Mitä kommelluksia/mokia on kellekin tapahtunut kuvauksessa ? Mulle sattui viime vkl kun olin kuvaamassa yksiä Pyramid biljardin SM-kisoja. Tarkisteluista huolimatta olin jättänyt päälle kamerassa Picture Control asetuksissa videon Low Light asetukset päälle normaalissa kuvauksessa. Yritin niitä LR:llä pelastella mutta aika huonolla menestyksellä...
Vs: Harmilliset/harmittomat mokat Kuvasin jokin aika sitten eräälle taidegraafikolle hänen vedoksiaan. Olivat eri värisiä ja väreiltään vaikeita ja hentoja. Laitoin harmaakiilan keskelle ensimmäiseen otokseen ja aloin paukutella. Säädin värit sen kiilan mukaan kaikille kuville yhtäaikaa ACR:ssä. Värit heittivät kummasti. Oli jäänyt autoWB päälle ja kamera tietenkin ajatteli silloin omiaan. Siinä sitten säädeltiin jokaista kuvaa erikseen originaali vieressä. No, aikaahan minulla on. Kapa
Vs: Harmilliset/harmittomat mokat AUTO-ISO on jäänyt joskus päälle ja piti ottaa eräästä laulajasta vähän lehtikuvaa kun varsinainen kuvaaja ei joutanutkaan. Hämärä soittokämppä ja pikkusalamissa nuo ohjausvalot on aika olemattomat. Tuli siinä joku ISO3200 kuva otettua ennen kuin hoksasin mikä yhtälössä on vialla. No pari niistä kuvista oli ihan ok sen kokoisena mihin käyttöön menivät. Täydestä meni kuin väärä raha
Vs: Harmilliset/harmittomat mokat 15 vuotta sitten kuvasin tohtorinväitöstilaisuutta. Kameran (om1) salama-asetus oli fp-asennossa eikä x asennossa. Kaikki kuvat alivalottuneita ja pelkkää värimössöä. T Jukka
Vs: Harmilliset/harmittomat mokat Nikonin D100:ssa meni vahingossa Auto-ISO päälle. Sen näytöistä ei sitä huomaa, ISO näyttää 100...mutta todellisuudessa studiossa kuvaten se muuttuikin 1600:lle. Valotuksen kanssa ihmettelin, mutta jotenkin sain kuvauksen hoideltua. Tahtoisin kameran missä tätä haitallista ominaisuutta ei olisi, tai ainakin sen pitäisi saada eliminoitua valikkojen syövereihin että EI ENÄÄ IKINÄ saa päälle. Toinen hässäkkä tuli mun passikuvakameran, 5D kanssa. Oon laittanut siihen muistipaikkaan passikuvasäädöt, jolloin passikuvia otettaessa ei tarvitse ruuvailla. Kerran hääkuvauksessa otin kirkon käytävää lähestyvästä parista kuvaa, säädin manuaalisesti arvot kohdalleen.....hetken odotin....oli mennyt kamera lepotilaan.....ja taas olikin passikuvasäädöt pelissä. Hieman oli kiirusta säädellä herkkyys, aika ja aukko kohdilleen, onneksi kuvaan passikuvatkin aina RAW:na.
Vs: Harmilliset/harmittomat mokat Kuvasin hirveä pensikossa ja ihmettelin että miten se nyt näin huonosti näkyy (300mm/f2.8), kuvailin aikani ja aloin selvittämään tilannetta. Oli jäänyt neopreeninen "lenshat" vastavalosuojan sisälle ruttuun, ja valoa pääsi noin parin sentin raosta kennolle, mutta ihme kyllä siitä hirven kuvasta silti erotti? Ja onhan noita sattunut, kusin kerran vastavalosuojaan kun oli vähän kiire ja kamera roikkui kaulalla, viruttelin vvs:an ojassa puhtaaksi.
Vs: Harmilliset/harmittomat mokat En, mutta jostain syystä väritasapaino heitteli siten, ettei saanut säädettyä kuvia kohdalleen, kuin yksi kerrallaan. Kuvaan aina RAWia. Studiosalamat oli pelissä ja niillä kuvatessa laitan salama-asetuksen päälle, vaikka RAWilla kuvaan. Olen joskus kyllä törmännyt sellaiseen, että eri väripigmentit reagoivat eri tavalla käytettyyn valoon. Olisiko sitten tuosta kyse. Kerro, jos tiedät. Kapa
Vs: Harmilliset/harmittomat mokat Reprosin kymmenittäin julisteita keskikoon diafilmille. Vanhassa linssissä oli vielä x ja m-asetukset salamalle ja vipu oli väärässä asennossa. Rullatolkulla pimeää kamaa ja uusiksi koko hoito. Kerran hääkuvauskeikalla sormusta sormeen pujotettaessa salama ei välähtänyt. Kameran rungon sisällä olivat kontaktit hapettuneet ja juuri SE kuva oli tumma kuin fan.
