Minulle on ihan sama säilyvätkö kuvani sata vai kaksisataa vuotta. Sillä ei ole vaikutusta siihen, että Leica palauttaa kuvausinnon säännöllisesti.
Ilmakehitys vetää näköjään puoleensa. Tuossa ei vedetty ihan tarpeeksi pitkälle ajatusta, koska muistikortti on erikseen: Yashican "digifilm" Vähemmän innostunut analyysini #27. Yashican "digifilm"
Minähän käytän sitä paljonkin. Ihan vaan standina, pöydän kulmalla. Pari viikkoa liikuttamatta, niin hyvä tulee.
On niistä osalla tietysti suvun jäsenille dokumentin arvo, osasta ei kukaan enää (kaikkia) henkilöitä tunnista. Ei niillä sen kummallisempaa arvoa ole, olen niitä kuitenkin joutessani skannannut, etteivät ainakaan minun vahtivuorollani joudu kokonaan hukkaan.
En tarkoittanut skanneja, eli sisältöä vaan juuri tekniikkaa/negoja itseään ja siihen liittyvää todistettavasti olemassa olevaa vanhaa materiaalia! Vaikka kirjoituskoneella olisi kirjoitettu kuinka hienoja kirjoa joskus, on ehjä ja komea toimiva vanha kirjoituskone hieno laite ja arvokas itsenään, esim jostain vuosisadan vaihteesta..
Ei tarvitse todistaa, sehän näkyy yhtä iso ero kuin lamppujohdolla ja sormenpaksuisella kaiutinjohdolla kartioiden päällä...
Saisiko täältä vinkkiä. Vuosi pari sitten myin Leicani pois ja se on ketuttanut siitä asti. Olen tullut päätökseen että uusi M on saatava. Ongelma on se että oikeassa silmässä on kartiopullistuma jonka seurauksena paljon hajataittoa. Saako M sarjan kameraan teetettyä jossain korjaavaa linssiä etsimeen jotta oikealla tähtäily onnistuisi? Toinen vaihtoehto tähtäillä vasurilla mutta se on hiukan onnetonta.
(En tiedä mitä on kartiopullistuma, mutta itselläni on hajataittoa aika reippaasti myös likinäön lisäksi. En tosin ole koskaan ymmärtänyt sitäkään, mitä se tarkoittaa. Liki- ja kaukonäköisyyden ymmärrän jotka korjaantuu plus- tai miinuslinsseillä. ) Olen aina kummastellut sellaisia toiveita että voisi kuvata ilman silmälasejaan. Ilman silmälaseja kun ei minun ainakaan ole ollenkaan kiva katsella maailmaa. Jos korjaus olisi vain kamerassa, pitäisi sen kautta katsella koko ajan. Voihan sitä toki tarvita silmälasiensa kanssakin korjausta okulaariin. Kun joissain kameroissa on portaaton +- säätö, säädän sen tarkimmaksi silmälasien kanssa. Enhän tarkaksi muuten saisikaan koska hajataittoa likinäön lisäksi. Leica M kameroihin näyttää olevan saatavissa korjauslinssejä sekä myös portaattomasti säädettäviä lisäkkeitä. Kuinka ne vaikuttavat etsimen näkymään, en osaa arvata. Leicassahan on älyttömän ahdas okulaari.. ja siihen vielä normaalit rillit mukaan niin epäilyttää koko touhu kun silmä jää jo pirun kauas. (?) Zeiss Ikon ZM:ssä on paljon isompi okulaari, johon sopii Nikon F/F2/FM korjauslinssit. mutta sehän ei kuitenkaan ole höyrykone eli perinteinen Leica. leica M6 M3 diopter - Google-haku (ed. Säädettävät näyttäisi olevan etsinkuvan suurentajia, joten niitten käyttö painottuu telepuolelle (?)
