Kuvaus varsin yksinkertaista toimintaa, ISO, aukko ja aika. Kamerassa on hyvä olla valotusmittari niin ei tarvitse erillistä valotusmittaria.
Ne kameran mittarit vähän huonosti salamaa mittaa, tai siis eivät mittaa, kyllä kai se kuitenkin yleensä erillisenä tarvitaan. Muuten ihan asiaakin tuossa...
Muotokuvat tottunut tarkentamaan manuaalisesti.Voi olla et jotkut tarvitsee noita tunnistuksia itse en tee niillä mitään kun ei ole kiire tuossa asiassa ikinä ja yhä on omat silmät. Voin kuvitella joitain tilanteita joissa olis hyötyä ( jos ne toimisivat ihanteellisesti, mitä epäilen vahvasti) ja onhan tuollaisia omissakin kameroissa mutta en ikinä käytä. Edes omakuvissa ( muistaa tuttujen objektiivien tarkentamisen, syvyysterävyyksineen ym. about ulkoa, joskus jopa laitellut merkkejä...). Vanhat tottumukset sekä kiintymykset saa aikaan ihan tarpeellisen tyydytyksen, ei motivaatiota muuttaa näilt osin. Hyvän ulkoisen valotusmittarin kyllä vielä hankin kun ois hyvä vanhojen keskikoon kameroitteni kanssa. Huonompia on jo ollutkit. edit: onhan tää jo ehkä hypännyt nikon z - sarjasta. itse kyllä olen dynaamisen keskustelun kannattaja...
Leica R8 / R9 mittaa studiosalamatkin, ts manuaalisalamat. Siihenkö se kehityslinja tosiaan jäi järkkäreissä? Leica R8–R9 - Camera-wiki.org - The free camera encyclopedia
Filmikameran kanssa tosiaan oppii yhtä sun toista sommittelusta ja ajoituksesta. Varsinkin 135-formaatti tuntuu tarjoavan melko vähän mahdollisuuksia mihinkään suurempaan rajaukseen, joten mielellään pitäisi onnistua kerrasta. Ajoituksen onnistuminen vaatii sekin hyvää silmää ja kättä koska mitään 8fps purskeita ei ole luvassa. Filmien valotus onkin sitten oma juttunsa, varsinkin FM2N:n alkeellinen valomittari tarjoaa melko huonon lähtökohdan esim. maisemien valottamiseen. Olen opetellut asian kantapään kautta, monta rullaa meni harjoitellessa ja liian tummia kuvia kirotessa. Nykyisin valotan melkein järjestään pari pykälää yli mittarin näyttämän että saan mieleiseni lopputuloksen. ASA100 tai AS200 filmeistä ei valkoiset tunnu palavan puhki oikein millään.
FM2 valotusmittari on minusta parhaita ihan kaikkeen. Verraten siis kiinteän alueen mittareihin - että et voi vaihtaa kameran mittausaluetta. Tuossahan on rajatun keskialueen mittaus. Minkään muun tyyppinen mittausalue ei anna sen parempaa lähtökohtaa, jos ei huonompaakaan, jos hiemankin objektiivisia ollaan. Siinä mennään sitten ihan mieltymyksiin (kuten eka lauseeni) jos ruvetaan muuta väittämään. (FM2/F2 tyypin mittarilla voi esim mitata kätevästi kädestään, jolloin se on vallitsevan eli kohdistuvan valon mittausta. Käsi tosin on yleensä hiukan harmaakorttia vaaleampi, mutta aina kätevästi mukana useimmilla. Sen kolmiulotteisuus tuo harmaankorttiin nähden kuitenkin etuja, jolloin voi valita varjon tai valopuolen mittausta ja varsinkin näitten yhdistelmiä.) ed. No tulihan vähän väärin laitettua. Ei se ihan ole vain keskialueelta vaan 60% 12mm ympyrästä keskeltä ja muualta loput. En sanoisi alkeelliseksi tällaista - on paljon alkeellisempia mittareitakin, jossa ei ole noinkaan täsmällinen mittausalue tai että ne ovat lisäksi summittaisen epätarkkoja ja -herkkiä verraten nyt puhuttuun moderniin piikennoon.
Aika hyvin ainakin Nikonin ttl-mittaus toimii. Ehtii katkaistakin valon, kun sitä on mittarin mielestä tullut tarpeeksi.
