Ihan piruuttani kysyn miksi ajattelet että jokainen kommentti koskee kaikkea mahdollista kuvan käyttöä... jopa nyt näköjään sellainenkin missä nimenomaan kerrotaan tarkoitettavan somekäyttöä? (ret) Kuitenkin, Leica sai edellä kehua sillä saatavasta kuvauskokemuksesta. Sehän tietysti on aina mukana. Eikä hinnan miettiminen ole ehkä kovin hedelmällistä. Pääsemme äkkiä myös siihen kuinka pirun kalliita ovat Olympuksen parhaat. Jotenkin veikkailisin että melko vilkas hintakeskustelu on kuitenkin tulossa myös käytettyjen osalta ja canikoneineen sekä arvon pysymisen suhteen kun muutama vuosi kuluu. No ehkä ei sentään, koska kevätilma on loistava. Pakko vielä lisätä tähän kohtaan että on tullut seurattua käytettyjen hintakehitystä EU:n alueella Ebayssa jo vuoden. Kuitenkin vain kolmea runkoa, 6D D610 ja D750. Ajat ovat todellakin muuttuneet sillä nämä eivät ole juuri mihinkään arvoaan muuttaneet, vaikka tuona aikana ehti ilmestyä mm. 6Dmk2. Tuohon sektoriin osuva Nikonin uutuus toki on jo pitkään odotettu, mutta eppäilempä aiheuttaako se mitään erityistä lisätarjontaa noihin. Ilmiö jossa uusi malli romahduttaa edellisen hinnat on siirtynyt peilittömiin.
En minä muitten käytöstä tiedäkään, itse printtaan ehkä 10 kuvaa/a ja loppu on yllämainittua. Rohkea veikkaus on että suurin osa harrastelijoitten käytöstä on sellaista, että hyvin harva näkee laatueroa esim. Leican tai Olympuksen some- tai näytöltä katseltavissa kuvissa. Ammattilaisten käyttö on toki erikseen!
No harvassa on sellaiset harrastajat, jotka tyytyisivät riittävään - kuten ammattilaiset usein tyytyvät ja kompensoivat hyvällä välineensä tuntemuksella parhaat vehkeet. Halvempikin uusi Olympus on usein yliampuvaa tässä mielessä. Tyypillinen harrastaja ei mitoita välineiden laatua keskimääräiseen vaan kuviteltuun harvinaiseen huippulaukaukseen. Siinä yleensä unohtuu ettei kameran vuosimallilla ole juuri mitään merkitystä siinäkään vaiheessa kun on päässyt kameroineen jonkin ainutlaatuisen äärelle. Mutta jossain urheilukuvauksen tyyppisissä hommissa on tietenkin taas omat tekniset vaatimuksensa, joita en nyt ajatellut. Nää on näitä mitä voi loputtomasti käännellä ja väännellä. Nyt voi tulla ammattilainen sanomaan että ehei, täytyy olla kalleimmat ja parhaat vehkeet ja toisaalta harrastaja joka sanoo tyytyvänsä jo 10 vuotta täyytäneeseen digikameraansa ja sanoo niistä painetun hienon kirjankin sekä isot printit on seinillä.
No, kun siinä mlphoticin kamerakokemusta kommentoitiin, niin rohkeasti oletin, että sinä oli kommentointia myös Markun kuvista. Ihmettelin, mutta muutenhan tuo ei oikein liity mihinkään.
Minusta retorisiin kysymyksiin on aina piristävää joko vastata tai kuulla vastauksia. Muistan joskus jonkun ilkkuneen että tyyppi vastaa retorisiin. Minä olen toista mieltä. Esimerkiksi, how many roads must a man walk down ... before he see the sea wai miten se meni. No, niin monta että löytää oikean. Ei tuuli sitä oikeesti kerro! ed. Nyt kun luen uudestaan sen kommentoimasi postin, huomaan mitä tarkoitit. Tosiaan sen voisi tajuta niinkin. En ihmettele.
