Joo, saattaa olla näinkin, mulla on ollut käytössä vaan sellaisia runkoja, jossa se toimii rungosta käsin. Olen mä pari kertaa ostanut 3xxx-sarjan kamerankin kevyeksi mukanakannettavaksi, mutta molemmat on lapset vieneet itselleen suht heti, joten en osaa kokemusperäisesti sanoa...
Tykkäsin aikaan että Nikonin monisalamasyseemi oli hyvä, kenties markkinoiden paras. Parhaimmillaan sillä sai kuviin paremman valon kuin meikäläinen huono salamakuvaaja osasi edes odottaa. Huonoja puolia Nikonin systeemissä on se, että joskus ohjaussalaman valo häiritsee. Lisäksi valikkojumppa on kurjaa ja joissain tilanteissa salamien yhteys ei ole luotettava. Tämä siis jopa minun 2 salaman kaverikuvissa - voin kuvitella, että ammattimaisemmassa käytössä epävarmuus ja käytön monimutkaisuus ovat suurempia ongelmia. Mielestäni kameran päälle asennettuna Nikonin salama toimi täytevalon antajana myös ihan ok (jos vain hyväksyy tuon järjestelyn rajoitukset - joissain tilanteissa on hyväksyttävä, kuten esim. lehtikuvaajien touhusta näkyy). Olympuksen monisalamasysteemissä lienee paljon samaa kuin Nikonilla - sanon pienellä epävarmuudella kun olen vain ominaisuuksia tutkinut enkä käyttänyt. Sensijaan E-M1 mk2 irtosalamasta minulla on aika huonot kokemukset. Ehkä se toimii täytevalona kirkkaassa auringonpaisteessa, mutta yhtään heikommassa valossa jälki on mielestäni aika brutaalia. Saman valon määrää on vaikea säätää niin, ettei se dominoisi liikaa. Kassin pohjalle, ja nyttemmin kaapin päälle, tuo härpäke on jäänyt. Nyt kehitys taitaa kuitenkin olla menossa vahvasti siihen suuntaan, että salamia väläytellään radiosignaalein. En ole aivan viime kukausina markkinoita tutkinut, mutta jos Sonyyn pitäisi ostaa salamajärjestelmä niin päätyisin Y-alkuisiin kiinalaisiin. Kustannukset ovat yksi merkittävä tekijä. Saattaisin itseasiassa pitää Y-salamia parhaana vaihtoehtona Nikonin ja Olympuksen kanssa käytäviin monisalamaleikkeihin. Merkkisalama on mielestäni arvossaan lähinnä silloin kun tehdään tilannekuvausta yksi tuikku kameran päällä. PS Ostin äskettäin Lastoliten kätevän heijastimen. Tykkään kuvata luonnonvalossa, minkä vuoksi tuo tuntuu korvaavaan minulla salamat aika tarkkaan. Olen salaman käytöllä yleensä hakenut vain pientä potkua kuvaan, ja se tuntuu onnistuvan helpommin ja luonnollisemmin heijastimella. Pitäisi varmaan ruveta kuvaamaan enemmän potretteja
Se E-M1.2 pikkutuikku sopii parhaiten muiden salamoiden ohjaamiseen. Onneksi se on suunnattavissa joten siitä saa kyllä hätätilanteessa apua myös sisällä tapahtuvaan kuvaukseen seinistä tai katosta pompauttamalla. Teho on varsin rajallinen joten etäisyys pitää olla melko lyhyt. Olen kokeillut myös DIY diffuuseria siihen ja sillä saa läheltä kuvatessa kyllä siedettävän fillin.
Kyllä nuo toimivat ilman mitään triggereitä muissakin, ryhmittelyä voi tehdä, salamakohtaisia valotuspainotuksia ynnä muita. Valo-ohjauksen suurin puute on yleensä vaatimus jonkinlaisesta näköyhteydestä (tai heijaste-yhteydestä) laitteiden välillä. Salamoiden väliset suhteet ja muut ohjataan kamerasta käsin. D700:sta olen vain nettitietojen varassa, niiden mukaan silläkin sai sisäisen salaman avulla ohjattua useampaa ryhmää ja säädettyä niiden keskinäisiä valotussuhteita. Radio on nykyään Canonilla ja taitaa olla Nikonillakin paremmissa salamalaitteissa mukana, silloin päästään näistä rajoitteista ilman erillistä triggeriä. Uskoisin samanlaisen toteutuksen olevan myös Pentaxissa, Sonyssa ja Panasonicissa.
