Esimerkiksi muotokuvauksessa on vaikeaa havaita positiivista eroa tessar-ja monielementtisten linssien hyväksi verrattuna esim. Voigtländer Lanthariin tai Domiplaniin? Terv. cludor
Ehkä jotkut aliarvostettuja ....mutta Taylor Hobson Cooke portrait series iie ja vastaavat tripletit eivät (valitettavasti) ole aliarvostettuja - ja onhan tuommoisilla otettu iso osa legendaarisista muotokuvista.
Apo Lanthar ei ole tripletti? Sehän on 5 elementtinen lasi joka on lähellä dynar/heliar tyyppiä. Ainakin se orginaali siis, noilla kinari nykyversiolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Domiplan taas on tripletti.
Voigtländerillä tätä Apo-Lanthar nimeä on eri aikakausilta erilaisia ja eri järjestelmiin.. Itselleni tuttu on tällainen. Cosina Voigtlander Apo-Lanthar 90mm F/3.5 MC LTM Siellä löytyy Lens Construction myös piirroksena The (THIS) APO-Lanthar was introduced in 2001 as a 6/5 construction (including 1 ED element) in LTM/M39 only. Voigtlander APO-LANTHAR 90mm/F3.5 MC
Toi Apo-Lanthar oli se ensimmäinen Lanthar nimeä kantanut lasi, onhan se tavallaan lähellä triplettiä. Samoin kuin healiar ja dynar. Joiden rakenteeseeseen se pohjautui. Mutta näköjään tota nimeä on käytetty pitkälti mihin vain, varsinkin noissa uusissa laseissa on aika vähän jäljellä sitä orginaalia rakennetta.
Onkos tässä nyt joku epäselvyys? En ole ihan varma. Patentoitu Apo-Lanthar oli Heliar suunnittelua 5-elementtiä 3 ryhmässä. Apo ilmaisee että linssissä on värikorjaus noin niin kuin yleensä (kun värifilmit löivät läpi) ja erityisesti lantaanioksidi, Lanthar, jota käytetty joidenkin elementtien lasiin. Lantaanioksidi saa korkean taitekertoimen lasiin mikä vähentää hajaheijastuksia ja parantaa objektiivin ominaisuuksia ja vähentää värien sirontaa (apo). No, ei tää tainnut selventää yhtään Mutta kun markkinointiosastot sitten rupeaa käyttämään hyviä ’brändejä’ niin voi saada käteensä mitä sattuu tulemaan. Mutta apo ja lanthar ei siis lähtökohtaisesti kerro linssien suunnittelusta juurikaan mitään.
Juu, apo-lanthar on rakenteeltaan tosiaan moderni Heliar eli Dynar. Näköjään toi oma postaama linssi rakenne kuva oli väärä, ei ihmekkös se näytti erikoiselta. Tota hommaa sotkee entisestää myös se, että Apo-Skopar lasit ovat myös samaa Heliar/Dynar sukua. Kun taas perus Skopar lasit ovat Tessareita. Joten olet oikeassa että se Apo-Lanthar ei ole varsinainen linssirakenne vaan markkinointitermi. Dynar linssiä myytiin Heliarin ohella aluksi, kunnes lanseerattiin f/3.5 Heliarit. Jonka jälkeen kaikki Heliarit siirtyivät Dynar rakenteeseen ja Dynar nimenä poistui kokonaan. Antique and Classic Cameras Suurin osa Heliareista ei siis edes ole Heliareita.
Itse asiassa päinvastoin. Fysiikan perusteita on, että isompi ero taitekertomissa tietää isompaa takaisinheijastusta pinnasta. Lantaaniseostus vaikuttaa muutoin lasin optisiin ominaisuuksiin. Olennaista on taitekertoimen riippuvuus valon aallonpituudesta, dispersio. Yhdistelemällä lasilaatuja, joilla on eri taitekerroin ja erilainen dispersio saadaan aikaan värikorjattuja elementtejä. Dispersio – Wikipedia
Noo, ei nyt ihan täsmällisesti ottaen ihan näin mutta koska tämä ei ole fysiikan ryhmä ja itselläkin yli 30 vuotta kun tuli linssejä laskeskeltua niin riittäköön tähän aiheeseen
Mitä noihin trippletteihin muuten tulee, niin varmaan mieltymyskysmys että pitääkö niistä. Itse en ole suuri fani, ne ovat yleensä aika pehmeitä täydellä aukolla. Niiden piirrossa on silti tietynlaista kepeyttä, bokeh on hyvin luonnollinen mikäli valo ei ole kontrastikas ja kirkas.. jolloin se taas on yleensä täysin älytön ja aika ruma. Yksi asia mikä tuli vähän aikaa sitten vastaan, että Zeiss Luminar sarjassa on triplettejä. Se oli mun mielestä outoa, koska ajattelisi että huippu makro lasit olisivat jotenkin monimutkaisia. Toinen erikoinen asia näissä on himmentimen sijainti, esim toi 25mm versio joka on tessar. Jossa silti himmennin on heti ensimmäisen elementin jälkeen. En ole koskaan nähnyt vastaavaa. Osaako joku sanoa, miten himmentimen sijainti laskentaa, tai miten se yleensä vaikuttaa optiikkaan? Kaikissa kolmessa tripletissä himmentimen sijainti myös vaihtelee. Tuon olen silti nähnyt enne, että tripleteissä himmennin voi joka olla keskimmäisen elementin edessä tai takana.
Hyvä kysymys - pitää penkoa. Ainakin näissä Kern Yvar laseissa himmennin on takimmaisen lasin edessä...luulin tosiaan näin olevan aina näissä.. Näistä yvar 36mm on aika jatkuvassa käytössä, koska niin naurettavan pieni (ja halpa) ja yksi tarkimmin piirtävistä optiikoistani.
Tossa huomaa missä tarkoituksissa tripletit toimivat hyvin, suhteellisen pitkät polttovälit. Sama kuin makroissa. 36mm polttoväli 8mm filmille on hyvin pitkä, ja kattais vähintään puolkinarin triplettinä. Tällöin käytetään vain sitä parasta keskialuetta, jolloin tripletti rakenteena riittää ihan hyvin. Valovoimatkaan ei ole hulppeita, f2.8 valovoimasempaa triplettiä ei taida olla olemassa?
Asiaa valaisee ensimmäinen kuva sivulla Double-Gauss lens - Wikipedia Optisen akselin ulkopuolelta olevasta kohdepisteestä tulee vain yksi säde, joka leikkaa optisen akselin. Mainitussa kuvassa panaiset ja vihreät säteet. Tällaiset säteet kohtaavat optisen akselin samassa pisteessä riippumatta tulokulmasta. Tämä kyseinen kohta on oikea paikka himmentimelle, jolloin eri suunnista tulevat säteet himmenevät samassa suhteessa aukkoa kavennettaessa.