Kevään valo käy intensiivisemmäksi ja kuumuus liimaa Olympuksen yhä tiukemmin käteni jatkeeksi. Olen nyt parina päivänä kuljetellut mukanani yhdistelmää E-M1 mk2 ja 12-100mm. Hömppäkuvia napsiessa superzoomi tuntuu hyvältä vaikka kaduilla pölyää niin, ettei henno objektiivia joka paikassa vaihtaa. Tässä valossa (ja varjossa) osaa myös arvostaa Olympuksen evf:n tarjomaa informaatiota kuvan valotuksesta. Valotan E-M1 mk2:lla normaalisti niin, että histogrammin oikeassa päässä pilkahtaa vähän punaista. Jos Olympuksen lillerikennon kanssa haluaa parasta kuvanlaatua, niin ETTR on mielestäni the way to go. Väritkin toistuu noin toimien jotenkin puhtaampina. Mutta jos haluaa ensisijaisesti ladata kuvan suoraan kamerasta kännykkään "hetivalmiina", niin silloin voi laskea valotusta siten, että fiilis on oikea. Näiden kahden tavan välillä on usein 1 ev ero, kenties enemmänkin. Vaikka Orson Welles onkin sankareitani niin liitän tähän omaa tuotantoani olevan kuvituskuvan, 12-100mm obiskalla @61mm ja f/6.3. Kyllä Zuikot piirtävät terävästi ja vääristymät ovat olemattomia, kiitos ohjelmallisten korjausten. Vinjettiä hiukan lisäsin. Tunnelman vuoksi
Tykkään enempi Highlight&Shadow valinnasta, korjauspyörää vetää etusormella niin että punainen läikähtää ja "napsu" takaisin, itselle nopeampi tyyli, ei tarvitse sihdata niin tarkkaan. Molempi tietysti parempi.
(Vaikka kuvaa saisikin kopioida laillisesti, kuvaajilla - myös kuolleilla - on myös moraalinen oikeus kuviinsa, minkä vuoksi kuvaaja pitäisi mainita. Erityisesti valokuvaajien soisi ymmärtävän tämän.)
OM-D-kameroissa on eräs ominaisuus jota harvoin kehutaan, vaikka se on tietääkseni melko ainutlaatuinen. Se on salamoiden langaton kauko-ohjaus, eli remote control mode. Jopa halvin E-M10 pystyy ohjaamaan kolmea eri ryhmää salamoita, ja jokaisen ryhmän sisällä voi olla vaikka kuinka monta salamaa. Jokaista ryhmää voi ohjata erikseen suoraan kameran käyttöliittymästä, eli voi päättää ovatko Auto, TTL, Manual ja mikä EFC niille tulee. Ohjaukseen tarvitaan vain kamerassa kiinni oleva Olympuksen salama, eli salamakengässä oleva tai sisäänrakennettu (E-M10). Toki muiden salamoiden pitää tukea järjestelmää myös. Käytän itse yleensä vain kahta salamaa, eli FL-600R kameran päällä ohjaamassa ja FL-50R pääsalamana (siinä on tuplasti enemmän tehoa). Useimmiten ammun FL-600R suoraan ylöspäin diffuuserin kanssa pari stoppia vaisumpana kuin pääsalama. Tällä saan mukavasti valoa ympäristöön ja syviin varjoihin. Pääsalama hoitaa sitten loput, yleensä sateenvarjon takaa. Linssinä yleensä 12-40mm f/2.8. Tarvittava välineistö menee pieneen kameralaukkuun, eli runko+linssi, 2 salamaa, vara-akku ja varaparistot salamoihin. Mukaan mahtuu myös joku prime, esim. 75mm f/1.8 tai 45mm f/1.8. Toki erillinen pussukka vielä valotelineelle ja varjolle. Erittäin näppärä laitteisto, ei vaadi suurta vaivaa kanniskella ja sen saa nopeasti käyttökuntoon paikan päällä. Tässä vielä kuva miten yllä kuvattu selviää tositoimissa, eli hämärä kirkko pilvisenä päivänä. Niin pimeää oli että piti salamoiden kanssakin olla ISO400 että sain haluamani suljinnopeuden. Pienen tytön nimi by Humminbird posted 15 Huhtikuu 2018 klo 22:55
Tähän on todettava, että ei liene vuosikausiin tullut markkinoille järjestelmiä joissa ei olisi vakiona langatonta salamointia. Tosin radiolla toimiva vaatii yleensä erillisen salamalaitteen varustekenkään, salamakoodauksella kulkevaa ohjausta lienee Nikonit ja Canonit muiden mukana tukeneet perusmalleista lähtien jo sen 15 vuotta (ellei enemmän).
Miten tämä salamakoodaus oikein toimii? En tiedä kuin radiojutut ja sitten se ikiaikainen orjakenno 70 vai 60-luvulta (vai onko vieläkin vanhempi keksintö) , joka ei missään yleisötilaisuudessa olisi fiksu koska joku toinenkin saattaa väläyttää salaman.