Voisihan sen salaman päälle heittää vaikka paperinenäliinan diffuuseriksi. Täytyy katsella myös josko ebaystä löytyisi kiinanhärpäkkeitä. Tosin diffuuseri sitten ennestään heikentää salaman tehoa. PS Muistelen että D700 salamajärjestelmä olisi tasan sama kuin D3:ssa sekä myöhemmissä Nikoneissa, esim D810.
Toimiiko Panasonic Leica DG vario- elmar 100-400F4,0-6,3 power OIS, OM-D E-M1 mk2 sessa, sillai että ottaisi obiskan kuvanvakaajankin käyttöön? Onko kokemusta lasista, tekeekö terävää kuvaa onko värivirheitä?
Minulla on aina ollut se käsitys, että Panan ja Olympuksen tarkennuszydeemit eivät täysin tue toisiaan. Panassahan ei käytetä vaihetarkennusta. Totta vai tarua? Noin pitkässä telessä varmaan pitäisi olla paras mahdollinen tarkennus - etenkin kuin näiden m43 kameroiden tarkennus ei muutenkaan ole liian hyvä. Panan objektiiveissa ei myöskään ole tukea Olympuksen pro capturelle. Mielestäni suht merkittävä puute sillä ainakin lintuja kuvatessa tuo on kätevä ominaisuus. Kun kuvasin Olympuksen 300 millisellä, niin pärjäsin ihan hyvin kameran runkovakaajalla. Sikäli olen taipuvainen ajattelemaan, että vakaaja on tuossa se pienin huoli. Panalla on kyllä monia hienoja objekiiveja jotka ovat kooltaan vielä kätevästi pienempiä kuin Olympuksen vastaavat. Itse olen esim huipputyytyväinen Panan 8-18mm laajikseen.
Vaihetarkennus kyllä toimii ihan oikein Panan linsseillä, itselläni on ja on ollut useita, enkä huomaa mitään eroa tarkennuksessa suhteessa Olyn linsseihin. Muita eroja kyllä on, eli aukkorengas ei toimi missään Olyn rungossa, samoin linsseissä olevat fyysiset kytkimet eivät toimi kaikissa Olyn rungoissa. Runkovakaaja ja linssivakaaja eivät toimi samaan aikaan, mutta se ei ole kovin iso haitta mielestäni, huomioiden kuinka hyvä vakaaja Olympuksessa on.
Pitkillä teleillä esim. 500mm polttovälillä rupee Olyn kennon liikerata loppumaan, ellei ole todella vakaa käsi, kokeiltu on.
500mm on kuitenkin aika pitkä polttoväli m43:lle, vastaa 1000mm kinossa. En ole noin pitkällä telellä koskaan kuvannut, mutta kuvittelen, että menisi sohimiseksi ilman jalustaa. Ei pysy kohde kuva-alalla jne. E-M1 mk2 ja Olyn objektiivit saivat keväällä päivityksen joka paransi mm. kennovakaajan ja optisen vakaajan yhteispeliä. Olyn 300mm telen kanssa se vähensi huomattavasti vakaajan aiheuttamaa "potkimista". Siis että rajaus hyppää eri kohtaa ruutu ruudulta. Mielestäni tuo oli kohtuullisen iso ongelma sarjaa kuvatessa. Meni räiskimiseksi. Kun nyt olen erilaisia teleobjektiiveja kokeillut, niin hankkisin 300mm Pro:n ja siihen vielä jatke erikoishommiin. Tällä hetkellä tuntuu kuitenkin siltä, että lompakko ei aivan kestä, on se sen verran kallis setti. Panan 100-400mm kiinnostaa myös, hintansa vuoksi. Mutta valovoima epäilyttää sillä jo f/4 on m43:lle aika pimeä.
