Niin paljon kuin mahdollista, canon on vissiin vielä 600dpi ja epson 720dpi. Vähemmällä pixeleitä skaalaat kuvaa ylöspäin, joka johtaa pehmeään kuvaan. Tässä on syy siihen miksi pidän filmiä vielä täysin ylivertaisena mikäli käyttötarkoitus on mahdollisimman laadukas printti. 60.96 x 76.62cm printti vaatii siis Canonilla tulostettuna 18100 x 14400 (~260megapizels) pixeliä. Jos menee alle tuon, ajurit skaalaavat kuvaa ylöspäin. Joten kysymys on lähinnä siitä mitä omalta duuniltaan haluaa ja mikä on käyttötarkoitus. Jos lähtee skaalailuun, johon digillä on käytännössä pakko ryhtyä, se kannattaa tehdä itse eikä jättää printterin ajureille. Koska luultavasti haluat korjata sitä pehmeää kuvaa terävöittämällä, ja se pitäisi tehdä aivan viimeiseksi kun kuva on skaalattu printtikokoon. Eikä esim terävöittää 300dpi kuvaa, jonka ajurit sitten tuplaavat. Lopputulos on sotkua. Jota muuten näkee tulla galleroiden seinillä asti. Sillä printtaus on nykyään niin "helppoa" että ketää ei kiinnosta tehdä sitä kunnolla.
Taisi tulla enemmänkin mutua kuin faktaa. Tai no, jos faktaa, niin niitä Trumpin "vaihtoehtoisia faktoja".
Voit kokeilla itse, Canon printtaa ulos aina 600dpi. Ihan sama mitä sinne laitat sisään, printtitarkkuus on aina sama ja siksi ajurit skaalaavat tiedostot. Tossa on vanha testi, printteri laittaa paperille tasan sen mitä tiedostossa on, ja jos tiedostossa ei ole.. se skaalaa sen ylöspäin joka johtaa pehmeämpään kuvaan jossa on vähemmän yksityiskohtia. Joka johtaa täysin erilaiseen kuvaan Ja kuten aina, kyse on päämäärästä. Onko päämäärä galleriatasoinen printti, muistokuva seinälle tms. Joka on ongelma näillä foorumeilla, kukaan ei osaa erottaa käyttötarkoituksia vaan luulevat että ainoa oikea tapa on joku mitatusti paras mahdollinen. Oma käsitys inkjeteistä oli että ne ovat roskaa, koska seurasin koulun oppeja puolitetusa resoluutiosta. Ja kaikki printit mitä näin, olivat sotkuisen näköisiä ilman mitään yksityiskohtaa. Kunnes hommasin itse tulostimen ja aloin oikeasti tekemään printtiä, tajusin että koneella saa todella hyvää jälkeä.. mutta kaikki on kiinni tiedostosta mitä sinne syöttää.
Hyvällä rippaussoftalla saa vähän pidemmälle pidettyä kuvaa kasassa, mikäli ei voi vetää useamman kuvan yhdistelmällä.
Näyttelytiloja suunniteltaessa katseluetäisyyden ajatellaan olevan noin kaksi kertaa kuvan halkaisija. Mitä muuten näihin tulee, niin tulostin itse ei interpoloi mitään, jos kuvan resoluutio on asetettu tulostusresoluution mukaan.
Maisemakuvassa ymmärrän sen, että joku haluaa katsoa sitä niin läheltä kuin silmät antavat myöten. Minä tykkään katsoa maisemasta kaikenlaisia yksityiskohtia, jotka jäävät piiloon yleiskuvaa katsoessa. Tietenkin se yleiskuva on se joka määrittää onko kuva hyvä ja ennenkaikkea mielenkiintoinen. Sen jälkeen kuitenkin on kiva mennä lähemmäs ja katsella mitä kaikkea näkyy. Siinä mielessä parempi resoluutio on kuvan kannalta parempi - mikäli se printtikin on vastaavasti isompi.
No ihan satavarmasti ei niin tee. Sulla on nyt alkeet ja perusteetkin sekaisin. Mikään nykytulostin ei printtaa pikseleitä, vaan mustepisaroita stokastisen rasteroinnin keinoin. Käyttämäsi lyhenne ei tarkoita pikseleitä (ppi), vaan pisaroita (dots per inch) ja Canonilla tavallisesti tulostin suihkii niitä AINA 2 400 x 1 200 dpi. Tiheys on siis erilainen tulostussuunnassa ja tulostuspään liikesuunnassa. Tuo tiheys ei muutu KUVAN pikselimäärän mukaan, se on aina sama - joskin voi olla valittavissa pienemmäksi tulostimesta riippuen.
Vitsi, en tiennytkään tätä. Onneksi on foorumit En olisikaan arvannut että joku alkaa valittamaan dpi/ppi termeistä. "tulostin suihkii niitä AINA 2 400 x 1 200 dpi" tässä se salaisuus lieneekin. taikasana, aina. Siinä on siis kiinteä resoluutio. Eli jos syötät sille kuvan joka on pienempi kuin tämä resoluutio, pitää sen keksiä lisää resoluutiota siihen täyttääkseen se ala jonka olet päättänyt haluta. En tiedä oliko jossain epsonin pienissä desktop tulostimissa joku variable tippa koko Ihmiset jotenkin aina kuvittelevat että digiteknologia toimi samoin kuin analoginen. Ja siksi tuolla tosiaan on aika hirveitä inkjet printtejä gallerioiden seiniä myöten.
Jopa tälläkin palstalla auttaa keskustelua muitten kanssa, jos käyttää yleisesti käytössä olevia käsitteitä. Tosin, tuosta kommentista ilmenee, ettet tosiaankaan ole sisäistänyt pisaratiheyden ja kuvan resoluution yhteyttä, joten oikeastaan väärät käsitteetkään eivät enään lisää sekavuutta. Jatketaan printtailua....
