Muutama viikko sitten sain todella upean baryyttipaperivedoksen Mikael Siirilältä. Vedos on signeerattu ja päivätty lyyjykynällä taustapuolelle, mutta ei ollenkaan etupuolelle. Kun kysyin Mikaelilta miksi ei etupuolella, hän kohautti olkapäitään ja sanoi ”miksi pitäisi olla?”. Vaatimattomasta vastauksesta huolimatta perfektionisti Mikael on takuulla miettinyt tätäkin yksityiskohtaa hyvin tarkasti, kuten kaikkia muitakin kuvaamiseen, kehittämiseen ja vedostamiseen liittyviä vaiheita (sorry Mikael että käytin sinua esimerkkinä). Käytäntö tuntui alussa hieman vieraalta, mutta jostain syystä ajatus pitää vedoksen etupuoli puhtaana tuntuu nyt yhä järkevämmältä. Mitä mieltä olette, signeeraus etupuolelle vai taustapuolelle?
Jos lähdemme vaikka tuolta joillekin "oikean" taiteen puolelta, niin signeeraus on aina tehty etupuolelle. Maalauksessa itse maalaukseen, grafiikassa kuva-alueen ulkopuolelle. Perinteisesti grafiikassa signeeraus on tehty lyijykynällä. Valokuvavedoksessa, kun mentiin baryyttipapereihin, johon ei lyijykynä tartunut, niin signeeraus siirtyi taustapuolelle. Baryytille löytyy muitakin ratkaisuja kuin huopatussi, joka on mielestäni kökkö ratkaisu. Signeeraus tehdään kuva-alan ulkopuolelle ja se on myös katsojalle tae aitoudesta. Nykyisi muodissa oleva diasec (tai vastaava) taasen ei anna tilaa signeeraukselle. Signeeraus on tekijän hyväksymismerkintä ja viesti katsojalle. Vaatimattomuuttaan korostavat ja itseensä uskomattomat voivat sen jättää pois. Kapa
Entä jos lähinnä vedostaa itselleen (kuten varmaan suurin osa meistä). Onko hieman kornia signeerata omia vedoksia oman olohuoneen seinälle?
No tarkistin tuon sanomani tussin, huopakynän vai mikä lie piirrin, hän sitten onkaan. STAEDTLER triplus® fineliner 334 - Triangular fineliner | STAEDTLER Ja silloin 2016 jolloin tein näyttelyä kyselin täällä mitenkä singeeraan jne. Sain Kapalta ja muiltakin ohjeita että ei, se ei käy. Siltikin tein kuten itse halusin ja laitoin kuvan reunaan merkinnät. Ja paspis sitten isompi kuten grafiikassakin on tapana. Itse kyllä olen sitä mieltä että jokainen saa ehdä singeeraukset vaikka kuvan päälle. Sellainen että ei saisi tehdä kuten itse haluaa ei ole enään tätä päivää. Mallikuvani singeerauksestani on vain kännykällä otettu seinältä ja lasi on likainen jne. Älkää siitä välittäkö.
Ei se kornia ole. Kuuluu ihan yleissivistykseen signeerata. Opetetaan ihan ensimmäisillä kuvaamataidon tunneilla peruskoulussa. Ja tekijänoikeuslakikin velvoittaa signeeraamaan esillä olevat kuvat. Itse en ole signeerannut niitä kolmea kuvaa, jotka kodin seinällä on. Syy on vain arvostuksen puute.
Peruskoulussa se on tarpeen siksi, että erotetaan kenen kuva on mikäkin. Peruskoulussa opetetaan tietenkin maalaustaiteen peruskäytäntöjä, joilla ei ole mitään tekemistä valokuvataiteen kanssa. Huuhaata. Ja juu, olisi se kornia.
Höpöhöpö. Tekijänoikeuslaki 3 § 1 momentti. Vai miten tekijä ilmoitetaan yksittäisessä teoksessa? Kerro, kun väität muuta.
En löydä kuvan signeerausmääräystä. Ihmekös en ole aiemmin siitä kuullut. Tekijänoikeuslaki Tekijän ilmoittamisesta mainitaan hyvän tavan mukaisesti, mutta mitä se on milloinkin jää huomattavasti vapaammin tulkittavaksi. Pitää ajatella mitä tuolla yhdellä lauseella haetaan lukien myös muut kohdat. Ja millainen on tai voi olla teoksen kappale ja mihin sitä valmistaessa olisi hyvä tapa (entä tarve) tekijästä ilmoittaa ja muita retorisia kysymyksiä tekstin tulkinnan ja tarkoituksen tiimoilla. (laitkin on tarpeeseen luodut - niillä on tarkoitus)
Ei tuossa em. kohdassa ole oikein mitään tulkittavaa. Eikä tarkoitus ole vääntää lain tulkinnoista. Ei signeeraus tarkoita pelkästään allekirjoittamista, vaikka voi se olla pelkkä allekirjoituskin. Ja tässähän tosiaan pitäisi keskustella siitä, tuleeko se signeeraus etu- vai takapuolelle.