Minulla on Olyn 100-400 ja EM1 mk1. Olen nyt käyttänyt yksiputkijalustaa ja EM1 mk1 IS off ja optiikassa IS on. Tulee ainakin minua tyydyttäviä kuvia. Alussa tein IS:t päivastoin mutta aina ei tullut teräviä kuvia. EM1 mk2 on parempi vakaaja ja näin eri tilanne. Aiheesta löytyy paljon kirjoituksia esim. Olympus OM-D EM-1 Mark ll with Leica 100-400mm. Toivottavasti Oly ja Pana sopisivat ja optiikat toimisivat samalla tavalla. Panan GX80 toimii hyvin 100-400 kanssa mutta EM1 kanssa on niin paljon mukavampi toimia.
Kuvaan melkein kaikki lintukuvani canon eos7D mk2+EF 500 f4+1,4 jatke, kinomillit 1120mm ja käsivaralta onnistumisprosentti todella hyvä, tossa yksi.
Joo, toi canonyhdistelmän huonoin puoli on iso koko ja paino, siksi ostin OM-D E-M1 mk2:sen siihen kun olisi vielä vara ostaa esim. vaikka m-zuiko 300 f4 pro ja 1,4 jatke, toinen vaihtoehto olisi panan 100-400 joka on jo lähes puolet halvempi. Eilen jo laitoin ostoskoriin ton panan 100-400 kun oli tarjouksessa 1199 hintaan, mutta hermo petti. Omistan myös canonin EF100-400L is usm ll:sen, toimiskohan toi olyn runkossa jollain laadukkaalla sovitteella.
Tuon linkin takana olevan tiedon perustella Olympuksella kuvaavan on helppo jättää Pana Leica 100-400mm kauppaan. Liian paljon toimimuutta, eikä optiikka ole kuvien perusteella likimainkaan samaa tasoa kuin Olympuksen 300mm telessä.
Tein taas pitkästä aikaa hieman vertailua markkinoilla oleviin muihin kiinnostaviin peilittömiin, eli Fuji X ja Sonny FE. Lopputulema oli edelleen se, että minun kannattaa pysytellä Olympuksen kelkassa. Muille järjestelmille ei oikein ole tarjolla mitään joka korvaisi 40-150mm f/2.8. Toki se on "vain" f/5.6 noin ekvivalentiltaan, mutta kuvakulmavastaavuus on 80-300mm. Katsotaanpa vaihtoehtoja. Fujilla on 50-140mm f/2.8 joka on siis 75-210mm f/4.2. Tuohon 200mm saakka sillä on etu, mutta pitkästä päästä uupuu. Telekonvertterin kanssa se on 295mm f/5.9, eli ei pärjää enää vertailussa Olympukselle. Painaakin enemmän. Sonylta löytyy 70-200mm f/4, jolla jälleen etu kunnes tulee tuo 200mm vastaan. Telekonvertterilla se on 280mm f/5.6 pitkässä päässä, eli ei tarjoa mitään etua sekään, ja painaa enemmän. On siellä toki 70-200mm f/2.8 mutta se on jo sitten tuplasti painavampi, kuten odottaa sopii, ja hintakin kolme tonnia. Primepuolella kilpailevilla järjestelmillä on etunsa, mutta ei niin merkittävää että olisin valmis tinkimään telepuolelta.
