Olin jo jonkin aikaa miettinyt seuraajaa Fujin X-T20:lle, se oli alkanut hieman oireilla. Kohtuullisen perusteellisella harkinnalla päädyin malliin X-H1. Digitaalisen mittapuun mukaan kamera on ikivanha, vuodelta 2018, en kuitenkaan tarvitse pikseleitä tai nopeutta sen enempää. X-T20 oli minulle hieman liian pieni, vaikka en todellakaan ole mikään lapiokoura, X-H1 on hieman suurempi ja siinä on kunnollinen kahva. Ehkä eniten kiinnosti kuvanvakaaja, kuvaan jonkin verran vähässäkin valossa, joten se saattaa osoittautua hyvinkin hyödylliseksi. Fujin kameroissa (vai kaikissako peilittömissä?) akkukesto ei ole mitenkään ylenpalttinen, joten hyödyksi voi myös tuolla pystykahva johon mahtuu kaksi akkua lisää, akkuja voi myös ladata kahvassa. Ulkopuolinen näyttö kuvausasetuksille houkutti myös. Jonkinmoisen etsimisen jälkeen löysin käyttämättömän yksilön mielestäni kohtuuhintaan. Eilen otin käyttöön, saa nähdä miltä alkaa tuntua. Ergonomia ainakin on juuri kuten ounastelinkin.
Hyvä laite. Hintakaan ei enää paha. Kennokin on parempi kuin X-H2 malissa, jossa pikseleitä liikaa ja kohina todellinen ongelma. Vintageobjektiivi nokalle ja avot!
Muistatkos sieltä Korian pioneeripataljoonasta sen Caterpillar D9 -puskutraktorin. Siinähän oli perässä sellainen koukku, joka repi kannot maasta kuin tyhjää vaan…
Päivitin rungon, Zf ja Z6ii -> Z8, samalla Fuji 100xVI-> Ricoh GriiiiHDF. Fuji oli mulle liian hyvä, liikaa pixeleitä, hidas tarkennus, keskinkertaista huonompi objektiivi, liikaa kaikkea. .
Ei ollut kunniaa tutustua Korian Caterpillariin mutta uskon sen. Kaivinkoneen ja Caterpillarin käsittelyn jälkehen sulla on kanto JA kuoppa…..jyrsimen jäljiltä jyrsittyä puuta ja maata….helepommat jälkityöt.
Näinhän se on, eikä olisi taloudellisestikaan järkevää tuoda jonnekin pihalle vaikkapa vain yhtä kantoa poistamaan 50 tonnia painavaa Caterpillaria… Sen sijaan silloin kun jonnekin umpimetsään raivataan isompaa tonttia vaikkapa rakentamista varten, niin puiden kaadon jälkeen tuon Caterpillarin kyky kantojen poistoon on kyllä kätevä ja tehokas. Tuollaisten tonttien laidoilla näkeekin sitten valtavia kantokasoja…
Suomen laajat metsäautotieverkostot ovat pääosin juuri noilla isoilla "pillareilla" raivattuja. Hyvä esimerkki siitä valtavasta tehosta millä ne puskevat, on nähtävissä mm. todella kivisillä valtion mailla Lammin Evolla. Esimerkiksi Kantolan ja Sorsajärven välinen tienpätkä on joskus 2000-luvun alussa noin puolen kilometrin matkalta puskettu aivan jumalattoman kivikon lävitse. Koko tuota tienpätkää reunustavat kivivallit, joissa suurimmat lohkareet taitavat olla läpimitaltaan jotain puoltatoista metriä, ja kaikki se pienempi kiviaines matkalaukun kokoisista alkaen siinä lisäksi. Viime syksynä siitä viimeksi kuljin ja totesin, että nyt noin 20 vuoden jälkeen kivivallit ovat alkaneet saada päälleen vähän jäkälää ja sammalta. Siirretyt kivet ovat jo maisemoituneet niin, että eivät ole enää niin huomiota herättäviä kuin silloin alkuvuosina, joilloin se siirretty kivimäärä selvemmin erottui luonnostaan paikalla olleista kivistä.
Sorruin taas kerran sulovileeniksi ja ostin jotain mitä en tule käyttämään... Mutta eikös keväällä kottaraispönttö merkkiä Merilokki ole pikkusen niinkuin ajankohtainen?
Tuota… Saako kysyä, mitä järkeä koko ostoksessa sitten oli? Tuottaako se itse ostotapahtuma, vaiko ihan vaan jonkun tavaran omistaminen yleensäkin jonkinlaista mielihyvää?
Mulle serkun poika toi suoraan Kiinasta tuollaisen. Kuvasin sillä 1 rullan ja sitten myin pois. Toisella omistajalla kesti 1/2 rullaa kun suljin meni rikki. Eli jos ei tiedä mitä tuolla tekisi….niin ei ainakaan kuvata kannata. Hyllyssä toimii kamerana.
Tuollainen olisi kyllä kiva vitriinissä, vaikka pitäisihän sen myös toimia ja ehkä juuri sen yhden rullan verran kuviakin olisi hyvä siihen liittyen olla olemassa. Ottaisi sen 12 kuvaa, joka kai noissa on aika vakiorullan määrä ja vedostaisi "taidetta" kameran kaveriksi vitriiniin.. Hienon näköinen peli.
Sen voin todeta ettei tuollaista (uutta)kameraa ainakaan hajun takia kannata ostaa. Wanha käytetty hikinen Mamiya RB:kin haisi miellyttävemmältä kuin tuo Seagull. (isoon siskoon vanha Pentona haisoo aika hyvältä vanhaksi filimikameraksi)
Nätti o. Mutta eikö kamerat ole niin kun kirjat. Niitä pitää olla, vaikka ei kaikkia lukisi / käyttäisikään.
Jotkut kerää ns taidelasia, jotkut postimerkkejä, ja jotkut sitä mitä allekirjoituksessakin sanotaan. Järki ja keräily ei oikein sovi samaan lauseeseen, yleensä kyse on (sairauden tässä vaiheessa) siitä, että tuo vielä puuttui sarjasta/kokonaisuuesta. Tavallaan siis myös täydellisyyden himo, jota perustelee itselleen petollisesti hyvänä ostoksena.