Ei mun Elincat ainakaan ole yhtään muuttuneet. Kauankohan siinä menee... Useammassa studiossa kuluvankin vuoden aikana käynyt eikä yhdessäkään niistä ole ttl-vehkeitä näkynyt...
Taitavat ne "mallin erityispiirteet" kumminkin näkyä aika paljon paremmin siltä kameran näytöltä kuin mittarin viisarista Mutta, lasinegat ja Lunasixit ehkä toiseen yhteyteen, tässähän taisi olla puhe jostain hiukan ajantasaisemmasta aiheesta.
Mikseivät ne näy silmälläkin, ei kai siihen kameraa tarvita, mutta valojen sijoitteluun ne helposti vaikuttavat, ja sitä myötä...
Nikon kummiskin teki peilittömiä kameroita jo kauan sitten, oliskohan ollut 1948-60. Niissä oli muuten ensimmäisenä maailmassa ttl-mittari. Taisi tosin olla jokin pieni koesarja, ne mallit saattavat olla huutokauppatavaraa nykyisin (ei ehkä kuitenkaan Palsanmäen).
Sen verran vielä palaan tähän aiheeseen, tai aiheen ulkopuolelle, että onhan mullakin tosiaan noissa sähköpistokkeiden ulkopuolisessa maailmassa käytettävissä Witstroissa olemassa ttl. Ikinä ei muistaakseni ole tullut mieleen semmoista käyttää enkä usko että hevin tulee. Mutta kukin tosiaan tottumustensa ja mieltymystensä mukaan.
No, kun aihe nyt kerran on esillä.... Sen valotuksen hienosäädön hoitivat isot pojat polaroideilla silloin, kun kameroissa ei vielä ollut kelvollisia näyttöjä, eikä verkkoa läppäriin tms. ollut mukavasti käytettävissä. Syy sille oli hyvin yksinkertainen: joitakin edellä mainittuja asioita ei vain mittarilla näe luotettavasti. Polaroid yms. pikafilmifirmat menivätkin sitten konkurssiin, kun kameraan keksittiin näyttö Nykyisinhän ei tarvitse kameran näyttöä tihrustaa, kun melkein kaikissa kameroissa on Wi-Fi tai bluetooth.
Aika vitsikkääksi menee kun oli puhe TTL salamista. Mutta ihan vapaasti, eihän sit'ä tarvitse siinäkään aiheessa pysyä. Kyseessä on sentään zensaatio: peilitön digikinonikon uudella objektiivikiinnityksellä! Kyllä se panee taakse katsomaan katsomaan. Canonin kiinnitysten uusimisilla on sen sijaan pitkä ja vilkkaampi historia.
Niinpä. Kehitys kehittyy... Tuosta takatelkkarista(kin) vielä.. Wi-Fi on sen joissakin hommissa korvannut, ja Leica näyttää jättäneenkin sen jo pois uutuusmallistaan. Kaikilla kun kuitenkin on puhelin tai tabletti mukana, niin eihän sitä näyttöä kamerassa tarvita. Huonompi se olisi kuitenkin. Leica announces new film camera...or is it? - Tech News | The Star Online
Mittari sinällään on varsin tarkka ja useimmissa tilanteissa täysin riittävä. Maisemakuvauksessa kuitenkin usein käy niin, että pitäisi saada pistemittaus tarkemmin rajattuun alueeseen kuin mitä tuo keskipainotteinen mittaus tarjoaa. Muuten kirkas taivas teettää helposti sellaisen tempun että taivas lähestyy keskiharmaata ja varjot menee liian tukkoon eikä niitä saa nostettua riittävästi jälkikäteen ilman merkittävää rakeisuutta. Tässä toki filmin valinta vaikuttaa myös paljon, kaikkia ei kannata mittarin mukaan valottaa jos haluaa parhaan lopputuloksen. Itse teen monen filmin kanssa niin että jos paketissa lukee ASA200 niin kameralle väitän että filmi on ASA100 tai ASA125. Esimerkiksi Kodak Gold 200 on mulla aina ASA125.
'Mittarin mukaan paras lopputulos' kuulostaa oudolta ajatukseltakin. Mittarin avulla määritetään oma tarkka ja paras valotus. Kukin tietysti tyylillään. Ainahan niitä pistemittarifaneja on, mutta sillä menee valotukset myös metsään ennenkuin osaa sen homman. Tuo ISO-temppu on yksi ihan OK taktiikka negafilmeillä, mutta vielä yleisemmin tarpeen 'point and shoot' käytössä automaattivalottajilla. Se mitä kerroin tuon mittarin käytöstä on myös osittain käyttöohjeessa sivulla 24. Tämä on vastakohta näppäilykäytölle, mikä sopii kuin nenä päähän käsisäätökameralle ja on pirun nopea verraten pistemittarin käyttöön. http://cdn-10.nikon-cdn.com/pdf/manuals/archive/FM2.pdf
Noista valotuksista. Eipä siinä ole juuri mikään muuttunut digeilläkään. Ei minkäänlaisen mittarin mukaan saa suoraan tasaista jälkeä ja tavoiteltuja valotuksia tilanteesta ja olosuhteista toiseen. Automaattivalotusta tulee usein käytettyä ja valotuksen korjailu on ahkerasti käytössä. Siis pakko olla. Tai sitten valotuksen lukitus. Välillä käsisäätökin. Summa summarum. Älköön koskaan sanottako FM2:n valotusmittaria alkeelliseksi koska kaikki valotusmittarit ovat sellaisia! Aika paljon diaakin tuli FM2:lla valotettua. Ja sitä ennen Nikkormatilla. Ja tietysti oikein. :-=
No nynne laitto zen paloihin. Teardown of the Nikon Z7 Mirrorless Camera Kummia himmeleitä kun varsinaista tukevaa runkopalaa ei meinaa kuorien alta erottaakaan enää. Jotenkin sitä vaan ajattelee, että tietenkin jalustakierre ja bajonetti pitäisi olla samassa kiinteässä osassa.
Ilmeisesti laskevat sen varaan, että koko rakenne on kaikkine liimauksineen kuin yhtä palaa. Näytti aika vakuuttavalta. Tuosta tulee hyvin esille miten peilittömyys muuttaa kameran sisäistä arkkitehtuuria. Jos nappeja ja pyöriä ei lasketa, niin mekaanisesti liikkuvia osia ovat enää suljin ja vakaaja.
Aika hyvä Nikonilta! Seuraavaan malliin nopeampi datan luku kennolta ja (lisää prosessoritehoa) niin saadaan parempi tarkennus ja välkkymättömämpi etsin, ja se on siinä
Noi S Nikkoritkin on kuulemma aika kevyitä kuin G 35 ja 50 yms jo ennen. Kivaa. Saadaan runkokin päivitettyä nykyaikaan. Jee jee.
No joka tapauksessa noi uudet nikkorit on tuntumaltaan leluja. Hiplaajat kertoivat. Tätä tarkoitin ilmaista vaan. Täähän ei ole mikään valokuvailmaisuketju varsinaisesti.
Toveri todistaa. Just noin olen asian tuumaillut jo kauan. On valokuvauksen harrastajia, ja on kameroiden harrastajia. Mikäpä siinä, saahan sitä olla.