Suolakala, kysymyksessä oli teetättämisestä. Optikkoliikkeet niitä pystyy tekemään. Mutta kehyksen joutunet tuomaan mukanasi ja miten nuo ylipäätään kiinnittyvät on tässä tapauksessa minulle tuntematonta. Googlella näen monenlaista ja Leican oma näyttää tuolta: Correction lenses // Viewfinder Accessories // Technical Equipment // Leica M-System // Photography - Leica Camera AG Correction lenses M // Viewfinder Accessories // Technical Equipment // Leica M-System // Photography - Leica Camera AG leica m correction lens how it works - Google-haku Nää voisi lueskella odotellessa löytyykö joku joka kertoo kokemuksiaan täällä. Leica FAQ — Eyepiece correction lenses Question about Diopter Correction - Rangefinderforum.com astigmatism - hajataitto? Muistaisin että jotkut täällä on kertoneet tähtäävänsä vasemmalla. Tottumiskysymys kuitenkin lopulta. (Itselläni on mennyt oikea silmä tosi huonoksi viimeisen kymmenen vuoden aikana.)
Pitänee kysellä optikkoliikkeistä. Tai ehkä tuohon vasurilla tähtäilyyn tottuisi. Ja tosiaan kartiopullistuma on silmän sarveiskalvonpullistuma, joka ilmenee voimakkaana hajataittona ja näöntarkkuuden heikkenemisenä. Joillain tuo tulee molempiin silmiin, itsellä vain oikeassa. Omistan lasit mutta en käytä niitä, näen hyvin kun molemmat silmät ovat auki.
Periaatteessa laseissasi voisi olla sopiva linssi leikattavaksi okulaariin kiinnitettävään kehykseen, mutta miten tahansa näkemistä etsimen kautta lähtee parantamaan, on oltava ensin se kamera. Optikoissa on monenlaista. Se on tullut vuosien myötä ja kymmenin paikkakunnin esiin jo silläkin, kun kysyn aina lasilinsseistä. On jopa sellaisia liikkeitä, joista ei saa niitä, mutta sen sijaan pahimmillaan selostuksia lasilinssien vaaroista että sirpaleet silmään menevät. Ja sitten posketonta soopaa siitä kuinka muovilinssien pinnoitukset ovat niin hyviä etteivät ne naarmuunnu/himmene. Silloin etsin herkästi toisen liikkeen, ainakin jos lasisia eivät myy. Ehkä jotkut vanhemmat itsenäiset optikot vielä itsekin hiovat reunoja muotoon ja sovittavat kehyksiin. Ja lasilinssejä saa kyllä aika helposti, joten ehkä niillä on tiettyä jatkuvaa kysyntää. Tiedäpä häntä sitten, pilaako lasilinssin pinnoitus kuluessaan verraten pinnoittamattomaan. Ehkäpä seuraaviin kokeilen pinnoitusta lasilinssiin, jotta näkee paremmin kun ei tarvii niin usein varjostaa flaren takia. Mutta tää ei juuri yleensä vaikuta okulaariin katsoessa, vaan ylipäätään rillien käyttöön. Tämä lasi- vai muovilinssi teema on toki hyvinkin henkilökohtainen mieltymysasia vain. Itse tulen yleensä käyttäneeksi samoja rillejä tosi pitkään ja kokemus osoittaa kuinka muovilinssillä on ollut korkeintaan kahden vuoden käyttöikä saamansa kohtelun vuoksi. Ei pelkästään erilaisten kameroitten okulaarien hankaamana, mutta ainahan ei ole niissä kumitkaan kunnossa jos on kumia ensinkään.
No vielä taas yksi asia rilleistä joka korostuu varsinkin Leican kanssa. On kyllä hyvä muillakin. Valitsen suhteellisen pienet kehykset ja joustavat, jotta okulaarilla silmää vasten painaessa tulevat hyvin aina jopa lähes kiinni silmään. Joissain kehyksissä on myös sangan nivel sellainen joka on suunniteltu joustamaan ulospäinkin.