Tosin maailma näyttää olevan nopeassa muutoksessa. Niinhän se taisi olla, ettei Ylen TV uutisiakaan enää kuvata kuvausryhmän toimesta, vaan käytössä on nykyään robottikamerat. Ylen uutisten 20.30-lähetyksessä oli torstaina odottamaton käänne, kun yksi robottikameroista peitti yhtäkkiä lähes koko kuvaruudun sääosion aikana. Meteorologi Anne Borgström kommentoi tilannetta lyhyesti ja jatkoi lähetystä hymy huulillaan. Illan uutisankkuri Matti Rönkä palasi asiaan vielä lähetyksen lopussa toteamalla, että ”Automaattikameratkin tottelevat, kun Anne käskee.” Uutisvideot | Robottikamera peitti sääkartan kesken uutislähetyksen
Mietin, että mihin kameraan Leica SL2 kamerarunkoa ja APO-Summicron-SL objektiivia sitten tulisi verrata, jos kerran muovisiin Canon ja Nikon romuihin vertaaminen vaikuttaa vähintäänkin typerältä. Miten keskusteluun tai vertailuun saataisiin jotain järkeä? Yksi hyvä vertailukohde voisi olla keskiformaatti - 47 megapikseliä ei ole kaukana Hasselbladin käyttämästä 50 megapikselistä ja muutenkin ominaisuuksien puolesta ollaan lähellä polttovälialueella 16 - 90 mm. Tuon 90 mm jälkeen vertailu muuttuu vaikeammaksi, koska Hasselbladilta ja Leicalta puuttuu ne telezoomit medium format kameroihin(APO-Vario-Elmarit-SL 90–280 f/2.8–4 vastaavat). HASSELBLAD 1600F On 6 October 1948, Victor introduced the Hasselblad 1600F. First consumer camera 500C With multiple prototypes in the works in 1953, the final Hasselblad 500C was launched in 1957. Replacing the previous design of a focal plane shutter from the 1000F, the 500C utilized a leaf shutter design with its range of high-quality Carl Zeiss lenses. 500 Series X1D II 50C X1D II 50C | COMPACT. POWERFUL. ENHANCED. Jos joku sanoo, että tuo Hasselblad 500C kamerarunko ja Carl Zeiss objektiivit olivat parempi yhdistelmä kuin nykyinen Leica SL2 + APO-Summicron-SL, niin olen innokas kuulemaan perustelut väitteelle. Nyt kuitenkin keskustelu vaikuttaa erittäin omituiselta, kun verrataan jotain halppismuovirimpulaa laadukkaaseen valokuvausvälineeseen.
En halua saivarrella, mutta "rekisterietäisyys" on suomalaisessa ammattiterminologiassa runkopaksuus.
"Mietin, että mihin kameraan Leica SL2 kamerarunkoa ja APO-Summicron-SL objektiivia sitten tulisi verrata, jos kerran muovisiin Canon ja Nikon romuihin vertaaminen vaikuttaa vähintäänkin typerältä. Miten keskusteluun tai vertailuun saataisiin jotain järkeä?" Tämä nyt ei ainakaan vaikuttaisi kovin rakentavalta, Canon ja Nikon edes sinnepäin olevalla hintatasolla tuskin ovat mitään muovisia romuja. Olkoonkin, että Leica on sinulle Jumalasta seuraava, ylöspäin, olisi hyvä säilyttää joku tolkku.