Teleily on kuitenkin se kohta jossa Nikonista luopuminen tuntui katkerimmalta. Erityisesti olen kaivannut Nikonin 300mm/4 PF kaltaista objektiivia. Olympuksen m43 alalla piirtävä 300mm/4 on kaksi kertaa painavampi (!!!) ja huomattavasti isokokoisempi kuin Nikonin täyskennolle piirtävä 300mm. Miten Olympus voi olla tässä suhteessa noin paljon huonompi!!?? 24mpx kroppikameraan kiinnitettynä Nikonin 300mm tarjosi myös likimain saman pikselitiheyden kuin Olympus 300mm kanssa. "Olympus kielellä" Nikonin polttoväli on 450mm ja 1.4 jatkeen kanssa 630mm. Lisäksi Nikonin kuvanlaatu oli teknisesti ottaen selvästi parempi - Nikon toimii heikossa valosa paremmin, kestää enemmän kroppaamista ja tarkentaa paremmin liikkuvaan kohteeseen. No nyt olen kuitenkin siinä tilanteessa, että Nikon on omalla kohdallani historiaa ja pitäisi saada pitkähkö tele. Katse kääntyy Olympuksen 300mm/4 suuntaan, kun muita vaihtoehtoja ei oikein ole. Hyvää tässä Olympuksessa on systeemin tarjoama pro capture sekä erinomainen vakaaja. Hinta on kuitenkin aika jyrkkä. Ja lisäksi arveluttaa E-M1 mk2 keskinkertainen tarkennus joka oikeasti rajoittaa tämän objektiivin käyttöä. Olympuksen tehokkaaseen vakaajaan liittyy myös joitakin anomalioita. Sarjakuvauksessa vakaaja potkii rajausta aika voimakkaasti sinne tänne ja saattaa aiheuttaa nopeilla suljinajoilla kuvaan epäterävyyttä - näistä oli Olympuksen FB-ryhmässä muutama viikko sitten laajahko keskustelu. Jos tyytyisin 200mm polttoväliin (siis "400 milliin"), niin sitten vaihtoehtoja olisi enemmän. Ne vaihtoehdot ovat myösmonikäyttäisempiä ja edullisempia. Olympuksen luotettava 40-150mm/2.8 on ajoittain jopa tarjouksessa ja siihen voi laittaa 1.4x jatkeen. Myös Panasonicin lähikuukausina myyntiin tuleva 50-200mm vaikuttaa erittäin kiinnostavalta. Panasonic on myös aika pienikokoinen ja toteuttaa siten paremmin m43:n ideaa kuin Olympuksen jysky-Zuikot. Panasonicin 200mm/2.8 on myös kuulemma hyvä, mutta se on kyllä liian kallis. Hmm...
Panaleica 50-200mm on kyllä aika kiinnostava vaihtoehto kun sillä saisi 400mm ilman telekonvertteria. Se on myös aika näppärän kokoinen. 300mm on liian kallis ja liian iso, eikä minulla kyllä ole niin pitkälle linssille tarvettakaan. Toki jos Olympus saa aikaan 2x TC niin saattaisin kokeilla sitä 40-150mm kanssa. 300mm f/5.6 pitkässä päässä, mutta enpä tiedä riittäisikö kuvanlaatu enää ja tarkennuksen kanssa voisi myös olla vaikeuksia.
Tulipa nyt itsekin pistettyä M1 mark II tilaukseen kun sopiva diili löytyi, vaikka jo aikanaan vannoin etten tuollaisia summia maksa. Kahva tulee vielä mukaan ja sen voi pistää samantien myyntiin. Eipä se itseasiassa hirveästi enempää tule maksamaan kuin M5 aikanaan kun sen early adopterina ennakkotilasin. 12-100 tuli hommattua viime kesänä joten kyllähän tuosta hieno kombo saadaan kesän reissuihin. Onpa noita objektiiveja muutenkin jo kertynyt kasa. Olen seuraillut jotain Brittiläistä Olympusryhmää Facebookissa niin yllättävän paljon noita M1II tuntuu harrastajilla olevan, vaikka se niinkin kallis kamera on ollut.
E-M1.2 hinta tuli alas heti kun kilpailijat julkaisivat vakaajilla varustetut huippurungot. Tämän hetken markkinatilanteessa ei mitenkään enää voisi pyytää kahta tonnia. Ilmestyessään hinta oli suolainen, mutta toisaalta ei ollut mitään vastaavaa tarjolla. Fuji X-T2:n hintaan verrattiin aikanaan kovasti, mutta vertailu oli mielestäni ontuva, koska X-T2 jää muutamassa avainasiassa selvästi jälkeen. Siinä ei ole vakaajaa, eli videokuvaus käsivaralta ei oikein onnistu, siinä ei ollut ainakaan vuosi siten 200Mbs C4K-videota eikä sillä voinut kuvata 20 ruutua sekunnissa niin että livekuva etsimessä säilyy. X-T2 näyttää livekuvaa vain 5fps ilman akkukahvaa ja akkukahvalla muistaakseni 8fps. Lisäksi sen rolling shutter on paljon pahempi kuin E-M1.2. Focus bracketingiäkään ei X-T2:ssa ollut silloin, nyt se taisi firmiksen kautta olla.