Näkeehän tuosta #23 kuvista selkeän eron. Olisi hyödyllisempää keskustella siitä, miksi se olisi vilunkia ja väärin. Eikö ensimmäisellä sivulla opastettu "virallinen tulostusoppi" olekaan pätevä ihan kaikkeen. ed. Taitaa olla melkoinen makro printin pinnasta, mutta tarkempi näyttää rakeenkin. Siinä lie ihan turha siis kiistää etteikö tarkkuuseroa olisi. Samoin kuin turha väitellä siitä tarvitaanko noin tarkkaa printtiä jossain.
Kimmo? Joo. Printin voi aina ajatella 300 dpi. Nykyiset valotuskoneet ei sen parempaan pysty, ja niillä on paikkansa. Sublimaatiot ja suihkut pohjautuu noihin valottaviin laitteisiin. Tuo #23 (sic!) on taas ihan jostain suhteellisuuden toiselta puolen; oikeanpuolimmaisin vaatisi epäterävää maskia tai muuta. Ylipäätään jotain rotia, että voisi vertailla! Paljon noissa nykyisissä suihkareissa on säiliöitä? 8?
Haluamatta nyt vinoilla alkuperäiselle kysymykselle... Minulla on usein taidemuseoissa ja gallerioissa käynyt niin, että kuvia tai maalauksia katselee mieluummin reilun etäisyyden päästä. Silloin ei enää pikselimäärällä ole olennaista roolia elämyksen synnyssä. Toki ymmärrän, että joku voi ajatella jossain tilanteessa toisin. Ja haluta myös tuottaa mahdollisimman tarkkaa jälkeä itse.
Väittäisin, että ei ole enää olemassa ihan suoraa nyrkkisääntöä noista tarvittavista resoluutioista. Tulosteen laatua on eri laitteilla vähän kokeiltava eri alkuperäisillä, mikä näyttäisi itselle parhaalle. Perusteluna tälle on se, että musteruiskutekniikka on hiljalleen kehittynyt. Musteiden määrät ovat kasvaneet ja tämä on tarkoittanut erityisesti vaaleiden väriliukujen parantumista. Esimerkiksi mustavalkoisen tulostamisessa on harmaa lisämuste (tai kaksi) nykyään varsin yleinen. Jo aiemmin on piezoruiskujen puolelle tullut eri kokoiset mustepisarat, jolla noita sävyjä on myös saatu lisää. Aiemmin tämä on ollut vaikeampaa lämmöllä ruiskivien kuluttajalaitteiden kohdalla, mutta HP ja Canon ovat nyt kehittäneet tulostuspäitä sellaiseksi, että suuttimia on esim. kahden kokoisia, jolla sitten saadaan isompaa ja pienempää pisaraa. Tuo tarkkuus on ollut sikäli aiemminkin jo hiukan kaksipiippuinen juttu. Tarkempi pikselireso on usein tarkoittanut sävyjen kärsimistä. Kun yksi "pikseli" luodaan, niin sen värisävyt tehdään räiskimällä useampia eri värisiä mustepisaroita suunnilleen samaan paikkaan. Nyt jos kuvitellaan vaikka 1200 dpi pisaratiheys, niin jos pyritään 300 ppi:n pikselitiheyteen, niin voidaan teoreettisesti ajatella käytettävissä olevan 16 pisaraa per muste per pikseli. Eli jos vaikka puhuttaisiin CMYK -väreistä, niin käytettävissä olisi 16x16x16x16 sävyä per pikseli, eli 65000 värisävyä. Jos pyritään 600 ppi:n pikselitiheyteen, niin onkin enää 4 pisaraa per väri, eli 256 värisävyä. Edellinen esimerkki on kärjistys ja yksinkertaistus, se ei mene ihan suoraan noin. Tähän vaikuttaa nykyään värien määrä ja pisaran koko. Lisäksi suutinta voidaan ajaa vaakasuunnassa esim 9600 pisaratiheydellä ja nostaa sillä sävyjen määrää. Tulostimen ajuri rippaa annetun kuvan kuitenkin omalla tavallaan sopivaksi. Mutta ihan suoraan "rakeiden reunan näkyminen" ei ole se paras tapa arvioida tulosteen laatua vaan varsinkin vaaleiden pintojen sävykkyys on omasta mielestäni paljon tärkeämpää. Jopa painopuolella aletaan siirtyä siitä offsetin painorasterista eteenpäin. Vaikkapa HP:n Indigot, jotka yhdistävät digipainon, mustesuihkun, laserin ja offsetin ominaisuuksia, alkavat hyvinkin saada 2400 väripistettä tuumalle ja käyttävät jo oletusarvoisesti kuutta väriä. Rasterikin on juuri tuollainen stokastinen, jolla vaaleista saadaan parempaa. Kuvanlaatu on hyvinkin tuollaisen valokuvapaperille valottavan 300 ppi digilaitteen tasoista, jollei parempaakin gamutin laidoilla.
Olen tulostellut Canonin suurkuva pigmenttitulostimella joka tarjoaa 300 ja 600 pistettä tuumalle kahdella päällä ja 12 värillä. Eron huomaa, en tiedä johtuuko hitaammasta tahdista eli myös muusta kuin pisteiden määrästä. Suuremman eron saa kyllä kun käyttää CMYK muunnoksessa printterille optimoitua paperin ICC profiilia. 2020 kameramessuilla oli Kuvaajien kaatopaikalla valokuvapaperille tulostettuja A4 printtejä eri resoluutioissa. 72 dpi alkaen. Mitään eroa noissa ei oikeastaan ollut. En muista millä oli tulostettu tai miten tieteellinen testi oli.