Vs: Harmilliset/harmittomat mokat Aika kauan sitten oli kamerakerholla joku nude-kuvauskurssi. Onnistuin tunnin sisään tekemään 3 perusmokaa jotka kuulemma jokaisen on tehtävä. -kuvasin hetken aikaa ilman filmiä -kuvasin filmi kamerassa, mutta se ei ollutkaan kunnolla kiinni ottopuolalla joten filmi ei siirtynyt. -sain sitten kuvausvehkeet toimimaan, mutta olikin jo kertaalleen valotettu filmi Kyllä niitä jotenkin onnistuneita ruutuja tuli, mutta mitäpä niistä. Vielä paremmin onnistui eräs tuttu, joka Pariisin matkakuvista teetti tupakuvat. Molemmat rullat oli jo ennenkin otettu, joten tuli tuplat tuplat. Ja mikä parasta, kuvissa oli heidän olohuoneessa otettu kuva, ja seinällä roikkui Mona-Lisa taulu ja keittiön ikkunasta näkyi Eiffel-torni. Mun säkällä torni olisi ollut seinällä ja taulu ulkona
Vs: Harmilliset/harmittomat mokat Ensimmäinen kunnon kesäduuni. Maaseudun tulevaisuudessa. ETYK ja keikka rautatieasemalla. Yritin eturiviin kuvamaan silloista Neuvostoliiton komeakulmakarvaista johtajaa, mutta takana oleva Hesarin kuvaaja pamautti kameralla päähän ja tunki edelleni. Joku roti sentään järjestyksessäkin. Filmiä kehittäessä upposi kravatti pimiössä pystytankkiin. Ei kun huuhteluun ja kuivauskaappiin ja sitten kiireellä Finlandia-Talolle Urkin katsastuskierrokseen. Ei mennyt kuin Römssöössä. kapa
Vs: Harmilliset/harmittomat mokat Aamulla puhelin soi suunnilleen kuudelta. Olin vastikään valmistunut valokuvaajaksi Lahden Muotoiluinstituutista ja tein koulukuvauskeikkoja yhdelle yrittäjälle (jolla ei ollut hajuakaan valokuvauksesta - mistä lie hoksannut kuvanmyynnin olevan hyväkin bisnes). Nyt oli kuitenkin alkamassa uusi aluevaltaus: talojen ilmakuvaus! Asuin vielä opiskelijayhteisössämme ja puhelimen soidessa en tajunnut omaa olotilaani: olin mennyt pari tuntia aiemmin nukkumaan railakkaan illan päätteeksi. Kuulin että nyt oli juuri se päivä että ilma on suotuisa ja että minut noudettaisiin tunnin päästä jotta ehdimme ajoissa Malmin lentokentälle. Aina valmis, kuin partiolainen, joo: en ehtinyt tajuta oloani ja kieltäytyä! No kyllähän se nuoruuden innolla sujuu. Vuosi taisi olla 1993. Lentokentällä menin ravintolaan syömään kunnon annoksen kun tietenkin tuli nälkä. Otin palanpainikkeeksi tuopin keskiolutta oikein fiksusti. Oluthan on terveellistä varsinkin tuossa tilanteessa. Ahtauduin pienkoneeseen oikein mukavan ja kokeneen naislentäjän kanssa kylki kylkeen. Jokin Cesna se oli, pienin mahdollinen. Määränpää Nummela. Puhelimme niitä näitä lentämisestä. Olin aiemminkin ollut pienkoneessa 6-vuotiaana kerran. Minulla ei ole koskaan ollut ongelmia vatsani kanssa enkä juuri oksentele yhtään missään tilanteessa. Nyt alkoi kuitenkin tulla pientä oiretta. Lentäjä kyseli onko kaikki hyvin, lähestyimme kuvattavia taloja, ilmeisesti kokemuksestaan näki että voi olla pahoinvointia tulossa. -Joo kyllä kai tämä tästä tai mitä lie sanoinkaan. Ohjeita kuitenkin kuulin: Tuossa on oksennuspussi ja sano vaan jos et kestä, käännytään takaisin silloin. Seuraavaksi ikkuna auki kuvausta varten. Kamera ulos ja yrittämään saada tiettyä taloa kuvaan. (Huh huh miten voimakas ilmavirta - ja kuinka nopeasti kone liikkuu ohi kohteiden - ja vieläpä kuinka kaukaa