Ensimmäinen video (ei tarkoitettu herättämään suuttumusta tai kamppailua. Asiallinen ajatustenvaihto toki toivottavaa).
Valtavan laajan mielen kentän äärellä ..Toivottavasti herättäisi positiivista halua ajatustenvaihtoon ja oppimiseen. Rakentava keskustelu toivottavaa - riitaisuutta ei ole hyvä harjoittaa!
Kyllähän tuo olennaisesti piti paikkansa Gentilen kohdalla. Ehkä olisi ollut hyvä selvittää myös Gentilen uushegeliaanista olemusta. Kansallissosialismin kohdalla taas on kyllä suoranainen virhe jättää mainitsematta heidän rotuoppinsa. Gentilen ajattelun pohjalta syntyneen italialaisen fasismin ja saksalaisen kansallissosialismin käytännössä samaistaminen ei ole aivan asiallista. Hieman epäilen videon loppuosan esitystä kaikesta siitä pahasta, mitä Yhdysvalloissa demokraatit puhujan mukaan ovat saaneet aikaiseksi (nytkö, Trumpin kaudella?), tunnen tilannetta kuitenkin sen verran huonosti, että vain epäilen. Kaikkiaan ei huono video.
Jos vaikka tietynlaiseksi kypsyystason testaukseksi tämmöinen "syvällisempi" ketjun aihe. Jos menee haukkumiseksi ja riitelyksi niin tottakai lähtee täältä pois. Mutta mehän olemme kaikki (suurin osa ainakin) aikuisia?
Voit katsoa aluksi vaikka tuolta: Nazism - Wikipedia Voin antaa lisää kirjallisuusviitteitäkin jos haluat. Mutta jos tämä menee sellaiseksi. "Tuo on kaikki pelkkää CIA:n / sionistien / länsimaisten "tiedemiesten" / xx:n propagandaa ja sinut on aivopesty." niin lopetan tähän ketjuun kirjoittamisen tähän: lähtökohtaisesti hedelmättömään viestittelyyn en ryhdy.
Joku saattaa lähteä keuhkoamaan. Hyvä aloitus, eikä mitään pidä unohtaa. Itselle tästä nyt kuitenkin tuli mieleen tänään ilmestynyt Marjo Liukkosen teos "Teloitusjonossa; Hennalan miesvankien kohtalot 1918–1919". Teloitusjonossa Muistelisin, että joku joskus täälläkin [minun mielestäni minua loukaten] pyyteli tavallaan esimerkkejä ns. vihervassareiden ym. kapinoijien uroteoista. No, eihän niitä ole. Mutta ei se toisaalta ole oikein sekään, että sivistysvaltiossa hävitetään(?) tai ei edes tehdä(?!) vankikortteja. Suomessa on oikeasti teloitettu viimeisen 101 vuoden aikana laillisesti enemmän kansalaisia kuin Yhdysvalloissa. Tätä ei pidä unohtaa. Ja oikeasti. Kannattaa pysähtyä. Minulla on ollut tavallaan etuoikeus tutustua myös omiin ja itseäni koskettaviin asioihin. Monella tätä ei ilmeisestikään ole. Siksi kai ymmärrän osin, missä mennään. Huolestuneena silti katselen.
Minua kiinnostaa vilpittömästi kaikkien näkemykset, joissa ei päällimmäisenä oma ego ja eri tavoin näkemään päätyneiden parjaaminen. Mutta aivan erityisesti minua kiinnostaa se ilmiö (haluaisin löytää siihen syyn) miksi varmasti moni pohjimmiltaan "hyvää" tarkoittava ihminen niin helposti muutaman kirjoitusrivin jälkeen olisi valmis tarttumaan toisen -lopultakin aika samankaltaisen- kurkkuun kiinni. Manipuloidaanko meidän tarkotuksellisesti tämmöiseen arjen sotavalmiuteen aivan rakenteellisesti vaikka näennäisesti opetetaan pikkulapsista asti "rauhan, hyvyyden, solidaarisuuden" yms. hyveiden tärkeyttä? Tämä on melko kipeäkin aihe ja haluisin että sitä pohdittaisiin. Ei ole kaunista eikä hyvä juttu että täälläkin "eri leireissä" (miksi niissä, alunperinkin?) olevat yksilöt aina tippuvat nujakan tasolle. Pahaa mieltä ja huonoa värähtelytasoa seurauksena. Näin karkeita ja viimeistelemättömiä pohdintoja hieman kuumeisena...
Olen joskus miettinyt samaa. Tuo kurkkuun käyminen usein liittyy tilanteeseen jossa kurkkuun käyjällä ei ole (enää) asia-argumentteja. Silloin hyökätään toisen keskustelijan kimppuun jotta ei jäätäisi tappiolle. Tämä on tietysti kovin inhimillistä jos ei kykene tunnustamaan sitä, että asia-argumenttien mukaan joutuisi muuttamaan ajatteluaan. Toisaalta kyse voi myös olla tietoisesta taktiikasta: alunperinkin hyökätään vastapuolen henkilön kimppuun jolloin ajatuksena on tehdä vastapuolesta ihmisenä epäilyttävä jolloin (yleisön silmissä) myös hänen argumenteistaan tulee epäilyttäviä. Argumentum ad hominem. Noin kai useimmiten toimitaan silloin kuin paikalla on yleisöä, esimerkiksi netin keskusteluforumeilla.
