Tulipa sitten tuossa lomalla käytyä, heti kun avattiin. Joskin aika osoittautui siitä ikäväksi, että yksi kahjopää ampui sitten samana yönä taksikuskeja. No enivei, olipahan hienot näyttelyt. Ja kun oltiin käyty Tukholmassa viikon sisällä, niin helppo sanoa, että Tallinna vei pisteet suvereenisti. Ainia miinus lippuhinnasta, 14€ on todella paljon, kun museoihin pääsee yleensä vitosella.
Kiitos vinkistä. Pitääpä tosiaan pistäytyä. Fotografiska Tallinn: Welcome to the Museum of Photography | Fotografiska
Ja muistakaa Patarei kuvaus kohteena, auki enää syyskuun loppuun ja seuraavasta kerrasta ei tietoa tuleeko edes.
Mistä sitä saa? Kun ette ole koskaan ostaneet kaljaa, tulee epäilys ettette ole sitä liiemmin juonutkaan.
Ne kerrat kun kaljaa oon juonut, oon sitä aina saanut. Enemmänkin olis tarjottu. Absolutisti en oo, mutta en viinaa tarvitte. Koskenkorvan raaka-ainetta kuitenkin kasvatan.
Hienot näyttelyt kyllä tuolla Tallinnan Fotografiskassa. Tavattoman vaikuttavat. Ei olekaan tainnut aikaisemmin kuvaa katsellessa ihan kirjaimellisesti loksahtaa suu auki. Tuli Patareissakin käytyä, vaikka ei ollut tarkoitus. Merimuseoon matkalla huomasin kyltit ja koska merimuseo on käyty, päätin mennä Patareihin. -Topi
En ole kyllä koskaan saanut, aina on joutunut ostamaan, jos sellaista on halunnut. Ei sitä tosin kovin usein nykyään tapahdu.
Tallinnan Fotografiska tosiaan hieno uusi lähimatkailukohde ja esim. Pentti Sammallahden upea näyttely siellä nyt enää 25.8. saakka => Fotografiska | Distant Land ..ja siinä Fotografiskan naapurissa olevassa Juhan Kuus documentary photo centressä niitä Robert Doisneaun klassikoita enää 18.8. saakka => Dokfoto ..jos etelänmatka ollut suunnitteilla, niin nyt kannattaisi tosiaan siis pistäytyä tuolla
Tuli käytyä tuolla viime viikolla. Paljon puhuttu alkuperäiskansojen osuus sai mietteliääksi. Elämää suorastaan kansallimaisemissa. Komeita ja haastavia olosuhteita. Kuitenkin melko moni kuvan henkilö esitteli kansallisia käsitöitä. Suhde useihin kuvattuihin ihmisiin oli melko jähmettynyt. Afrikkalaiset henkilökuvat, niissä oli luonnetta ja tai pelkoa joutumisesta uhanalaisiksi. Hienoja. Tosin ehkä pidemmät ja monipuolisemmat kuvasarja kustakin heimosta toisi arjenkin olosuhteet mukaan. Antaisi kuvaajallekin enemmän haasteita. Hieman exotiikalla ratsastamista. Anja Niemen kuvista pidin paljon. Hänen kirjansa oli muuten Akateemisessa myynnissä, vihjeeksi. (Olen kai tulossa vanhaksi ja huononäköiseksi, kun pieneksi taitetut kuvat alkaa olla rasittavia tirkisteltäviä). Harmi, kun tekstejä ei ole edes suomennettu ohuena vihkosena kirjan välissä.Kuvissa on niin paljon arvoja ladattuna, että turha edes yrittää synnyttää keskustelua. Retrospektiiviset näyttelyt ovat aina mielenkiintoisia. Mitä kuvaajat haluavat nostaa esiin tässä ajassa pitkistä upeista ikonisista, paljolti tutuista kuvistaan. Vai onko Kuraattorilla osansa valinnoissa. Harmi että siihen ei saa vastausta. Vaikuttaa kuin kuvien syvyyteen suhteessa elämään on panostettu hienosti. Sinänsä Museon sijainti Telliskivessä viritti ainakin minut hyvin innostavaan tunnelmaan. Kannattaa varata myös ympäristön havainnointiin runsaasti aikaa. t. manual
Poikkesin henäkuun lopulla. Olen jotenkin tosi allerginen näille luonnonkansapornoilijoille, jotka "samaistuvat" ja "ystävystyvät" alkuperäisjengien kanssa ja vielä sitten mielellään purkavat tuntojaan videotarinaan jossa ylistävät tulleensa paremmaksi ihmiseksi näiden vierailusessioiden jälkeen. Tässä mielessä Fotografiskan Jimmy Nelson oli odotetulla tasolla. Mutta ne kuvat ja koko Nelsonin näyttelyn ylöspano. Kun astuin saliin sisään, oli haavi auki kerrastosta. Vieläkin nousee karvat pystyyn. Todella hieno ja teknisestikin aivan A1-luokkaa. Sammallahden retrospektiivi oli taas aivan jotain muuta ja niiden miniatyyrikokoisten maisemakuvien tutkiskeluun olisi pitänyt varata kokonainen päivä. Jotenkin se Nelson veti energiatason lähelle nollaa. Anja Niemi jäi mulle sisällöltään ehkä vähän etäiseksi, mutta ei sävyiltään.
Tämä on muuten nyt Tukholman Fotografiskassa, maaliskuun 6. päivään asti. Tuli käytyä eilen kun oli muutama tunti aikaa ennen paluumatkaa. Upea näyttely toisellakin käyntikerralla. Topi
Nyt Bryan Adamsin kuvia, enpä olisi uskonut miehestä tuotakin. Ja viereisessä Juhan Kuusi Dokfoto'ssa katukuvia, todella mahtava pikkunäyttely: Dokfoto
Joo, katsoin keväällä lockdownin aikaan suorana lähetetyn live tourin, joka löytyy edelleen Fotografiska Tallinnan Youtube-kanavalta Heinäkuussa kävin paikan päällä, komeita isoina printteinä.