näyttää siltä, että kennon koolla alkaa olla yhä pienempi merkitys ja ratkaisevaan rooliin nouseekin objektiivin suorituskyky tällä videolla 100mp Phase One vs Canon 5DSR and A7RII: Architectural photography väitettiin, että Canon 5DSR ja A7RII ovat parempia kuin 100mp Phase One, kun medium format kamerassa käytetään Rodenstockin objektiivia. Näyttää siltä, ettei objektiivivalmistajat pysy perässä, kun tuodaan tiuhaan tahtiin lisää megapikseleitä. Tällä hetkellä käytännössä se kamera on paras, mihin on liitetty paras objektiivi.
Suhteessa parhaat kännykkäkamerat on ihmeteltävän hyviä, kun vertaa täysikennoisiin järkkäreihin, eli mielestäni isokennoisen kameran kuvanlaatu pitäisi olla huomattavasti parempi mitä se tällähetkellä on, kun vertaa pikkukennoiseen kännykameraan.
Kännykamerat ovat niin hyviä kuin ovat pitkälti ihan automaattisen jälkikäsittelyn ansiosta. Ja toisaalta ehkä senkin, että niiden kehittämiseen on paljon hilloa käytettävissä nyt kun ne ovat suurimmalle osalle ihmisistä korvanneet kompaktikamerat. Ei niistä järkkäreiden korvaajiksi silti ole, millään tasolla. Ensimmäinen este on surkea ergonomia. Toinen tietysti monipuolisuus. Mutta eihän niiden ole tarkoituskaan korvata järjestelmäkameroita. Sen kyllä myönnän, että yllättävän tasokkaita ne nykyään ovat. Ja vaikka tässä aloituksessa olenkin yrittänyt vähän vinkata, että aika monta asiaa tekee pienemmälläkin kennolla, niin ihan kaikkea ei. Kun herkkyys alkaa kasvamaan, alkaa isomman kennon etu aikalailla poikkeuksetta tulemaan esille. Ero tuntuu järjestelmällisesti olevan reilun aukon luokkaa, joskus melkein kahden. Aloituspostauksessa mainitsemani EOS 1200D tekee jo ISO 1600 herkkyydellä aika karua jälkeä, kun taas vanhempi EOS 6D tuottaa vielä 12 800 herkkyydellä ihan käyttökelpoisia kuvia, vaikka yksityiskohtia vähän häviääkin. Fujin X-pro1 - edellinen runkoni - teki vielä muuten ihan käyttökelpoa kuvaa herkkyydellä 6400, mutta kuvaan alkoi tulemaan vähän vesivärimäistä vaikutelmaa kohinanpoistosta. Toinen on sitten tietysti syväterävyysalueen hallinta siellä kapeassa päässä. Jos otetaan vastaavat polttovälit, niin täyskennoisella rungolla saa paremmin erotettua kohteen taustastaan noin yleensä. Keskarit taas eivät tästä juuri enää paranna, koska valovoimaisen lasin tarjonta niille on - noh - ei ole.
Ite ajattelin, että ylempi on isompikennoisella, koska ylemässä kuvassa tumma pää ei mene niin tukkoon keskellä kuin alemmassa. Vasemmalla olevat puut ei niin puuroudu myöskään. Nyt en ole enää niin varma. Toisaalta; välitän asiasta vielä vähemmän.
Jos joku väittäisi, että Summarit-S 70 f/2.5 ASPH. on parempi kuin APO-Summicron-SL 50 f/2 ASPH., niin en uskoisi. Optical design Number of lenses / groups Summarit-S 70 f/2.5 - 8 / 6 Summicron-SL 50 f/2 - 12 / 10 ENGINEERING DRAWING Summarit-S 70 f/2.5 Summicron-SL 50 f/2 MTF diagrams Summarit-S 70 f/2.5 Summicron-SL 50 f/2 Kyllä SL on näistä se parempi. S sarjalaisen piirtoympyrä on toki suurempi, samoin kennon pinta-ala, mutta se ei riitä kompensoimaan, jos objektiivi on näin paljon huonompi. Tässä nähdään tämä, ettei pidä sokeasti tuijottaa vain kameran kennon kokoa. Kamera koostuu objektiivista + kamerarungosta. Jotenkin tuntuu, että objektiivit jää turhan vähälle huomiolle monella valokuvaajalla. Puhutaan vain ja ainoastaan kameroista ja verrataan eri kameroita keskenään. Kamera ei kuitenkaan voi tilannetta enää pelastaa, jos objektiivi on susi.
Valokuvaamiseen riittää vaatimatonkin kamera. Ovatko ne ottamani kuvat minun tai jonkun toisen mielestä hyviä tai huonoja, riippuu kokemukseni mukaan lähinnä minusta. Ei kalustosta. Mutta jos kuvaamisen sijasta harrastaakin speksejä ja testikäyriä, oi voi, silloin ei mikään koskaan riitä (no, onneksi se ei haittaa jos kuvaaminen ei edes kiinnosta).