Nikonistin ongelma: alemmuuskompleksi Fujifilm G mount 65 mm diameter Hasselblad XCD 61 mm diameter Nikon Z mount 55 mm diameter Nikonisti toivoisi, että kamerassa olisi 43.8 x 32.9mm 100 megapikselin kenno. Nikonisti toivoisi, että järjestelmän NIKKOR Z objektiivit tarjoaisivat 55 mm piirtopympyrän. Nikonisti toivoisi, että tuo Sonyn kenno mahtuisi Nikkonin Z kamerarungon sisään. Nikonisti toivoisi, ettei f/1.8 aukon objektiivit olisi vain halpoja versioita kiinteäpolttovälisistä, vaan tuottaisivat suuremmalla kennolla f/1.5 aukkosuhteen 35mm kinofilmivastaavuuden. Todellisuudessa jos nikonisti vain luopuisi Nikonista, ei mitään ongelmaa olisi. Vaihtamalla merkkiä, hän saisi kaiken, mitä hän tarvitsee tai haluaa. Pysymällä merkkiuskollisena hän vain huijaa itseään. Nikon Z medium format camera – is it possible? Read more: Nikon Z medium format camera - is it possible? - Nikon Rumors Nikon Z Medium Format 100 Megapixels In The Current Mount ? | Matt Irwin
"Canon ja Nikon tuskin ovat mitään muovisia romuja." Eivätkö? Täällä suositeltiin Nikonin objektiivia AF-S NIKKOR 50mm f/1.8G korvaamaan objektiivi APO-Summicron-M 50mm f/2 ASPH. Tuo löytyy kaupasta hintaan 215,00 €. Objektiivissa on metallinen objektiivikiinnitys. Canon EF-M 55-200mm f/4.5-6.3 IS STM myydään samassa hintaluokassa 289,00 € hintalapulla. Puhutaan suunnilleen samasta hintaluokasta ja aika tarkalleen samasta kohderyhmästä/ostajakunnasta. Mutta nyt sitten onkin jo muovinen objektiivikiinnitys. Sitten sanot, ettei muovi ole ongelma. Miksi sitten Sigma mainostaa näin: "Runkorakenteessa hyödynnetään uutta lämpöstabiilia komposiittia, jonka vähäisen lämpölaajenemisen takia olosuhteiden vaikutus objektiivin suorituskykyyn on erittäin vähäistä mutta kestävyys ja elastisuus parempaa kuin yleisesti käytetyllä polykarbonaatilla." Sigma 30 mm F1.4 DC HSM | A, normaaliobjektiivi, Canon – Kiinteäpolttoväliset yleiskäyttöön – Canon EOS EF-S – Objektiivit – Kamerat – Verkkokauppa.com Sigma myöntää itsekin muovin käytön ongelmat objektiiveissa. Todellisuudessahan syy käyttää muovia on se sama: alhaisemmat valmistuskustannukset.
Eihän tässä ole järjen hiventäkään, ota nyt näiltä kahdelta valtamerkiltä saman hintaisia kakkuloita kuin Leicaltakin, turha kai niitä on vertailla valmistajan halvimpiin malleihin, mulla ei ole ollut ikinä yhtään muovibajonettista objektiivia, eikä ole ollut ikinä varaa kaikkein kalleimpiin, alemmuuskompleksi taitaa olla ihan eri suunnassa kuin Canikonin käyttäjissä, kuten jo aiemmin totesin, jos olisi turhaa pätäkkää riittävästi, hyvinkin S2:n voisin ostaa, onhan Leicat hienoja esineitä ja jokainen tajuaa heti, että ne ovat kalliita, mikä tuntuu olevan monelle se pääasia.
Tässä jo järkevämpi hintavertailu: kamerarungot(suunnilleen sama määrä megapikseleitä): 5 895,00 € - Hasselblad X1D II 50C 5 990,00 € - Leica SL2 objektiivit(Hasselblad’s fastest lens ever/Leica S the fastest portrait lens): 4 795,00 € - Hasselblad XCD 1,9/80 7 344,00 € - Leica Summicron-S 100 f/2 ASPH. Leica on vertailun perusteella ehkä hieman ylihintainen, mutta ei todellakaan sillä suhteella, mitä Nikon muoviromu vs Leica laatulasi vertailu antaa ymmärtää.
Tuo kamerarunko on varmasti käypä, mutta jätä tuo objektiivi hankkimatta. Leica S järjestelmän hienous on sen keskussulkimella varustetut objektiivit. also available with a built-in central shutter Summarit-S 35 f/2.5 ASPH. Summarit-S 35 f/2.5 ASPH. (CS) // Prime Lenses // S-Lenses // Leica S-System // Photography - Leica Camera AG Leica Summarit-S 35mm f/2.5 ASPH. CS -objektiivi Jos ei tarvetta keskussulkimelle, on Leica S väärä valinta. Markus Tedeskino on the Leica Central Shutter S-Lenses in St. Peter Ording, Germany
