tietää - ja käytännössä toteuttaa mm. jokainen jyväjemmari. On aina kannattavaa ostaa uusi leikkuupuimuri, vaikka ei tarvitsisikaan. Vaihtoehto kun on näyttää voittoa tilinpäätöksessä ja joutua maksamaan veroa.
Jokaisella lienee oma perusteltu käsityksensä siitä, millainen on pieni palkka ja millainen on suuri palkka. Huomautan kuitenkin, että 2019 keskimääräinen kuukausiansio oli noin 3500 euroa. https://www.apu.fi/artikkelit/suomalaisen-keskipalkka-yli-3-500-euroa-vai-2-900-euroa Itse suhteutan mainistemasi summat siihen. Edelleen kovin moniin töihin, vaikka niistä ei maksettaisikaan "edes" mainitsemaasi kahdeksaa tuhatta, joutuu "tekemään töitä, opiskelemaan..." ja niin edelleen. Palkka kai kuitenkin yleensä maksetaan työstä, eikä siitä että on esimerkiksi joutunut opiskelemaan. Myös oikeudenmukaisuudesta ihmisillä lienee omat, paremmin tai huonommin perustellut käsityksensä. Mitä taas tulee siihen, että verorasitus olisi harvojen harteilla, niin ei asia aivan niinkään ole: Tuloerot ja verotus: Rikkaat eivät kannattele Suomea ja Kun verotiedot julkaistaan, kaivetaan esiin suurituloiset – todellinen verosankari on sen sijaan tavallinen keskiluokka ja Maksetut tuloverot Vaikka katsottaisiin pelkästään luonnollisten henkilöiden tuloverotusta, näkyy että kokonaistuloilla 25000 - 49000 maksetaan veroja määrällisesti selvästi enemmän kuin 50000 - 99999 ryhmässä. Jos tarkastellaan verotusta kokonaisuutena (mikä tietysti on perusteltua koska kotitalouksien tuloverot muodostavat veropohjasta vain noin 30%), ollaan vielä kauempana väitteestäsi.
Keskiarvo kuvaa joskus hiukan heikosti tilannetta. (Ajetellaanpa kolmea kaverusta, joista yhdellä on satanen ja kahdella muulla euro kummallakin. Keskiarvo 34 euroa per lärvi ei kuvaa kenenkään varallisuutta.) Kokopäivätyötä tekevien mediaanipalkka oli 2019 3 140 euroa/kk.
Tässä tapauksessa kuitenkin 3140 ja 3500 ovat varsin lähellä toisiaan (joten kolmen kaveruksen vääristymä ei taida juurikaan toteutua) verrattuna vaikka 8000:een tai 14 000:een.
Taas kerran medioaanipalkka ei kerro juurikaan mitään mistään. Valtiolla töissä mediaanipalkka 6500 euroa, kunnilla töissä 4500 e/kk ja yksityisellä 2000 e/kk, paitsi sitten tietyt tarkoin säännellyt alat esim. lääkärikunta 10000 e/kk jne tai sääntelemättömät Woltin kuskit 700 e/kk-kulut.
Mistä sä tuollaiset mediaanit löysit? En kyllä heti usko valtion ja kunnan mediaaneiksi moisia kuukausipalkkoja.
Hatusta vedin, mutta mekanismi jotensakin näin. Ensin manguttiin, kun yksityisellä oli paremmat palkat, eikä saanut muka kunnon tekijöitä palkkojen vuoksi ja sitten niitä palkkoja koroteltiin aivan alaleuattomasti. No yksityisellä puolella homma toimii siten, että palkat joustavat ja jos eivät jousta, niin irtisanotaan. Julkinen sektori puolestaan vaan kasvaa jatkuvasti ja vanhat etuudet, jotka nykyisellään ovat kohtuuttomia mm. kasvaneen eliniänodotteen vuoksi ovat todella raskaita yhteiskunnalle. Julkisella puolella on ammattikuntia, joilla on esimerkiksi eläkeikäraja täyteen eläkkeeseen 48 vuotta! Siinä ehtii terve juippi olemaan melkein 40 vuotta eläkkeellä. Melkoista loisimista, kun ajattelee eläkkeen alkuperäistä funktiota eli eläkkeelle jäätiin, kun ei enää pysytty mukana vauhdissa ja eliniänodote oli 63 vuotta. Nyt se on 84 vuotta.
Taannoin ihmisten ollessa päiväkävelyllä hiljaisesti osoittamassa mieltä suomalaisten vapauksien puolesta, kesti n. minuutin, kun juippi oli nippusiteissa kymmenen apinaa selässä matkalla putkaan, jos Suomen lippu vilahti jossain. Sellainen sisäministeriö meillä on tällä hetkellä. Nuo lapset ovat etuoikeutettuja alasajetun Suomen mannekiineja, joiden uutiskuvia poliitikkomme levittävät päämiehilleen hevonvittulaan ja sen alusmaihin todentaakseen edistystä ja pysähtyneisyyttä, joka täällä vallitsee.
