Kun kohoralle sattui, niin kätehen jäi käytetty Canon EF 85/1.4 L IS USM ja sitten Manfrotto PIXI Plus pikkujalusta. EF 85/1.8 USM pitäis vierä kauppahan pois, hyvä sekin oli. Uus 85 saattaa olla sopiva antiikki-R:n kaveriksi, kun siinä on vakaaja ja koko & hinta oli sierettävät.
Pari purkkia DD-X:ää, se on nykyään yleiskehitteeni. Niin, ja vielä sellainen uusimuotinen salamakenkään liitettävä pieni valotusmittari. Sitä voisi käyttää ainakin Fedin kanssa. Miksei Franka Solidankin, mutta siinä se kyllä varmaan näyttää aika pahalta.
Iipeistä. Nimi on ZB_M08 (on siinäkin laitteelle nimi). Näyttö on takana eikä ylhäällä kuten noissa yleensä. Mittauskulma on asteissa 45, sekin on aika tavallista, joskus se on 30. Pitkät ajat loppuvat neljään sekuntiin mikä kannattaa huomata, joissakin on paljon pitempiäkin, itse en niitä tarvitse.Hinta postikuluineen on nelisenkymppiä, joten suurta tappiota ei missään tapauksessa tule. Kokemuksia en voi kertoa, koska mittari ei ole vielä tullut. Voin tietysti palata asiaan myöhemmin.
Päätin siirtyä kokonaan johdottomiin Godoxeihin. Ostin entisten akkusalamien (2 x AD400Pro ja 2 x AD200) lisäksi 3 x Godox AD600BM. Se on jo hyvä setti. Oli taas kertynyt joitain Nikoneita, ne meni vaihdossa. Verkkovirtavehkeet (siis salamat) menee kai sit pojalle ja vävylle lahjoituksena...
Erilaisia maaleja tuli osteltua. Pohjamaalia, lattiamaalia ja kattomaalia, sekä erilaisia maalaustyökaluja. Tuli nimittäin rakenneltua parvi autotalliin ja nytpä rakennelma pitäisi maalata. Suoraan sanoen ei yhtään huvittaisi ruveta maalariksi, mutta ilmeisesti maalausalalla on korkeasuhdanne, sillä pyytämiini tarjouksiin useilta kotikulmien maalausliikkeiltä ei tullut ainuttakaan vastausta. Voih!
Sama monella muullakin alalla. Tarjouksia ei saa, vaikka mailaisi ja soittelisi perään. Erikoista aikaa...
Niinpä. Hassua, kun jotkut yritykset kovasti mainostavat palveluitaan verkkosivuillaan esim. tyyliin: ”Ota rohkeasti yhteyttä”, mutta heillä itsellään ei sitten ole rohkeutta vastata yhteydenottoon. Ei luulisi olevan isokaan vaiva lähettää vaikkapa vain muutaman sanan mittainen viesti, että: ”Emme nyt ehdi”, tai jotain vastaavaa, että tarjouspyynnön lähettäjä tietäisi, että hänen tarjouspyyntönsä on kuitenkin vastaanotettu. Jäi ko. yrittäjistä hieman tympeä mielikuva, eikä välttämättä halua toista kertaa heiltä tarjouksia pyydellä.
Hidasta ja laiskaa on suomalainen kaupankäynti nykyään liian usein. Kummallista ja turhauttavaa. Mikä näitä vaivaa? Muutenkin hidasjärkistä on meininki.