Tarkemmin kun miettii tuota Sigman mainospuhetta koskien lämpölaajenemista, niin kyllä vähän ristiriitaista on verrattuna siihen, mitä muut kirjoittaa. "Runkorakenteessa hyödynnetään uutta lämpöstabiilia komposiittia, jonka vähäisen lämpölaajenemisen takia olosuhteiden vaikutus objektiivin suorituskykyyn on erittäin vähäistä mutta kestävyys ja elastisuus parempaa kuin yleisesti käytetyllä polykarbonaatilla." Tuon perusteella jää käsitykseen, ettei lasin lämpölaajeneminen ole ongelma. Lämpölaajeneminen koskee vain runkorakennetta ja nyt sekin ongelma on ratkaistu käyttämällä uutta lämpöstabiilia komposiittia. Kuitenkin: Canon is compensating for thermal expansion in its optics, not the lens body. Optical glass and crystal materials, such as fluorite, are known to expand and contract with ambient temperature changes. These changes are not seen with the naked eye, but can cause refraction of the lens surface and, therefore, change the infinity distance. This is more of a factor in longer focal lengths but, as Canon points out, many of today's wide-angle zooms are simply inverted telephoto designs and they can be affected by temperature changes. Have you ever wondered why Canon telephoto lenses are white? Well, when the company introduced its FC 600mm f/4.5 SSC lens in 1976, designers painted the lens barrel white to minimize thermal expansion of the fluorite lens. Nowadays, it is more of a marketing scheme than anything, but thermal compensation for infinity focus started Canon's trademark white lens feature! Who Killed Infinity Focus? | B&H Explora Myös lasilla on lämpölaajenemiskerroin ja sama ongelma lämpölaajenemisen kanssa. all of its S-system lenses allow for movement past the infinity setting. Leica claims this is for accommodating thermal action, which is more critical as the size of the digital format grows. This movement also helps compensate for a physical change in focal length when teleconverters or adapters are added to a lens setup. Ja samat lämpölaajenemisen aiheuttamat ongelmat koskee myös Leicaa, vaikka se käyttää metallia objektiivin runkorakenteessa. Oma ajatukseni oli, että runkorakenteen materiaalin lämpölaajenemiskerroin saisi olla mahdollisimman lähellä lasin lämpölaajenemiskerrointa, mutta en löytänyt mistään, onko tosiaan näin, vai oliko vain oma ajatukseni. Jos näin olisi, joku saattaisi väittää titaanin olevan parempi materiaali runkorakenteeseen, mutta Leicakin taitaa käyttää ruostumatonta terästä. "Titaanin lämpölaajenemiskerroin on pieni, samaa luokkaa kuin lasin." Titanium Thermal expansion 8.6 µm/(m·K) (at 25 °C) Lasi 8 µm/(m·K) ASTEL - FYKE-opas
Muovirunkojen myötä päättyi vääntyneiden runkojen ja objektiivien virta kamerakorjaamoille. Samoin muovit pitävät mittansa lämpötilavaihteluissa, joten eivät ne nyt aivan yksiselitteisesti huonoja rakennusmateriaaleja ole.
Tosin - käyttää Leica titaaniakin: Lens Mount PL - Titanium SUMMILUX-C - Leitz Cine Wetzlar Tuossa vain ei tarkemmin kerrota, mikä osa runkorakenteesta on titaania ja mikä osa sitten muita metalliseoksia.
Paljastaisikohan tämä kuvapari, missä suunnilleen sitä titaania käytetään: https://www.leitz-cine.com/wp-content/uploads/2019/07/Summilux_35mm-Kopie.png SUMMILUX-C https://www.leitz-cine.com/wp-content/uploads/2019/06/Summicron_75mm-e1561464822652.png SUMMICRON-C
Leican ongelma on kautta aikain ollut heikko mekaaninen rakenne. Nykyisistä ei ole tietoa, mutta kautta aikain... Korean sodan aikana kuvajournalistit vaihtoivat innosta hihkuen Nikonin kalustoon, kun viidakon olosuhteissa (kosteus) Leicat vain eivät toimineet. Rakenne oli hieno ja luja, mutta ei maastokelpoinen. Kestäviähän ne muuten olivat. (Se hieno optiikka ei oikein pääse oikeuksiinsa, jos runko ei toimi.) Sama juttu kautta vuosikymmenten... Avaruuteen, kuulennoille jne. otettiin Nikon. Siihen on syynsä, Kuun kiertoradalla huoltoon on matkaa... Ja edelleen. Vastikään lueskelin amerikkalaisen vuokrausfirman blogia Antarktiksen matkalta. Olivat varustaneet turistiretkikunnan, millä kukin halusi: Leica, Nikon, Canon. Olosuhteet matkalla ovat aika kovat, kosteaa ja kylmää -lukijoista ainakin yksi on ollut vastaavalla matkalla. No, lyhyesti ja yksinkertaistettuna: Leicat lakkasivat toimimasta menomatkalla. Canonit sitten perillä ajan mittaan. Nikonit toimivat. Siis noin yksinkertaistettuna vielä: * Yksikään Leica ei selvinnyt perille asti toimivana. * Yksikään Canon ei selvinnyt kotiin asti toimivana. * Yksikään Nikon ei hajonnut matkalla. Laadulla on tekijänsä.
