Sattuneista syistä työnantajalla on ylimääräistä tyhjää toimistotilaa, ja sain luvan pystyttää analogisen studioni yhteen tyjään siipiin. Josko nyt vihdoinkin ottaisi nämäkin kamat käyttöön! Kamera on ruotsalainen Szabad 8x10 jossa yli sata vuotta vanha Voigtländer Braunschweig Heliar 36cm/4.5 -objektiivi. Hyvin pitkälti mutulla mennään, sillä kamerassa on käsipumpulla toimiva ladonovisuljin. Pitänee pyrkiä vähintään parin sekunnin valotusaikoihin. Jalusta on tukeva Berlebach UNI 16. Filminä aion käyttää Fomapan 100. Lamput ovat Briteistä raahamiani vanhat photaxin studiovalot, johon olen vaihtanut töpselit sekä ei-niin-kuumat Walimexin ja LinkStarin päivänvalolamput. Istuimena toimii Parolan everstin vanha jakkara, näin ainakin myyjä kertoi (toivottavasti antaa malleille hieman lisäryhtiä).
Nostetaan tätäkin ketjua ja laitetaan samalla taas tähänkin vähän uudempaa välineistöä, pelejä ja vehkeitä nekin on. Mulla on viimeisen vuoden aikana kymmenet kamerat (digi- ja filmi-)ja sekavat salamasysteemit vähentyneet tähän, enää muutama Olympus ja setti Godoxin akkusalamoita. Studiolla sit joku tuikku lisää, mutta enenevässä määrin sielläkin menee noilla Godoxeilla. Saata kohta tosiaan vielä ne Elincatkin myydä, aina vaan tavara vähenee...
Enhän mä ole. Pikemminkin päinvastoin, myönteisesti yllättynyt. Mulle sopii ne, jollekulle toiselle jotkut muut vehkeet.
Ei näitä monta Suomessa ole ollut, joten joo on se. Itse asiassa se Szabad 4x5 joka myös on siellä, on myös mun vanha. Hienosti pojat ovat kerännyt koko perheen yhteen, heillä on nimittäin myös Szabad 5x7 myynnissä.
Joo, päätin lopulta toteuttaa vanhan haaveeni. Kameratorin pojat hoiti hienosti kaupan, kamera ja objektiivi tuotiin jenkeistä saakka.
Myös hinta on aatelia. Mutta joo, onhan se toki hieno. Eniten itseäni ehkä hämmästyttää Deardorffin koko ja paino verrattuna Szabadiin. Todella hienosti menee kasaan kompaktiksi ”salkuksi”. Kokoero näiden kahden kameroiden välillä on melkoinen!