Ohjaava salama väläyttää ohjaustiedot lyhyinä pulsseina näkyvän valon tai usein IR:n alueella laukaisun yhteydessä joten ei sitä tule huomanneeksi. Voihan tässäkin sotkeutua kanavat toisen väläyttelijän kanssa. Sama radionkin kanssa.
Olympuksella tuo siis toimii niin ettei tarvita erillistä triggeriä, vaan kamera itsessään hoitaa sen puolen omalta takanäytöltään, ihan "hinnat alkaen" -mallista lähtien. Canonillakin tuo perusmallien salamakoodaus lienee ihan tavallinen slave mode, jossa orjasalama laukeaa suunnilleen minkä tahansa salaman välähdyksestä, tosin synkat saattavat olla vähän pielessä. Olympuksessa runko toimii salamaohjaimena, tosin optinen sekin systeemi pohjimmiltaan on. Jos sattuu toinen Oly-kuvaaja paikalle niin sitten pitää laittaa salamaryhmät eri kanaville, kameran takanäytöltä sekin onnistuu. En nyt osaa varmuudella sanoa muuta kuin että D700 tarvitsi erillisen triggerin jos meinasi useampaa eri ryhmää salamoita ohjata, samoin Fujit. Eli mielestäni tuo Olyn toteutus on melko uniikki.
Olympuksen huoltoa pitää tulla kehumaan. Kamera lähti perjantaina ja viikon kuluttua maanantaina (tänään) se tuli takaisin korjattuna ja puhdistettuna. Mielestäni erittäin nopeaa palvelua! Kiikuntin huoltoon, kun muutamia kertoja ilmennyt ihmeellinen virtapiikki. Näyttö ja evf välähtivät ja kuva jumittui. Tämän jälkeen värit palautuivat hiljalleen takaisin ja samalla akkua oli kulunut noin 10%. Korjauslistan mukaan myös kuvanvakaajassa oli jotain vikaa ja se korjattiin myös. Nyt toiveet korkealle, että ongelmia ei enää ilmene.
Nikonin D300 (ja siten myös D700) osaa ohjata kahta ryhmää salamia (+kameran oma pikku tuikku) suoraan kameran omalla pikku tuikulla. En nyt muista mistä lähtien tuo on ollut Nikonin rungoissa.
Jostain syystä moinen ei koskaan osunut silmään D700-valikoita kahlatessa, varmaan siksi että minulla tuolloin oli triggeri. Jos ominaisuus kerran on D300 niin ihan varmasti myös D700, pahoittelut virheestä. Hinnat alkaen -malleissa tuota ei käsittääkseni ole, mutta voi olla etten ole niistäkään tarpeeksi tarkkaan etsinyt. Kolmen tonnin Sonnin valikoita tullut myös kahlattua läpi eikä sieltä tullut vastaan tätä myöskään. Nomad voinee vahvistaa? On itselleni nykyisin todella tärkeä feature, ja pakko huomioida järjestelmän hintaan.
Siis ne kameroiden omat systeemit on infrapunasysteemillä ja vaatii näköyhteyden, toimivat vain lyhyillä etäisyyksillä toisin kuin radiotriggerit. Mutta lähellä käytettäessä ihan hyviä systeemeitä. Nikonin CLS on ollut käytettävissä jo malleista D40, D200 ja D2 alkaen, ettei ole ihan uutta innovaatiota. Edit: ja toimii siis ihan perusmalleista alkaen, 3xxx-sarjassakin...
On vanhassa EOS 650D:ssä ainakin ihan hyvät säädöt ulkoiselle lisäsalamalle. Tosin tuossa D300:ssa on homma kyllä fiksummin toteutettuna. Lähetin noissa vanhoissa halpisrungoissa oli aina optinen.
Joo, toimii ihan noissa hinnat alkaen -malleissakin, mutta niissä ei taida runko kameran pikkutuikun avulla hanskata tätä hommaa. Ne vaativat komentajaksi salamin tai triggerin, siis SB-800/900/910/vastaava tai SU-800, joka sitten hoitaa homman. 7x00-sarjasta alkaen taitaa sitten kameran tuikku pystyä ohjaamaan irtosalamia, joten niissä lienee rungossa irtosalamien säätöjudanssien valikko. Salaman ohjaaminen rungon valikkojen avulla jo Olympuksen perusmalleissa tuntui tässä olevan se jutun clou. -Topi