Ei muuta kuin rungot rosterista ja 150-millisellä bajonetilla, että voi heittää ostokset siitä samasta luukusta sisään, kun käy kuvaamassa. Sillä 2 kiloa painavalla 50mm f/4.0-objektiivilla voi sitten hakata kiviaitaa kotimatkalla. Jos siitä Nikon-käyttäjän itsetunto lähtisi kohoamaan? Mitähän varten mä olen täällä terapia-istunnossa jälleen keskustelemassa asioista, josta mulla ei ole aavistustakaan mihin tässä pyritään tai mihin tämä johtaa, saati mihin tämän pitäisi johtaa? Adjö.
The thermal expansion of plastic lenses is about 10 times that of glass. Moreover, the index of refraction of plastic changes much more with temperature than goes glass. Both of these things tend to restrict to useful range of enviomental operatin temperatures. Otherwise, optilal design in plastics requires techniques of athermalization to reduce the thermal focal sift. Image Acquisition Mietin, jos objektiivin runkorakenteessa on käytetty muovia ja linssit on lasia, niin kun on lämpölaajenemista lämpötilan noustua, linssin ympärillä oleva rakenne laajenee 10 kertaa nopeammin kuin putken sisällä oleva lasi. Vastaavasti kun kamera viedään pakkaseen - 10 °C lämpötilaan, niin ympärillä oleva runkorakenne aiheuttaa voimakkaan jännityksen lasilinssiin ja mahdollisesti jopa taivuttaa sitä. Canon & Nikon muoviromuissa voisikin toimia paremmin tuo, jos koko objektiivi rakennettaisiin muovista. Runkorakenne olisi muovia, mutta myös linssit olisivat muovia. Most of the single lens forms, planoconvex, planoconcave, meniscus and aspheric, are available in plastic. Plastic lenses are generally cheaper and lighter than glass equivalents but of lower quality. Plastic lenses are not as robust as glass as they can scratch more easily and some will deteriorate when exposed to UV light. If they are to be used outside the visible, in the UV or near IR regions, then their transmission must be checked. Plastic lenses are typically used in low cost collimators, torches and lighting applications. Knight Optical can supply competitive quotes on plastic lenses with low cost tooling for low quality though to high quality production runs by utilising single and multi-cavity tooling to suite your application, please enquire. We also have the facility to offer low run CNC manufacturing for small quality designs. Plastic Lenses | Low cost collimators | lighting applications Plastic or glass lenses? Which material is best for which patient? Do your homework before you shop for glasses and you will enjoy better vision. Plastic or glass lenses? Nyt taas jos linssit ovat lasia, niin objektiivin runkorakenne saisi olla titaania kaikissa niissä osissa, jotka ovat suoraan kosketuksissa linsseihin. Sitten ne objektiivin ulkopuolelta katsottuna päällimmäisenä olevat tarkennus- ja himmenninrenkaat voisivat olla terästä.
No, nyt mä ymmärsin, mistä tässä threadissa on kyse. Tässä on kuva, milllaisia sukelluskameroita titaanista esimerkiksi kannattaa rakentaa... https://external-content.duckduckgo.com/iu/?u=https://tse1.mm.bing.net/th?id=OIP.6jB25T2-eQ04Tz_EwSehXgHaE8&pid=Api&f=1 . Titaanista puheen ollen, voisi olla, että Leican sukellusominaisuuksia se varmasti parantaa lintukuvauksessa, kun Leicalla ennemmin tai myöhemmin heitetään vesilintua. Nikon- ja Canon-romuissa puolestaan käytetään liikaa polyuretaania tarkennusrenkaissa ja sen vuoksi ne kelluvat, eikä niistä tahdo päästä millään eroon. Canonin 300-millisissä on myös se lisäkahva helium-pallojen kiinnitykseen, jolloin sopivilla lisäpainoilla ja heliumin määrää säätämällä saadaan objektiivin ja lasikuituisen kameranrungon yhdistelmä vakautettua puolentoista metriin korkeuteen, eikä 50 000 euron jalustan hankinta ole välttämätöntä. Miltä kuulostaa Digikuva81? Tällaista tajunnanvirtaa materiaalitekniikan, optiikan ja kaiken muun kuvaukseen liittyvän osalta on vaikea seurata, kun siinä ei ole päätä, eikä häntää. Sen vuoksi olisi hyvä pidättäytyä sellaisessa kameraroinassa, joka kuuluu omaan kokemuspiiriin ennen kuin lähtee laukomaan mitään alaleuatonta mistään.