Niin, jos ttl-mittauksella kuvaa. Suht rajoittunutta puuhaahan se on. Studiotuikuista puhuin kyllä, ja mukanakuljetettavista akkusalamalaitteistakin. Vaikka kyllä mulla myös speedlitet on useimmiten käsisäädöllä, jos niitä käytän. Noita ainakaan mun Nikonit ei mittaa, kyllä siihen ulkoinen mittari on tarvittu. (Mä näen salamalaitteiden merkityksen siinä, että niillä tehdään kuvaan haluttu valaistus.)
Salamamittaria olen tainnut käyttää viimeksi viime vuosituhannella rainojen kaudella. Mun Nikonit kun mittaavat salamankin valoa ihan hyvin, vieläpä näyttävät histogrammiakin - sitä irrallinen mittari ei tee. Pitäähän se salama räpsäyttää mittariakin varten, miksei sitten saman tien ottaisi kuvaa....
Just joo. Mun Elinchromet ymmärtää ttl:stä yhtä paljon kuin lampaat matematiikasta. Jos mä sitten vertaan kuinka paljon helpompaa on hakea haluttu lähtötilanteen, vaikkapa vaan kolmen Elincan, valaistus salamamittarin kanssa kuin Nikonilla hakien, ja jatkaa siitä kun poset ja valaistukset jatkuvasti muuttuu, niin... joo, en mä vertaa. Mutta siinä on se hyvä puoli, että sitä salamamittaria ei tarvitse käyttää niiden jotka haluaa käyttää tähän kameran "mittaria".
Hm. Omilla salamalaitteilla toimiessa... Kuinka monta kertaa se kolmen Elincan lähtötilanne pitää mitata, että sen tietää? 10? 20? Ei riitä? No, 50? Sekin tuli täyteen vuosia tai vuosikymmeniä sitten. Hienosäätö niin valon paikan, etäisyyden kuin tehonkin suhteen menee kumminkin kuvaa vilkuilemalla. Mutta, tapoja on monia, ja itselle sopivin on aina se paras.
BTW, pitäneekin tilata joku uusista McNallyn kirjoista ja paneutua taas hiukan siihen Speedlitejuttuun. Kuljettaminen ainakin on helpompaa, ja vaikka ei ihan McNallyn jälkeen pääsisikään, niin sinne päinkin olisi aika hyvä.
Sehän riippuu siitä, tekeekö aina samaa samassa positiossa , piittaako vaikka mallin erityispiirteistä ja -toiveista vaikka siitä mitä ei saa korostaa ja mitä pitää korostaa, ja onko halua ja intohimoa enempään, kai ne kuuskymppisellä on aika monta kertaa mitattu, ja silti mittauttaa... Mutta jälkimmäiseen voi hyvin yhtyä.
TTL on vissiin meidän amatöörien juttu. Em. käsitystä on vahvistanut se, että Nikonissa TTL (ja salamanohjaus ylipäätään) on toiminut niin luotettavasti kuin automatiikan voi olettaa toimivan. Parasta Nikonia joka toivottavasti kantaa näihin Z-kameroihin saakka. Satunnaisena salamankäyttäjänä olen myös kurkkinut valotusta takanäytöltä sekä histogrammista. Ainakin minulle vaikeinta salamakuvauksessa on valon ja varjon hallinta. Itselleni tyypillisen lapsenomaisen kehitysoptimismin vallassa olen kuvitellut, että poskipään valotuksen arviointi erillisellä mittarilla on filmiajan käytäntö.
@SakkeM Nikon Speedlight SB-12 ilmestyi 1980. Siinä jo eräs TTL salama F3 kameraan. Pentaxilla ja Olympuksella oli varmasti hienompiakin salamasysteemejä 80-luvulla, mutta eikö nämä kaikki ole eri asia kuin 90-luvun Leica R8 jossa erillinen salamamittaus todella toimi jopa pc-synkkaan kytketyllä salamalla? Flash pre-exposure measurement allows the camera's meter to measure manually controlled flash such as studio flash.
Kyllähän elincakin jo mittaa ttl:nä. Ja kun ostaa esim. quadraan tietyt välähdyspäät, niin välähdysnopeuskin voi olla esim. 1/2000 sekunttia, eikä salamateho paljoa alene. Sitten on quadran korvaava uusi tuoteperhe, joka toimii ihan samanlain kuin ttl hs toiminnot. Mittaa ttl ja millä samoilla välähdysnopeuksilla kuin käsisalamatkin.