Popjazz-laulunopettaja sanoi ainoan kerran minulle vuoden aikana, että nyt kuulostaa siltä, että olet sanojen takana, joita laulat. Oli juurikin tämä laulu
ei sitä olisi kerennyt maalata, vaimo hoitaa ne hommat,en uskaltanut häiritä kun en tiedä oliko rukoushetki vai mikä se kummajainen oli. kuvan tiedot JPEG (5mp+34mp) 1/24s iso 400.
Uskomatonta edelleen kun kuvaa katsoo. Tossa vertailuksi Sonyn bridgekamera yli kymmenen vuoden takaa kameran omalla pienimmällä asetuksella 1mp. https://foorumi.kameralaukku.com/attachments/dsc05189-jpg.249087/ Kameran (Sony R-1) 10mp täyskokoisista kuvista sai hienoja 40x50cm printtejä näyttelyyn.
Vertasin pienempään EI 800:lla otettuun järkkärikuvaan ja ero oli kyllä huikea, huh huh. "Hieman" aggressiivinen kohinanpoisto tuossa? Onko sille tehty vielä muuta?
Menee taas tosi omituisiin atmosfääreihin. Olen pitänyt omia kuviani suht aina täysin paskoina. Mutta oikeastihan ne on olleet aina suht hyviä. Omasta mielestäni paskoja, joten sitä kai kunnioitettavan? Miten näitä pitää kenellekin kirjoitaa auki?
Saispa kuvattua tuota 5x7 enemmän, saisi hyviä potretteja kun saisi malleja(yhteistyöhaluisia), toki en ole kysynyt ketään Itse tykkään laajislaseista. Kato ym kuvauksessa käteviä kun tarkennus voi olla Usein omat kuvat on paskoja, johtuen kriittisyydestä. Toki ne voi olla omasta mielestä hyviäkin, johtuen kun ne on omia kuvia
Joskus huonoja, joskus hyviä, joskus ei kumpaakaan. Minulle (siis harrastajalle jolla ei ole kovin suuria taiteellisia ambitioita) digikuvauksen yksi huono puoli on tämä: kun digillä ottaa kuvan, niin sen otetun kuvanhan sitten katsoo näytöltä. Niin sitten se näytöllä näkyvä on sitä tai tätä, mitä nyt ikinä. Ja sitten mieli suuntautuu siihen jo otettuun kuvaan: että jos kuitenkin niin ja näin ja sitä sitten pitää sellaisena ja tällaisena. Ja se sitten vaikuttaa siihen kun alkaa ottaa seuraavaa kuvaa se edellinen kuva. Sitä seuraavaa kuvaa ei ota enää samalla tavalla tuoreella mielellä. Ja tämä kumuloituu. Filmille kuvatessa sitä edellistä kuvaa ei näy, ja jokaisen kuvan ottaa tavallaan iloisessa viattomuuden tilassa, jokainen kuva on tasa-arvoinen sitä kuvattaessa. En kovin hyvin osaa tätä selittää EDIT No tietysti voi vaikka laittaa teipin takanäytön päälle, mutta muutenkin kuvaan mieluummin filmille.
(No meni joo outoihin aiheisiin. Itse vain kommentoin teknistä laatua esitetyssä kuvassa koska siitä erikseen muistettiin mainita "41megaa". (#37) Sen sijaan paska kuva se ei ollut lainkaan muuten vaan oikeasti päinvastoin! Mutta mitä ihmettä tarkoittaa 5+34mp?)
Pian kai puhutaan jo valokuvaajien suhtautumisesta ihmisiin! Eiku... siitähän oli myös alunalkaen kyse.
Tuollaisen vastauksen saatuaan kysyjä tuskin kokee kuvaajaa uhkana tai yleensäkään lisämielenkiinnon arvoisena
No tätäpä juuri tarkoitin sillä että siitä oli alunalkaen kyse myös. Zen Cafe viittauksella osoitin myös samaan, koska se sanoitus on erikoisen viehättävä siinä että samaistuuko kuulija vai tekeekö eroa laulun henkilöön. Sehän on sekä että. Olemuksemme, sisäinen maailmamme, huomataan - tai ainakin se vaikuttaa ympäristöön ja kohteluumme.
Oliskohan Teemulla tai jollain mahdollisuus lisätä sellainen vipu, että valinnaisesti jokaisesta ketjusta huomautettaisi uusista viesteistä vain kahden ekan sivun verran...