korkeuksissa!) Jos olisin ollut skarpissa kunnossa olisi ollut sittenkin vaikeaa onnistua saamaan edes jotakuinkin kelvollista kuvaa. Nyt kuitenkin Nummelassa alkoi sataa jokin lehtipihvi ranskalaisilla oluen kera. Pääni oli ulkona sivuikkunasta kun sitä tuli ja tuli. Kolme pitkää oksennusta. Mielettömän kova ilmavirta. Koko valtavan iso mahan sisältö tuli ulos ja ilmavirta liikutti sen kasvojani pitkin hiuksiin. Tunsin ruuanmuruset ihollani ja silmäluomillani kun ne vaelsivat kohti otsaa ylös. Kun sain mahan tyhjennettyä kysyin onko paperia. Ei ollut. Otin paidan pois ja pyyhin pääni. Haju oli melkoinen takaisin Malmille lentäessämme. Laskeuduttuamme näin kuinka koneen kylki oli kokonaan oksennuksen peittämä. Yhtään myytäväksi kelpaavaa kuvaa ei kuulemma löytynyt. Joissain oli kuulemma sentään oikea talo kuvassa. En muuten saanut palkkaa työpäivästä. Tosin en viitsinyt sitä vaatiakaan. Ei pyytänyt jobbari toista kertaa koneeseen. Itsekin ajattelin että kyllä Manner pysyy tästä lähin maan pinnalla. Erilaisia tapoja nostaa kamera ylös on vain tullut suunniteltua omaa buisnesta varten. edit. Kyllä tuosta tapahtumasta on ainakin huumoria revitty useasti. Siellä koko perhe oli pihalla ja lapset kiljuen nyt se tulee! Ja sitten alkoi sataa jotain oudompaa.
Vs: Harmilliset/harmittomat mokat Mainio stoori Voin hyvin kuvitella alla olevien ihmisten ajatukset ja ajtukset kun katselevat taivaalle, isi mitä tuolla tapahtuu ??
Vs: Harmilliset/harmittomat mokat Mirroredin tarinaa ei voi ylittää. Tämän olen varmaan joskus kertonutkin: Seinäjoen Alvar Aallon keskusta kuvatessani sain hienona kuvauspäivänä 9x12-filmikasetit täyteen. Pihanurmella pimiöpussissa alkoivat kädet hikoontua, ettei filminvaihdosta tullut mitään. Siirryin kaupungintalon vessaan, ovi lukkoon ja pyttypuolelle kahden oven taakse. Lattialle istumaan ja kasetit auki, filmit laatikkoon. Uudet valottumattomat filmit laatikosta auki ja latauksiin. Osui käsi bideesuihkuun, suihku lattialle ja vettä levisi ruiskuna kaikkialle. Ennen kuin sain käteen tuon kiemurtelevan vesikannun, niin olivat valotetut ja valottumattomat filmit märkänä lattialla. Itse ulos sitten housut valuvana, toivoen, ettei kukaan näkisi märkähousuista tulevan vessasta. Kesä kuivasi, työnantaja antoi vielä yhden yön hotellissa ja taivaan haltija armollisen lisäpäivän. Sain kuvattua. Onneksi laakaa otettuna tarpeeksi monta laatikkoa. Kapa
Vs: Harmilliset/harmittomat mokat Kamerana RB ja ylioppilaskuvaus, jonka aikana filmi tuntui loputtoman pitkältä. Sillä kerralla temppu onnistui, kun unohdin siirtää filmiä, mutta viritin kuitenkin sulkimen. Asiakas ei tiennut asiasta mitään. Näytekansioon oli lopulta "valittu" parhaat pitkästä sarjasta. jk
Vs: Harmilliset/harmittomat mokat Tähän mennessä tarinankerronnassa mirrored johtaa turvanmitalla, voi sitä häpeän määrää. Luulen että kaikki nollattiin parilla korjaavalla tuopillisella naurujen kera Nuo filmiaikojen mokat, filmi ei siirry vaikka laskuri pyörii jne. ovat varmaan tuttuja kaikille. Ei siinä auttanut kun nostaa kädet pystyyn jos vahinko oli syntynyt. Voisiko sanoa että valokuvaus oli silloin jännittävämpää. Hauskoja tarinoiota joita varmaan riittää jokaisella, ihminen on erehtyväinen.