Miten sitä tarkennuksen hienosäätöä kannattaa lähteä tekemään? Pitääkö tsuumissa kokeilla eri etäisyyksiä ja eri polttovälejä? Ei kai optiikalle voi tehdä kuin yhden arvon? Entä eri aukot?
Pitää valitettavasti. Kuvaat vaikka loittonevaa mittanauhaa, joka on 30 asteen kulmassa ja laitat jonkun esineen siihen viereen, johon tarkennat. Kuvaat täydellä aukolla eri polttoväleillä esim. 24mm-28mm-35mm-50mm-70mm -sarjan ja katselet missä kohtaa mittanauhalle se osuu suhteessa tarkennuskohteeseen. Oletko ostanut Sigman lasitavaraa vai? Siihen saa sen dockin, joka tietokoneen kautta ohjelmallisesti syöttää obiskan softalle ne antamasi parametrit.
Tein säädön siten, että kuvasin testitaulun kaikilla asetuksilla ja sitten otin käyttöön sen arvon, jolla RAW-tiedoston koko oli suurin. Ehkä ei ihan puhdasoppisin, mutta toimi ainakin EF 24-105/4 L:n kanssa. Sen sijaan EF 50/2.5 makrolla variaatiota oli eri etäisyyksillä turhan paljon. Mutta käytän sitä joka tapauksessa yleensä manuaalitarkennuksella.
Niin unohdin mainita, että noille polttoväleille sitten kuvataan järkeville etäisyyksille eli riippuen polttovälistä 3 tai 4 etäisyydelle, mutta se riippuu paljolti millainen korjailusysteemi kamerassa on eli tapauskohtaisesti. Sigma esimerkiksi ilmoittaa just mille etäisyydelle pitää asettaa kohde ja sitten arpomaan korjailuja. Mikä Sigma sulla on vai onko jokin muukin alkanut tarvita korjailuja ?
Tamronilla on samanlainen systeemi nykyään mutta en ole päässyt kokemaan erityistä tarvetta siihen. (Esim. mun SP45VC oli kohdillaan yksinkertaisella rungon objektiivikohtaisella +10 korjauksella (korjattavissa -20 to +20) ja SP35VC oli jossain +4 paikkeilla mikä on jo niin vähäinen säätö ettei sillä ole selkeää merkitystä. SP24-70G2 ei vaatinut mitään. Nyt on toinen D810 yksilö käytössä ja tarkistukset vielä tekemättä.) Tap-in Console esittely. (Siinä on paljon muutakin kuin etäisyyssäätöjä.)
Yksi korjausarvo kullekin objektiiville löytyy Nikonin rungosta. Hyvällä säkällä homma toimii kun valitsee itselleen tärkeimmän etäisyyden ja polttovälin säätämiseen täydellä aukolla. Zoomien suhteen enemmät vaihtelut ja huonompi lopputulos ovat aina todennäköisempiä kuin kiinteille. Missä määrin kussakin objektiivissa havaitaan tarkennuksen siirtymää täydeltä aukolta vähän himmennettyyn (focus shift), on tietenkin huomioitava seikka. Jos se vaikuttaa, se tyrii koko homman ja silloin on valittava yksi tärkeä käyttöaukko säätöön tai yrittää sopivaa kompromissia. Zoomeja on enemmän tai vähemmän varifokaalisia. (varifocal vs. parfocal) Tamron 24-70G2 näytti olevan hyvin parfokaalinen, joten tarkennus pysyi zoomattaessa. Mitä varifokaalisuus todella vaikuttaa hienosäätöteemaan , en osaa nyt kuitenkaan selkeästi ajatella.
Mistään klappista (välyksestä) ei ole kyse. Sano itse, oliko tuolla 105/1,4 lasillasi aihetta tarkennuksen hienosäätöön peilinikoneillasi? Peilittömiä on monenlaisia. Nikon Z tarkentanee omalla tavallaan. Focus shift lie siinä ainakin jotenkin mietitty. Oliko se jopa niin, että se tarkentaa aina käytttöaukolla f/5,6 saakka ja siitä lähtien f/5,6:lla. "At magnifications larger than 1:10 the lens shows clear focus shift between f1.8 and f5.6 but that is avoided by the camera focusing while stopped down to shooting aperture." Nikon Z 50mm f1.8S review - Page 2 of 5 - Cameralabs
Ei se kyllä vielä ihan niin ole. Vaikka tarkennus koko ajan kehittyykin, niin kyllä kaikissa (ammattikäyttöön tehdyissä) rungoissa tarkennuksen hienosäätö on, ja täytyy olla. Käytetään jos on ongelmia, siis objektiivikohtaisesti. Niin se on noissa sinun Z6:ssa ja Z7:ssakin, yhtä lailla kuin minun E-M1:ssäkin. Että ei ne ainakaan tehtaalla siihen luota, etteikö tuota tarvittaisi.
Ymmärtääkseni kontrastitarkennos ei näistä hienosäädöistä ainakaan piittaa. Ei siis peilikameroissakaan (liveview). Focusshift on sen sijaan eri juttu ja sen voi kiertää tarkentamalla käyttöaukolla. Peilittömissä nyt ainakin sitten voidaan helpommin hyväksyä focusshift kun se perinteisesti on huonosti onnistuneen objektiivin merkki ja ongelmainen juttu. Kuvassa yksi järjestely tarkennuksen hienosäätöön muutaman metrin etäisyyttä varten laajakulmalle heikolla valovoimalla. Olisi paras olla pystykeppi mittaskaalan keskellä johon tarkennuspiste laitetaan, mutta kyllä tuohon vaakakepin päähänkin se nappasi hyvin. Vaikkapa metrin pituinen lankku johon on merkattu asteikko, ja keskellä pystyssä lyijykynän vahvuinen tarkennuskeppi, voisi olla kätevä. Kuvauskulma matala. D850:ssä on näköjään myös automaattinen hienosäädön asettaminen jossa liveviewillä tarkennetun etäisyys asettuu korjausarvoksi. Muuten huomiona tuosta sivusta on omituiset varoittelut alussa ja huonot käännökset. (Miksi kukaan haluaa suomenkielisiä huonoja ohjeita. Nikon ei ole edes pahin tässä suhteessa mutta riittävän huono.) Tarkennuksen hienosäätö Tuosta löytyy lisää mielenkiintoisia sekä kirja ja viivotin -ohje: https://www.nikonimgsupport.com/eu/...00&configured=1&lang=fi&sfdcIFrameOrigin=null
Nikonissa on Default kohta joka vaikuttaa jokaisella objektiivilla. Saved values sen sijaan sitten objektiivikohtainen korjaus. Tulihan huomattua kantapään kautta. Käytännön säätö toimi kätevästi samoilla jalansijoilla eri etäisyyksille. Pressun pinta noin metri, saunan katto noin 6m, koivun latva noin 25m. Tarkennus keskipisteellä. Täysi aukko sekä aukon ja kaksi himmennettynä. Tulihan tehtyä huolellisemmin kuin ennen. Hyvät säädöt löytyivät. SP35VC +4 SP45VC +6 SP85VC +4 85mm objektiivissa näkyy noin 10mm focus shift lähietäisyydellä. 100% tarkastelut luonnollisesti. Kätevä tuo NX-D kaikiin vertailuihin kun laittaa 2 kuvaa rinnan.