Ei, ymmärsin kyllä mitä tarkoitit. Nyt on kuitenkin erotettava toisistaan pääomatulojen _osuus_ verotuloista (mihin viittasit) ja pääomatulojen verotuksen _taso_ mihin viittasin linkilläni. Nehän ovat aivan eri asioita. Tuosta palkkatulojen muuttamisesta pääomatuloiksi olen samaa mieltä ja tuo 1993 tehty muutos verotuksessa on selkeästi vaurastuttanut suurempien tulojen saajia.
Tähän on itse asiassa montakin näkökulmaa. Itse lähdin nyt tähän pelkästään sen yksittäisen sijoittajan näkökulmasta. Niin kuin tarkoitin. Verotuksellisesti on merkitystä, kuinka voittoa jaetaan. Jotkut jakaa kaiken omistajille, jotkut työntekijöiden kesken tasan jotain, jotkut laittavat esim. yksiköt kilpailemaan jne. Miten kukakin asian näkee. Niin pyörä voidaan aina keksiä uudestaan. Lähinnä pointtini oli, voiko verotuksella ohjata. Mielestäni ei. Aika pienet piirit ne on kaikessa. Myös globaalisti.
Arvasinhan mää taas että on linkattu otsikoita eikä luettu mitä niiden takana on. Aion käyttää aikani paremmin kuin osallistumalla enempää tähän keskusteluun. Perinnöksi jätän vain mielipiteeni että ei ole oikein kannattaa kiilusilmäistä politiikkaa joka elää velaksi jotka tulevat tulevien sukupolvien rasitteeksi ja kuvittelee että veroja, varsinkin ansiotuloveroja, nostamalla ongelmat voi korjata. Ansiotuloveroista pieni palkansaajien osuus, noin 15% maksaa yli puolet ansiotuloveroista. Ja tässä joukossa on superrikkaisiin verrattaessa naurettavan köyhiä palkansaajia joiden verojen ja veroluontoisten maksujen osuus kohtuu matalalla tasolla (niihin rikkaisiin ja superrikkaisiin verrattuna) lähentelee 50% ja ylittääkin sen. Mielestäni millä tahansa oikeudenmukaisuuden mittarilla palkkatuloista pitäisi palkansaajalle jäädä itsenäisesti päätettäväksi mihin arvonlisäveron kohteeseen rahansa ohjaa enemmän kuin 50%. Meillä ei ole Suomessa riittävästi superrikkaita joita verottamalla nämä meidän julkisten tulojen yhtälö oikaistaan. Verojen korottaminen rankaisee aina ennen kaikkea palkansaajaa ja valtionverotuksessa kohtuuttomalla progressiolla ylempää keskiluokkaa (joka on kohtuullisen köyhää niihin rikkaisiin verrattuna) SDP-läinen pääministeri vieläpä suunnittelee että nyt hieman vinoutettuna tasaverona toteutettu kunnallisvero kestää äyrin nostoa, kaikki palkansaajat kyykkyyn ja siihen voidaan lisätä progressio eli ne 15% jotka jo maksavat lähes puolet ansiotuloistaan ja yli puolet valtion tuloveroista saavat lisäkierroksia raippaa. Yhtälö on niin hullu, että tähän tarvitaan maakuntavero jotta myös muutkin kuin Krista Kiuru voivat sanoa ääneen että julkisten menojen kasvu ei tarkoita lisälaskua veronmaksajille koska valtio maksaa
On luettu Pitäää kuitenkin vielä huomattaa, että ainakaan puoliväliriihen päätösten mukaan hallitus ei suinkaan ole kiristämässä ansiotuloverotusta, siltä osin arvelullesi en löydä perusteita: Hallitus päätti vaalikauden lopun linjauksista ja vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmasta EDIT Oikeudenmukaisuuteen vetoaminen on sikäli hieman hankalaa, että tyypillisesti ihmiset pitävät oikeudenmukaisena aina itselleen edullista ratkaisua tai vaihtoehtoa ja katsovat sen riittävän perusteeksi. Verotusratkaisuissa oletettavasti tehdään erilaisia teknisluonteisia laskelmia (haitta / hyöty ?), mutta olennaisestihan ne lienevät myös poliittisia ja sitä myötä ideologisia ratkaisuja. Oikeudenmukaisuuden käsitteen käyttö vain todeten, että jokin verotusskenaario on sinällään oikeudenmukainen tai epäoikeudenmukainen ilman muuta analyysiä ei oikeastaan selvennä asiaa tai terävöitä keskustelua millään tapaa. Pikemminkin päinvastoin.
Pyörrän sanani, kommentoin vielä kerran, juuri tätä ideologiaa ja poliittista valintaa en kannata joka uskoo että verottamalla lisää hoidetaan meidän hyvinvoinnin rahoitusongelma ja aikaansaadaan toimeliaisuutta sekä että on jotenkin perusteltua oikeudenmukaisuutta että jonkun ansiotuloista voidaan ottaa edes se 50% saatikka yli, oli sitten summat mitkä tahansa.