Mulla on hyvin paljon tietoa. En halua avata tässä ja nyt kaikkea. Sanotaanko näin, että aika ei ole kypsä. Arkistoista löytyy paljon (ihan netistäkin), jos haluaa etsiä ja ottaa selvää. Kukaan ei estä ottamasta selvää. Mutta esimerkkinä se, että isänisän vanhemmat murhattiin vain vakaumuksensa takia. Kummatkaan eivät edes osallistuneet tapahtumiin. Olivat vain hyväuskoisia ja puhuivat totta laillisen hallituksen edustajille, kun kysyttiin. En hyväksy sitä "äärioikeistolaista" ajattelutapaa, joka nyt on vallalla. On kuvottavaa vastuuttomuus, joka jatkuu tietyissä piireissä tänäänkin. Piilottelu, pimittäminen, jne. ei johda mihinkään hyvään. Päinvastoin. Siksi koen olevani etuoikeutettu. Tyhmä en kuitenkaan ole. Tai no.
Ei, kyllä valtiorikoksista teloitettiin kovallakin kädellä sisällissodan aikaan ja/tai jälkeen. En lähde lähteitä hakemaan. Pitää olla jopa imbesilli, jos itse ei löydä. Sotaoikeuden toimeenpanemat ei luonnollisesti näy missään. Selvennyksenä tähän apinallekin.
Motris, sadan vuoden takaiset tapahtumat ovat todella paljon vaikuttamassa edelleen ja siitä on yhtenä osoituksena myös Suomi 100 vuotta teloituspostimerkin poistaminen. Ikävä tapaus kuten myös että "äärioikeisto" (vaiko "kansallissosialistit"?) haluaa edelleen pitää rintamalinjojaan sosialisteja vastaan vaikka se olisi vain hyväntahtoinen sukuvika menneisyydestä. Ei niistä arvista pääse ikinä tätä menoa. Luulin että Täällä Pohjantähden alla olisi yhdistänyt.
Pahoin pelkään ettei monikaan tiedä mitä "hienojen (tai huonojen) aatteiden" takana on ja miksi niitä on mieliimme ahdettu. Olisiko kuitenkin joidenkin etu että ihmiset loputtomasti nujakoivat satujen ja illuusioitten tiheässä sumussa. Nuo "-ismit" ovat kaikki kusetusta? Miksi emme luovu niistä jokaisesta ja kasva ottamaan vastuuta maailmastamme oikeasti, kuin aikuisille ja älykkäille ihmisille kuuluisi? Emme ole vihollisia vaan saman lajin, kansan ja perheen jäseniä. Pateettista?
Sota ei ole rauhanaika. Tästä ei ole pitkä aika, kun puhuttiin kapinasta. Hyvä muistaa myös se. Sisällissotamme oli pelkkää murhaa ja vääryyttä puolin ja toisin. Mitä vertailuihin tulee. Miten vertailla ruisleipää kauraleipään? Millainen taikinajuuri paras?
Kuinka paljon persuja on kiinnostanut esim. saamelaiset tai kveenit? Näitä Odinin porukoita on kannattajissa. Jotain tiettyä ristiriitaa siinäkin.
Puhuin läntisestä suurvallasta. Ei tarvitse katsoa itään tai muualle. Yhdysvallat vs. me [Suomi]. Sitä paitsi. Vedät sota-ajan ja rauhan ajan omituisesti sekaisinyhteen. Näetkö itse? Vai trollailetko vain huviksesi?
Jos olet lukenut niin voitko vaikka referoida tuon sisältöä? Miksi linkki kannattaisi avata? Onko hyvä teos, mielestäsi (ja jos kyllä on niin miksi se sitä on)? edit. lisätty uupunut "jos" - sana
Kannattaa avata ohjelman linkki. Sieltä pääsee sitten kuuntelemaan sen. Aluksi tuntuu ainakin mielenkiintoiselta haastattelulta. En ole kokonaan kuunnellut vielä. Ohjelmatiedot: 1930-luvulla osa suomalaisistakin haltioitui fasismista. Eduskuntaankin päässyt IKL ihaili Mussolinia ja Italian fasismia. Myös Hitlerillä ja Saksan natseilla oli Suomessa kannatusta. Jatkosodan aikana 1400 suomalaista soti itärintamalla natsi-Saksan SS-joukoissa. Onko historiallisella fasismilla ja nykyajan uusnatsismilla mitään yhteistä? Onko Suomi peitellyt oman fasisminsa historiaa? Miksi maailman sodan täydellisesti hävinnyt aate viehättää jälleen nuoria miehiä? Ruben Stillerin vieraina ovat suomalaisesta SS-pataljoonasta kirjan kirjoittanut André Swanström ja suomalaista fasismia tutkinut Oula Silvennoinen.
Kyllähän niissä SS-miehissä varmasti sellaista aivan erikoslaatuista "ryhtiä" oli - vai mitä (vai mistä tuossa nyt lienee kysymys)? Oletko sinä SS-miehien ihailija? Ja miksi, jos saan kysyä?
Vihollinen pitää tuntea. Siksi menin armeijaankin. Usko tai älä. (No älä kokonaan.) Kyllä toi jalkapallon voittaa kuuntelemisen arvoisena.