En todellakaan mieti mitä teet ja sinäkin sen varmaan käsittäisit jos luetun ymmärtäminen olisi vahvuutesi, juttusi vaan välillä ihmetyttää suuresti, kun niitä on jonkin aikaa seurannut. Toisilla on muutakin elämää kun valokuvaus(foorumit) ja kameroiden ja muun siihen liittyvän miettiminen, sekä niistä jatkuva jauhaminen. Täällä on muutama peräkammarin fossiili jotka luulevat tietävänsä kaiken alasta, mutta hyvä jos 60 vuodessa on ymmärtänyt että muutaman satasen setillä pärjää.
Toisaalta mielestäni olisi aiheellista kysyä, onko tuo edes reilu vertailu. Tamron DI 70-210 f/4.0 VC Canon on full frame objektiivi, eli se on optimoitu full frame kennolle. Nyt kun objektiivia käytetään full frame kamerassa, kamera saa hyötyä jo siitä, että objektiivi on erityisesti sen kennon koolle optimoitu. Mielestäni tulisi mieluummin verrata niin, että full frame kamerassa käytettäisiin full frame objektiivia ja kroppikennollisessa sitten kroppikennolliseen optimoitua objektiivia - jotenkin näin: full frame kamera + Tamron DI 70-210 f/4.0 VC Canon objektiivi APS-C kennollinen+ Sigma 50-100mm 1.8 DC HSM Art Tamron DI 70-210 f/4.0 VC Canon Tamron DI 70-210 f/4.0 VC Canon | Karkkainen.com verkkokauppa Sigma 50-100mm 1.8 DC HSM Art Sigma 50-100mm F1.8 DC HSM Art | SIGMA America
Kun niilläkään ei ole mitään merkitystä, mene nyt jumalauta ottamaan edes yksi kuva eläessäsi, puhutaan sitten siitä.
No jos noista esimerkkikuvista tämä täyskennolasin käyttö ei tuollaisia piirto-ongelmia tuonut esille, niin miksipä ravaisin kauppaan maksamaan rahaa ostaakseni huvin vuoksi tehtävää käytännön testiä varten yhden kroppikennolasin? Olin itseasiassa ihan tyytyväinen, kun huomasin noita raw-kuvina tutkiessani, että tuon Tamronin piirto on sen verran terävää, ettei noista kahdesta järjellistä terävyyseroa saanut edes pikselitasolla esille. Voin hyvillä mielin sitten joskus halutessani päivittää runkoa korkearesoluutioisempaan, eikä lasin piirto lopu kesken ainakaan tuon teleen osalta.
Nykytiedon (mielellään netistä kaivetun epämääräisen tubettajan sinne lataaman) mukaan millään kameralla ei tee mitään ellei jokainen osa-alue (kenno, runko, objektiivi, takennus, sääsuojaus jne) ole ehdottomasti kaikkien tubettajien mielestä maailman paras. Tämä on kuitenkin samassa kamerassa mahdotonta suorittamani tarkan matemaattisen analyysin perusteella, todennäköisyys = 0. Julkaisen tämän analyysin Youtubessa kunhan ennätän. Tästä johtuen jokaisen vastuullisen kameranomistajan on syytä välittömästi lopettaa valokuvaus kelvottomilla laitteillaan!
Onks ihan pakko jos ei taho? Kö mie just sain sen uuren opiskankii postis, nii olis kiva ny ees vähäse uurel lelul leikkii..?
Kai ny ees pari kuvaa kissasta saa räpsästä, jos ei julkase mihinkää? Ai ku tää koskikin vaan vastuullisia. Sittenhän mie olen ihan selvillä vesillä ja voin tykittää kortin täydeltä.
Myyntilukujen perusteella APS-C kennollinen Canon EOS M on se paras: Canon EOS M rules Japanese ILC market Canon EOS M rules Japanese ILC market | Digital Camera World Kameravalmistajan näkökulmasta on toisarvoista, millä kameralla saadaan paras kuvanlaatu. Tärkeintä on tehdä rahaa myymällä kameroita. Myyntilukujen perusteella kärjessä on APS-C kennollinen ja muut tulee vasta perässä.
No nyt ollaan vihdoin asian ytimessä. Tästä on turha lähteä kinaamaan. Näinhän se nimenomaan juurikin on!
Just näin, erot kun on niin marginaaliset lopputuotteessa, että turhaa saman jauhamista viikosta toiseen. Tai pidä ainakin pähkäilysi omana tietonasi.
Mikäs ihme tämä on, kun 95%:lle kameran ostajista EOS M50:ssä on täydellinen laatu/hinta/koko/painosuhde.
Leica SL, CL ja TL taas myydään niin hurjasti Suomessa, ettei niitä ole ainuttakaan kappaletta minkään suomalaisen kaupan varastossa/myymälässä. Syystä: niitä ei ole tähän mennessä myytykään, joten ei ole ollut syytä ottaa varastoon. Kameroita myydään vain virtuaalisesti - esitellään niiden kuvia ja tietoja nettisivuilla. APS-C kennollinen Leica CL on ainoa, jota löytyy varastosta Suomessa. Muut täytyy tilata ulkomailta. Kertoo jotain kameramyynnistä. Määrällisesti selvästi enemmän myydään APS-C kennollisia. Full frame on harvinaistumassa.